Etusivu > Tilastot > Veronalaiset tulot > 2006 > Pääomatulot kasvoivat ansiotuloja enemmän

Pääomatulot kasvoivat ansiotuloja enemmän

Korjattu 29.2.2008 ilmestyneitä tietoja. Tulonsaajien määrän pienenemistä kuvaavia lukuja on muutettu 4.3.2008.

Yksityiset henkilöt saivat vuonna 2006 veronalaisia tuloja 99,6 miljardia euroa, 6.3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ansiotulojen osuus tuloista oli 92,2 miljardia ja pääomatulojen 7,4 miljardia euroa. Edellisvuodesta ansiotulot kasvoivat 4,9 prosenttia, pääomatulot 29. Tulonsaajia oli 4 402 796 henkeä, joista ansiotuloja sai 4 343 521 ja pääomatuloja 1 378 246 henkeä. Tulonsaajien määrä pieneni edellisvuodesta kolme prosenttia, noin 131 500 hengellä ¹⁾ . Tämä johtuu varallisuusverotuksen lakkauttamisesta: aiemmin tulonsaajiksi luettiin myös ne henkilöt, joilla oli pelkästään veronalaista varallisuutta. Seuraavassa tulonsaajien keski- ja mediaanituloja verrattaessa edellisiin vuosiin on tämä muutos otettu huomioon poistamalla pelkästään varallisuutta omistaneet myös aiempien vuosien tiedoista. Tämä on syytä ottaa huomioon myös vertailtaessa Veronalaiset tulot -tilaston lukuja aiemman Tulo ja varallisuustilaston lukuihin.

Palkkatulojen osuus veronalaisista tuloista oli suurin, niitä tulonsaajat saivat 64,2 miljardia euroa. Seuraavaksi eniten he saivat eläketuloja, 18,2 miljardia. Muista ansiotuloista tulonsaajat saivat työttömyyspäivärahoja ja muita työttömyysturvaetuuksia 2,6 miljardia, sairausvakuutuksen päivärahoja 1,0 miljardia, lapsen kotihoidon tukea 355 miljoonaa ja opintorahoja 442 miljoonaa euroa. Palkat kasvoivat edellisvuodesta 4,9, eläkkeet 4,8 ja sairausvakuutuskorvaukset 5,8 prosenttia. Työttömyysturvaetuudet, opintorahat ja kotihoidon tuki sen sijaan pienenivät. Työttömyysturva 5,1, opintorahat 2,6 ja kotihoidon tuki 1,1 prosenttia. Ansiotulona verotettuja osinkoja tulonsaajat saivat bruttomääräisesti 420 miljoonaa, joista veronalaista tuloa oli 294 miljoonaa. Veronalaiset ansiotulo-osingot pienenivät edellisvuodesta 24 prosenttia.

Pääomatuloista veronalaisia osinkoja oli 988 miljoonaa ja osuuspääoman korkoja 12 miljoonaa. Bruttomääräisesti tulonsaajat saivat osinkoja pääomatulona 2,5 miljardia ja osuuspääoman korkoja 73 miljoonaa. Brutto-osingoista 892 miljoonaa euroa oli peräisin listatuista ja 1,5 miljardia listaamattomista yhtiöistä. Ulkomailta tulonsaajat saivat osinkoja bruttomääräisesti 123 miljoonan euron edestä, veronalaista tuloa niistä oli 85 miljoonaa. Pääomatulona verotetut osingot kasvoivat edellisvuodesta 6,2 mutta ansiotulona verotetut pienenivät 24 prosenttia. Kaikkiaan veronalaiset osinkotulot pienenivät edellisvuodesta 2,6 prosenttia. Osinkotulojen lasku johtuu listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen pienenemisestä: niitä oli viidennes edellisvuotista vähemmän. Luovutusvoitot kasvoivat selvästi, 28 prosenttia 4,1 miljardiin euroon. Vuokratuloja tulonsaajat saivat 1,0 miljardia euroa, kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Metsätalouden pääomatulot kasvoivat peräti 139 prosenttia 595 miljoonaan euroon. Kasvu selittyy huomattavalta osin pinta-alaperusteisen metsäverotuksen siirtymäkauden loppumisella.

