Etusivu > Tilastot > Veronalaiset tulot > 2005 > Luovutusvoitot kasvoivat, osinkotulot pienenivät

Luovutusvoitot kasvoivat, osinkotulot pienenivät

Yksityiset henkilöt saivat vuonna 2005 veronalaisia tuloja 93,7 miljardia euroa. Ansiotulojen osuus tuloista oli 87,9 miljardia ja pääomatulojen 5,7 miljardia euroa. Kaikkiaan tulonsaajia oli 4 455 000 henkeä, joista ansiotuloja sai 4 264 000 ja pääomatuloja 1 332 000 henkeä.

Palkkatulojen osuus veronalaisista tuloista oli suurin, niitä tulonsaajat saivat 61,2 miljardia euroa. Seuraavaksi eniten tulonsaajat saivat eläketuloja, 17,4 miljardia. Muista ansiotuloista tulonsaajat saivat työttömyyspäivärahoja ja muita työttömyysturvaetuuksia 2,8 miljardia, sairausvakuutuksen päivärahoja 968 miljoonaa, lapsen kotihoidon tukea 359 miljoonaa ja opintorahoja 453 miljoonaa euroa. Palkat kasvoivat edellisvuodesta 4,8, eläkkeet 3,8, kotihoidon tuki yhdeksän ja sairausvakuutuskorvaukset 5,3 prosenttia. Työttömyysturvaetuudet ja opintorahat sen sijaan pienenivät, edelliset 1,9 ja jälkimmäiset 1,7 prosenttia.

Tulokehityksen arvioimista vaikeuttaa vuonna 2005 toimeenpantu osinkotuloverouudistus, jonka vuoksi veronalaiset tulot eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Uudistuksen seurauksena paitsi ansio- ja pääomatuloverona verotetut osingot sekä osuuspääoman korot, myös ansio- ja pääomatulojen sekä veronalaisten tulojen yhteissummat pienenivät. Tulot saadaan vertailukelpoisiksi lisäämällä vuoden 2005 osinko- ja korkotuloihin sekä tulosummiin osinkojen ja korkojen verovapaa osuus ja vähentämällä aiempien vuosien vastaavista tuloista yhtiöveron hyvitys. Seuraavassa muutosprosentit on laskettu vertailukelpoisia tuloja käyttäen.

Pääomatuloista veronalaisia osinkoja oli 931 miljoonaa ja osuuspääoman korkoja 10 miljoonaa. Bruttomääräisesti tulonsaajat saivat osinkoja pääomatulona 2,4 miljardia ja osuuspääoman korkoja 64 miljoonaa. Ansiotulona verotettuja osinkoja tulonsaajat saivat bruttomääräisesti 675 miljoonaa, joista veronalaista tuloa oli 385 miljoonaa.

Brutto-osingoista 869 miljoonaa euroa oli peräisin listatuista ja 2,2 miljardia listaamattomista yhtiöistä. Ulkomailta tulonsaajat saivat osinkoja bruttomääräisesti 85 miljoonan euron edestä. Veronalaista tuloa niistä oli 47,9 miljoonaa. Pääomatulona verotetut osingot pienenivät edellisvuodesta 18 ja ansiotulona verotetut 22 prosenttia, kun verouudistuksen vaikutukset on otettu huomioon.

Luovutusvoitot kasvoivat selvästi, 28 prosenttia 3,2 miljardiin euroon. Vuokratuloja tulonsaajat saivat 989 miljoonaa euroa, 1,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Metsätalouden pääomatulot kasvoivat 1,6 prosenttia 259 miljoonaan euroon.

Maatalouden tulot laskivat 3,8 prosenttia, niitä tulonsaajat saivat 1,0 miljardia. Elinkeinotoiminnan tulot sen sijaan kasvoivat 4,8 prosenttia 2,3 miljardiin. Yhtymistä saadut tulot olivat edellisvuoden tasolla, niiden määrä oli 1,2 miljardia.

Veronalaisia varoja suomalaisilla oli 127 miljardia ja velkaa 69 miljardia euroa. Varat kasvoivat edellisvuodesta 7,4 ja velat 15 prosenttia.

