Etusivu > Tilastot > Veronalaiset tulot > 2013 > Pääomatulot kasvoivat 18 prosenttia (Korjattu 9.1.2015)

Pääomatulot kasvoivat 18 prosenttia (Korjattu 9.1.2015)

Tulonsaajat saivat veronalaisia tuloja 128,3 miljardia euroa vuonna 2013. Tuloista oli ansiotuloja 120,6 ja pääomatuloja 7,8 miljardia euroa. Edellisvuodesta veronalaiset tulot kasvoivat nimellisesti 3,2 prosenttia. Pääomatulot kasvoivat ansiotuloja enemmän, lähes 18 prosenttia, kun ansiotulojen kasvu jäi runsaaseen kahteen prosenttiin. Tulonsaajia oli 4,6 miljoonaa, joista ansiotuloja sai 4,5 miljoonaa ja pääomatuloja 1,2 miljoonaa henkeä (liitetaulukko 1).

Ansiotuloista 80,5 miljardia eli 67 prosenttia oli palkkatuloja. Palkkatulot kasvoivat edellisvuodesta vajaan prosentin. Eläketuloja ansiotuloista oli 23 prosenttia eli 27,6 miljardia. Eläketulot kasvoivat 5,5 prosenttia. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa ja eläkkeitä 1,6 miljoonaa henkeä. Palkkatuloista kasvoivat selvästi eniten optiovoitot työsuhdeoptioista. Niitä tulonsaajat saivat 165 miljoonaa euroa, mikä oli 69 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Optiovoittoja sai 11 000 henkeä vuonna 2013.

Muista ansiotuloista kasvoivat mainittavasti vain työttömyyspäivärahat ja muut työttömyysturvaan perustuvat etuudet. Niitä tulonsaajat saivat 4,2 miljardia euroa, mikä oli 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyyspäivärahaa sai 616 300 henkeä, lähes kymmenen prosenttia edellisvuotista enemmän.

Sairausvakuutukseen perustuvia päivärahoja ja etuuksia tulonsaajat saivat 1,4 miljardia ja lapsen kotihoidon tukea 395 miljoonaa euroa. Päivärahoja sai 313 400 ja kotihoidon tukea 136 400 henkeä. Opintorahaa sai 314 000 henkeä yhteensä 502 miljoonaa euroa. Näitä tuloja tulonsaajat saivat jokseenkin yhtä paljon kuin edellisvuonnakin. Ansiotulona verotettuja osinkoja tulonsaajat saivat 390 miljoonaa euroa, mikä oli 8,3 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Pääomatulojen määrä vaihtelee vuosittain usein huomattavasti ansiotuloja enemmän. Vuonna 2013 pääomatulot kasvoivat 17,8 prosenttia kun edellisvuonna ne pienenivät kolmanneksen. Eniten pääomatuloista kasvoivat luovutusvoitot. Vuonna 2013 tulonsaajat saivat niitä 3,8 miljardia euroa, mikä oli 52 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Luovutusvoittoja saaneita oli 331 700 henkeä eli viidennes edellisvuotista enemmän. Osakkeista ja muista arvopapereista kertyi luovutusvoittoja 1,9 ja muusta omaisuudesta 2,0 miljardia euroa. Arvopapereista saadut luovutusvoitot kasvoivat 63 ja muusta omaisuudesta saadut 43 prosenttia.

Listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen veronalainen määrä pieneni runsaat kuusi prosenttia. Listaamattomista yhtiöistä saadut osingot sen sijaan kasvoivat kymmenen ja ulkomaisista yhtiöistä saadut osingot 17 prosenttia. Veronalaisia osinkoja tulonsaajat saivat listatuista yhtiöistä 676 miljoonaa, listaamattomista 730 miljoonaa ja ulkomaisista yhtiöistä 118 miljoonaa euroa. Bruttomääräisesti tulonsaajat saivat osinkoja pääomatulona kaikkiaan 3,4 miljardia euroa, mikä oli 2,9 prosenttia edellisvuotista enemmän. Niistä 1,1 miljardia oli listatuista ja 2,2 miljardia listaamattomista osakkeista. Osuuspääoman koroista veronalaista pääomatuloa oli 17,4 miljoonaa euroa, mikä oli 22 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kaikkiaan osuuspääoman korkoja sai 1,8 miljoonaa henkeä yhteensä 87 miljoonaa euroa.