Maatalouden tulot kasvoivat 8,3 prosenttia 1,1 miljardiin euroon ja elinkeinotoiminnan tulot 7,6 prosenttia 2,5 miljardiin euroon. Yhtymistä saadut tulot kasvoivat 8,7 prosenttia, niiden määrä oli 1,3 miljardia. Velkaa suomalaisilla oli 73 miljardia euroa, 4,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Korkeimmat tulot Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla

Kuvio 1: Veronalaiset tulot tulonsaajaa kohti sekä mediaanitulot maakunnittain 2006

Keskitulojen kasvua tarkasteltaessa hyvätuloisimmat maakunnat, Uusimaa ja Ahvenanmaa jäivät sen sijaan hännille, alle koko maan keskikasvun. Ahvenanmaalla tulot jopa laskivat 1,4 prosenttia ja Uudellamaallakin kasvu jäi 0,6 prosenttiin. Eniten tulot kasvoivat Keski-Pohjanmaalla, 8,5 prosenttia ja Varsinais-Suomessa, seitsemän prosenttia. Keski-Pohjanmaalla kasvuvauhti oli nopeinta myös mediaanituloilla mitaten, ne kasvoivat siellä seitsemän prosenttia. Myös Etelä-Pohjanmaalla ja Etetelä-Savossa mediaanitulojen kasvuvauhti ylsi reiluun kuuteen prosenttiin. Hitainta kasvu niiden kasvu oli Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla.

Etenkin pienehköissä kunnissa keskitulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti esim. satunnaisten luovutus- ja optiovoittojen vuoksi. Siksi kuntien vertailussa on syytä tarkastella pelkästään mediaanituloja, joihin yksittäisten tulonsaajien tulomuutokset vaikuttavat vähemmän. Mediaanituloilla mitaten kärjessä olivat Kauniainen (27 070 €), Espoo (24 669 €) ja Kirkkonummi (24 389 €). Pienimmät mediaanitulot olivat sittemmin Joutsaan liitetyssä Pylkönmäessä (10 812 €).

Taulukko 1: Kymmenen hyvätuloisinta kuntaa veronalaisten mediaanitulojen mukaan 2006

Kauniainen	27 070
Espoo	24 889
Kirkkonummi	24 389
Tuusula	23 947
Nurmijärvi	23 862
Järvenpää	23 452
Kerava	23 291
Sipoo	23 211
Vantaa	23 207
Merimasku	23 201

Taulukko 2: Kymmenen pienituloisinta kuntaa veronalaisten mediaanitulojen mukaan 2006

Valtimo	11 890
Siikainen	11 876
Varpaisjärvi	11 790
Vesanto	11 780
Haukivuori	11 742
Kinnula	11 656
Rääkkylä	11 429
Savonranta	11 188
Rautavaara	11 121
Pylkönmäki	10 812

Pääomatuloja saivat ahvenanmaalaiset selvästi eniten, 3 107 euroa tulonsaajaa kohti, kun kaikki tulonsaajat saivat niitä keskimäärin 1 682 euroa. Ahvenanmaalaisilla niiden osuus veronalaisista tuloista oli 12,4 prosenttia kun se koko maassa oli 7,4 prosenttia. Muita enemmän niitä saivat myös uusmaalaiset ja itä-uusmaalaiset, edelliset 2 211 ja jälkimmäiset 2 113 euroa. Vähiten pääomatuloja saivat sekä suhteellisesti että absoluuttisesti Pohjois-Karjalan, Lapin ja Kainuun asukkaat.