Korkeimmat tulot Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla

Tulonsaajaa kohti veronalaiset tulot olivat korkeimmat Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, joissa ne ylittivät koko maan keskiarvon, 21 025 euroa. Pienimmät ne olivat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa. Uusmaalaisten keskitulot olivat 25 944, itä-uusmaalaisten 22 866 ja ahvenanmaalaisten 22 399 euroa. Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa vastaavat luvut olivat 17 433, 17 381 ja 17 047 euroa. Suuri- ja pienituloisimmat maakunnat olivat samat myös mediaanituloilla mitaten: uusmaalaisilla ne olivat 21 139, itä-uusmaalaisilla 18 797 ja ahvenanmaalaisilla 17 709 euroa, Etelä-Savossa 14 200, Pohjois-Karjalassa 13 935 ja Kainuussa 13 911 euroa.

Keskimääräiset tulot kasvoivat eniten Ahvenanmaalla, 4,3 prosenttia sekä Pirkanmaalla, 4,1 prosenttia, vähiten Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, 2,1 prosenttia. Mediaanituloilla mitaten eniten tulot taas kasvoivat Pohjois-Karjalassa, 4,9 ja Etelä-Pohjanmaalla, 4,4 prosenttia. Ahvenanmaalla mediaanitulot kasvoivat vähiten, 0,2 prosenttia.

Kunnittain erot olivat vielä suuremmat, ne vaihtelivat Kauniaisten 40 872 eurosta Pylkönmäen 13 157 euroon tulonsaajaa kohti. Kuntien keskituloja tarkasteltaessa kannattaa huomata, että viime vuosina tulot ovat vuosittain vaihdelleet huomattavasti, syynä mm. satunnaiset optio- ja luovutusvoitot.

Veronalaiset tulot tulonsaajaa kohti sekä mediaanitulot maakunnittain 2005

Pääomatuloja saivat ahvenanmaalaiset selvästi eniten, 3 312 euroa tulonsaajaa kohti, kun kaikki tulonsaajat saivat niitä keskimäärin 1 289 euroa. Muita enemmän niitä saivat myös uusmaalaiset ja itä-uusmaalaiset, edelliset 1 849 ja jälkimmäiset 1 623 euroa. Vähiten pääomatuloja saivat Kainuun ja Lapin asukkaat, edelliset 697 ja jälkimmäiset 786 euroa tulonsaajaa kohti. Palkkatulojen osuus tuloista oli suurin uusmaalaisilla, 71 prosenttia, eläketuloja taas Kainuun ja Etelä-Savon asukkailla, joilla niiden osuus kaikista tuloista oli noin neljännes.

Tulot suurimmillaan keski-iässä

Veronalaiset vuositulot olivat 21 025 euroa tulonsaajaa kohti. Suurimmillaan ne olivat keski-ikäisillä: 45 – 54 –vuotiaat ansaitsivat keskimäärin 28 809 euroa. Miesten keskitulot olivat korkeimmillaan hieman naisia nuoremmilla, 35 – 44 –vuoden iässä, jolloin ne olivat 32 943 euroa. Naiset ansaitsivat eniten 45 – 54 –vuotiaina, 24 721 euroa tulonsaajaa kohti. Kaikkiaan miesten keskimääräiset veronalaiset vuositulot olivat 24 692 ja naisten 17 577 euroa. Mediaanitulot olivat miehillä 20 319 ja naisilla 14 731 euroa.

Miesten keskitulot kasvoivat 2,8 ja naisten 3,4 prosenttia. Osittain miesten tulojen pienempään kasvuun lienee vaikuttanut osinkotulojen väheneminen, miehet saivat osingoista kolme neljännestä.

Ikäluokittain eniten kasvoivat nuorten, alle 25–vuotiaiden miesten ja naisten tulot, 4,4 prosenttia.

Keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2005 iän ja sukupuolen mukaan

Tilastossa ovat mukana kaikki verovelvolliset, jotka ovat saaneet vähänkin veronalaisia tuloja vuoden aikana, siis esimerkiksi tilapäis- tai osa-aikatyötä tehneet, koululaiset ja opiskelijat, työttömyyspäivärahalla, äitiys- tai vanhempainrahalla tai kotihoidon tuella pääasiassa eläneet tai vaikkapa pienituloiset eläkeläiset, jotka eivät vielä ole päässeet nauttimaan työeläkejärjestelmän vaikutuksista. Lisäksi aineistosta puuttuvat mm. verottomat tulonsiirrot, kuten asumistuet, lapsilisät ja toimeentulotuki sekä lähdeveronalaiset korkotulot. Siksi suurella osalla tulon-saajista tulot jäävät hyvin pieniksi. Vuonna 2005 oli 2,4 miljoonaa tulonsaajaa, joiden tulot jäivät alle 20 000 euron. Näin pienituloisia oli noin puolet miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. 20 000 – 50 000 euroa ansaitsi 1,7 miljoonaa tulonsaajaa, miehistä 43 ja naisista 34 prosenttia. Yli 50 000 euron veronalaiset vuositulot oli noin 230 000 tulonsaajalla, noin viidellä prosentilla kaikista. Miehiä heistä oli 175 200 ja naisia 54 500. Tämä viisi prosenttia tulonsaajista sai 20 prosenttia veronalaista tuloista. Pääomatulojen ansiotuloja epätasaisempaa jakautumista kuvaa se, että ansiotuloista he saivat 18 prosenttia, mutta pääomatuloista 60 prosenttia. Osinkoverouudistus näkyy pääomatulojen jakautumisessakin: edellisvuonna hyvätuloisin viisi prosenttia sai pääomatuloista kymmenen prosenttiyksikköä enemmän. Veroista he maksoivat 29 prosenttia.

Pääomatulojen osuus veronalaisista tuloista tuloluokittain 2005 ja 2004

Verot kasvoivat 4,4 prosenttia

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja veronluonteisia maksuja kaikkiaan 22,6 miljardia euroa. Edellisvuodesta ne kasvoivat 4,4 prosenttia. Valtionverojen osuus niistä oli 8,4 miljardia, kunnallisveron 12,5 miljardia, kirkollisveron 746 miljoonaa ja sairausvakuutusmaksun 1,0 miljardia euroa. Valtionveroista ansiotuloveron osuus oli 6,8 miljardia, pääomatuloveron 1,5 miljardia ja varallisuusveron 81 miljoonaa euroa.

Valtionveroista ansiotulovero kasvoi 3,6 prosenttia ja pääomatulovero 35 prosenttia. Varallisuusvero taas laski saman verran. Varallisuusveroa maksoi 27 615 henkeä. Kaikkiaan valtionverot kasvoivat 7,3 prosenttia. Kunnallisverot kasvoivat 2,9 ja kirkollisverot 1,5 prosenttia. Sairausvakuutusmaksua tulonsaajat maksoivat 2,5 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Välittömien verojen osuus tulonsaajien veronalaisista tuloista oli 24,2 prosenttia. Näiden verojen ja maksujen lisäksi palkansaajilta perittiin työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja 3,1 miljardia euroa. Vakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät keskimäärin 27,5 prosenttia tuloista.

Verojen osuus veronalaista tuloista tuloluokittain 2005

Vähennyksiä tulonsaajat saivat ansiotuloista valtionverotuksessa 7,1 miljardia ja kunnallisverotuksessa 18,9 miljardia euroa. Näistä merkittävimpiä olivat tulonhankkimiskulut, kuten jäsenmaksut ja matkakulut, yhteensä 2,3 miljardia euroa. Vakuutusmaksuja tulonsaajat vähensivät valtion- ja kunnallisverotuksessa 3,7 miljardia euroa. Tulonhankkimisvähennys oli 1,6 miljardia. Kunnallisverotuksessa merkittäviä olivat ansiotulovähennys, 7,3 miljardia, eläketulovähennys 3,3 miljardia ja perusvähennys 892 miljoonaa euroa. Veroista tehtävä kotitalousvähennys lisäsi edelleen suosiotaan: vuonna 2005 sitä käytti hyväkseen 218 900 henkeä, neljänneksen edellisvuotta useampi. Määrällisesti se kasvoi 110,5 miljoonasta 139,2 miljoonaan euroon.

Lähde: Tulo- ja varallisuustilasto 2005. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala (09) 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 30.3.2007