Vuokratuloja tulonsaajat saivat 1,4 miljardia euroa, mikä oli 4,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsätalouden pääomatulot kasvoivat 18 prosenttia, niitä tulonsaajat saivat 728 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisista henkilövakuutuksista saadut suoritukset kasvoivat 28 prosenttia, niitä tulonsaajat saivat 81 miljoonaa euroa. Muut pääomatulot, joita ovat esimerkiksi pääomatulona verotetut eläkkeet ja korkotulot sen sijaan pienenivät 6,7 prosenttia. Niitä tulonsaajat saivat 450 miljoonaa euroa.

Yrittäjätulot pienenivät edellisvuodesta. Elinkeinotoiminnan tuloja tulonsaajat saivat 2,9 miljardia euroa, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotista vähemmän. Maataloudesta tulonsaajat saivat tuloja 993 miljoonaa euroa ja yhtymistä 1,2 miljardia euroa. Maatalouden tulot pienenivät 3,5 ja yhtymien tulot 2,6 prosenttia.

Yle-veroa maksettiin 486 miljoonaa euroa

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 28,7 miljardia euroa vuonna 2013 (Liitetaulukko 1). Verot kasvoivat edellisvuodesta nimellisesti 7,3 prosenttia. Kunnallisveroa maksettiin 17,7 miljardia euroa, mikä oli 3,9 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kunnallisveroa maksoi 3,8 miljoonaa tulonsaajaa. Ansiotuloista maksettiin tuloveroa valtiolle 5,6 ja pääomatulosta 2,1 miljardia euroa. Ansiotuloveron määrä kasvoi edellisvuodesta 6,9 prosenttia. Eniten, 21,6 prosenttia, veroista kasvoi pääomatulovero. Ansiotuloveroa maksoi 1,6 miljoonaa ja pääomatuloveroa 917 000 henkeä. Sairaanhoitomaksua tulonsaajat maksoivat 1,2 miljardia ja päivärahamaksua 915 miljoonaa euroa. Sairaanhoitomaksu kasvoi kymmenen, mutta päivärahamaksu pieneni yhdeksän prosenttia edellisvuodesta.

Yle-veroa alettiin periä vuonna 2013. Ahvenanmaata lukuun ottamatta 18 vuotta täyttäneet tulonsaajat maksoivat sitä 0,68 prosenttia ansio- ja pääomatulojen määrästä, kuitenkin enintään 140 euroa. Veroa ei peritty, jos sen määrä jäi alle 50 euron. Vuonna 2013 Yle-veroa maksoi 4,0 miljoonaa tulonsaajaa kaikkiaan 486 miljoonaa euroa. Heistä 2,3 miljoonaa eli 57 prosenttia maksoi veroa 140 euroa. Keskimääräinen vero oli 122 euroa.

Palkansaajilta perittiin lisäksi työeläke- ja työttömyyseläkevakuutusmaksuja 4,6 miljardia euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta vajaan prosentin. Pakollisia eläkevakuutusmaksuja maksoi 2,5 miljoonaa palkansaajaa. Pakollisten verojen ja maksujen lisäksi tulonsaajat maksoivat kirkollisveroa 915 miljoonaa euroa ja metsänhoitomaksua 20 miljoonaa euroa. Kirkollisveroa maksoi 2,9 miljoonaa ja metsänhoitomaksua 211 000 tulonsaajaa.

Kuvio 1. Välittömien verojen osuudet verolajeittain 1993–2013

Verot ja maksut ovat kasvaneet vuodesta 1993 reaalisesti 37 prosenttia. Kunnallisvero on tänä aikana kasvanut 71 prosenttia ja sen osuus välittömistä veroista 50 prosentista 62 prosenttiin. Valtionverojen osuus on samana aikana pienentynyt 33 prosentista 27 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus pieneni 31 prosentista 20 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus on pienentynyt erityisesti 2000-luvulla, pääomatuloveron osuus taas on vaihdellut selvästi muita veroja enemmän vajaan kolmen ja kymmenen prosentin välillä. Vuonna 2013 pääomatuloveron osuus oli 7,4 prosenttia veroista. Sosiaaliturvamaksujen osuus veroista ja maksuista oli 1990-luvun alussa runsaat 13 prosenttia, mistä se 2000-luvun alkupuolella laski alle viiteen prosenttiin. Sen jälkeen on sairausvakuutusmaksun osuus jälleen vuoteen 2011 asti kasvanut. Vuonna 2013 se oli 6,4 prosenttia. Yle-veron osuus tulonsaajien välittömistä veroista oli 1,7 prosenttia.