Tulot suurimmillaan keski-iässä

Veronalaiset vuositulot olivat 22 621 euroa tulonsaajaa kohti. Suurimmillaan ne olivat keski-ikäisillä: 45 – 54 –vuotiaat ansaitsivat keskimäärin 31 077 euroa. Miesten keskimääräiset veronalaiset vuositulot olivat 26 824 ja naisten 18 688 euroa. Mediaanitulot olivat miehillä 21 862 ja naisilla 15 668 euroa. Miesten keskitulot kasvoivat 5,3 ja naisten 3,2 prosenttia.

Kuvio 2: Keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2006 iän ja sukupuolen mukaan

Tilastossa ovat mukana kaikki verovelvolliset, jotka ovat saaneet veronalaista tuloa vuoden aikana, siis esimerkiksi tilapäis- tai osa-aikatyötä tehneet, koululaiset ja opiskelijat, työttömyyspäivärahalla, äitiys- tai vanhempainrahalla tai kotihoidon tuella pääasiassa eläneet tai vaikkapa pienituloiset eläkeläiset, jotka eivät vielä ole päässeet nauttimaan työeläkejärjestelmän vaikutuksista. Lisäksi aineistosta puuttuvat mm. verottomat tulonsiirrot, kuten asumistuet, lapsilisät ja toimeentulotuki sekä lähdeveronalaiset korkotulot. Siksi suurella osalla tulonsaajista tulot jäävät hyvin pieniksi. Vuonna 2006 oli 2,4 miljoonaa tulonsaajaa, joiden tulot jäivät alle 20 000 euron. Näin pienituloisia oli 46 prosenttia miehistä ja 61 prosenttia naisista. 20 000 – 50 000 euroa ansaitsi 1,8 miljoonaa tulonsaajaa, miehistä 44 ja naisista 36 prosenttia. Yli 50 000 euron veronalaiset vuositulot oli noin 270 000 tulonsaajalla, noin kuudella prosentilla kaikista. Miehiä heistä oli 204 000 ja naisia 65 000. Vähintään 80 000 euron veronalaiset vuositulot oli 69 000 hengellä, 1,6 prosentilla tulonsaajista. Miehiä heistä oli 56 000 ja naisia 14 000. Veronalaisista tuloista he saivat 11 prosenttia, mutta pääomatuloista puolet. Veroista he maksoivat 17 prosenttia.

Kuvio 3: Pääomatulojen osuus veronalaista tuloista tuloluokittain 2006 ja 2005, vuositulot 1 000 €

Ansiotuloverot laskivat

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja veronluonteisia maksuja kaikkiaan 23,8 miljardia euroa. Verot kasvoivat edellisvuodesta 5,3 prosenttia. Valtionverojen osuus veroista oli 8,3 miljardia, kunnallisveron 13,2 miljardia, kirkollisveron 778 miljoonaa, sairaanhoitomaksun 978 miljoonaa ja päivärahamaksun 527 miljoonaa euroa. Valtionveroista ansiotuloveron osuus oli 6,5 miljardia ja pääomatuloveron 1,8 miljardia euroa.

Ansiotuloveroa maksettiin viisi prosenttia edellisvuotista vähemmän. Siihen vaikuttivat ainakin veroasteikon lieventäminen ja uusi ansiotuloverosta tehtävä ansiotulovähennys. Verojen kasvua alensi myös varallisuusverotuksen poistuminen, vuonna 2005 yksityiset henkilöt maksoivat sitä 81 miljoonaa euroa, vajaat puoli prosenttia kaikista veroista ja maksuista. Pääomatulovero kasvoi 26,5 prosenttia. Kaikkiaan valtionverot pienenivät 0,4 prosenttia. Kunnallisverot kasvoivat 5,8 ja kirkollisverot 4,3 prosenttia. Sairaanhoitomaksua tulonsaajat maksoivat 978 miljoonaa euroa ja päivärahamaksua 527 miljoonaa euroa, yhteensä 48 prosenttia enemmän kuin niiden korvaamaa sairausvakuutusmaksua, mutta tässä on otettava huomioon, että päivärahamaksu on vähennyskelpoinen puhtaasta ansiotulosta.

Välittömien verojen osuus tulonsaajien veronalaisista tuloista oli 23,9 prosenttia, edellisvuonna 24,2 prosenttia. Näiden verojen ja maksujen lisäksi palkansaajilta perittiin työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja 3,1 miljardia euroa. Vakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät keskimäärin 27,1 prosenttia tuloista.

Kuvio 4: Verojen osuus veronalaista tuloista tuloluokittain 2006, vuositulot 1 000 €

Vähennyksiä tulonsaajat saivat ansiotuloista valtionverotuksessa 7,4 miljardia ja kunnallisverotuksessa 19,3 miljardia euroa. Näistä merkittävimpiä olivat tulonhankkimiskulut, kuten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut 521 miljoonaa ja matkakulut, 1.1 miljardia euroa. Eläkevakuutusmaksuja tulonsaajat vähensivät valtion- ja kunnallisverotuksessa 3,6 miljardia euroa, lisäksi erityisenä alijäämähyvityksenä 85 miljoonaa euroa. Tulonhankkimisvähennys oli 1,6 miljardia. Uusi ansiotulovähennys alensi valtionveroja 313 miljoonalla eurolla. Kunnallisverotuksessa merkittäviä olivat ansiotulovähennys, 7,3 miljardia, eläketulovähennys 3,5 miljardia ja perusvähennys 872 miljoonaa euroa.

Veroista tehtävä kotitalousvähennys lisäsi edelleen suosiotaan: vuonna 2006 sitä käytti hyväkseen 243 100 henkeä, 11 prosenttia edellisvuotista useampi. Määrällisesti se kasvoi 139 miljoonasta 165 miljoonaan euroon. Eniten vähennystä hyödynnettiin asunnon kunnossapito- ja parannustöihin, 269 000 kertaa, seuraavaksi eniten kotitaloustyöhön, 86 600 kertaa ja vähiten hoiva- tai hoitotyöhön, 6 300 kertaa. Vähennyksen saajien ja käyttötarkoitusten summien ero selittyy sillä, että sama henkilö saattoi hyödyntää vähennystä useampaan kertaan vuoden aikana. Kahdesti sitä käytti 45 800 henkeä, kolmasti 17 500 henkeä ja sitä useammin 10 800 henkeä.

Vähennystä hyödynsivät lähinnä keski-ikäiset ja sitä vanhemmat, työn luonteessa sen sijaan oli odotetusti eroja eri ikäisillä. Keski-ikäiset käyttivät sitä eniten asunnon korjaustöihin, eläkeikäiset taas hoiva- ja kotitaloustöihin. Yli 70 -vuotiailla 43 prosenttia vähennyksistä kohdistui kotitaloustöihin ja runsaat seitsemän prosenttia hoiva- ja hoitotöihin. Molemmat sukupuolet käyttivät vähennystä jokseenkin yhtä usein, kannattaa kuitenkin huomata, että kumpikin puoliso voi tehdä vähennyksen omassa verotuksessaan. Naiset kuitenkin hyödynsivät vähennystä useammin kotitalous- ja hoivatöihin, miehet asuntojen korjauksiin.

Vähennyksen käyttö yleistyi tulotason myötä: vähintään 50 000 euroa vuodessa ansainneista vähennystä käytti runsaat 12 prosenttia kun kaikista tulonsaajista vähennyksen sai 5,5 prosenttia. Yli 80 000 euroa ansainneista sitä käytti 30 prosenttia.

Alueittain vähennyksen käytössä ei ollut kovin suuria eroja. Jonkin verran muita enemmän, runsaat kuusi prosenttia tulonsaajista sitä käyttivät Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan tulonsaajat, vähiten ahvenanmaalaiset, lappilaiset sekä Pohjanmaan maakunnissa asuvat.

1) Korjattu, oli aiemmin: Tulonsaajien määrä pieneni edellisvuodesta runsaan prosentin, noin 52 000 hengellä.

Lähde: Veronalaiset tulot 2006. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala (09) 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 29.2.2008