Kuvio 2. Verojen osuudet veronalaisista tuloista tuloluokittain 2013

Vuonna 2013 tulonsaajat maksoivat veroja ja veronluonteisia maksuja 22,4 prosenttia veronalaisista tuloistaan. Edellisvuonna vastaava osuus oli 21,5 prosenttia. Veroihin ja maksuihin on tässä laskettu ansio- ja pääomatuloverot, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksut ja Yle-vero. Yle-veron osuus veroasteesta oli 0,4 prosenttiyksikköä. Palkansaajien pakolliset eläkevakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät 26,0 prosenttia tuloista vuonna 2013 ja 25,2 prosenttia vuonna 2012.

Vuodessa 10 000-20 000 euroa ansainneilta kului veroihin keskimäärin 11,4 prosenttia, 50 000-75 000 euroa ansainneilta 28,3 ja vähintään 150 000 ansainneilta 37,4 prosenttia tuloista. Edellisvuoteen verrattuna kasvoi verojen osuus tuloista kaikissa tuloluokissa, mutta eniten pienituloisilla. Alle 10 000 euroa ansainneet maksoivat keskimäärin 0,9 prosenttiyksikköä, 40 000- 50 000 euroa ansainneet 0,6 ja yli 150 000 euroa ansainneet 0,3 prosenttiyksikköä enemmän veroja veronalaisista tuloistaan kuin vuonna 2012. Yle-vero kiristi eniten suhteellisen pienituloisten verotusta. Vuodessa 10 000–20 000 euroa ansainneilla sen osuus tuloista oli keskimäärin 0,7 prosenttia, mutta 50 000-75 000 euroa ansainneilla enää 0,2 prosenttia. Yle-veroa peritään kokonaistulojen perusteella, joten pienituloisten saamat vähennykset eivät vaikuta sen määrään.

Hyvätuloiset saivat vuonna 2013 edellisvuotta suuremman osuuden tuloistaan pääomatuloina. Vuonna 2013 yli 100 000 euroa ansainneet saivat veronalaisista tuloistaan 30 prosenttia pääomatuloina, kun edellisvuonna vastaava osuus oli 25 prosenttia. Valtion ansiotuloveroasteikkoon ei tehty inflaatiotarkistusta vuonna 2013, mutta yli 100 000 ansiotuloja saaneiden osalta veroasteikkoa kiristettiin siten, että heidän marginaaliveronsa kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä. Yli 45 000 euroa eläketuloa saaneilta perittiin ylimääräinen kuuden prosentin vero eläketulosta.

Taulukko 1. Verojen jakautuminen tuloluokittain 2013

Taulukkoa korjattu 9.1.2015. Korjattu luku on merkitty punaisella.
	Tuloluokka
Tulot ja verot	Tuloluokat yhteensä	-10	10-20	20-30	30-40	40-50	50-75	75-100	100-
Tulonsaajia	4 594 425	899 625	1 113 432	927 639	745 083	397 752	354 008	89 585	67 301
Tulonsaajia, %	100,0	19,6	24,2	20,2	16,2	8,7	7,7	1,9	1,5
Veronalaiset tulot, milj. €	128 337,9	4 608,8	16 463,5	23 187,2	25 753,8	17 676,1	21 037,9	7 626,2	11 984,4
Veronalaiset tulot, %	100,0	3,6	12,8	18,1	20,1	13,8	16,4	5,9	9,3
Ansiotulovero, milj. €	5 641,0	0,0	1,2	32,5	483,6	854,9	1 730,1	890,9	1 647,8
Ansiotulovero, %	100,0	0,0	0,0	0,6	8,6	15,2	30,7	15,8	29,2
Pääomatulovero, milj. €	2 113,1	28,8	85,7	142,9	165,7	157,0	295,7	182,7	1 054,7
Pääomatulovero, %	100,0	1,4	4,1	6,8	7,8	7,4	14,0	8,6	49,9
Sairausvakuutusmaksu, milj. €	1 844,0	30,2	143,0	328,7	421,8	297,2	353,3	123,9	146,0
Sairausvakuutusmaksu, %	100,0	1,6	7,8	17,8	22,9	16,1	19,2	6,7	7,9
Kunnallisvero, milj. €	17 678,8	195,8	1 444,1	3 229,9	3 972,2	2 793,4	3 361,0	1 204,1	1 478,3
Kunnallisvero, %	100,0	1,1	8,2	18,3	22,5	15,8	19,0	6,8	8,4
Yle-vero, milj. €	486,3	20,9	108,5	127,6	103,4	55,1	49,1	12,4	9,3
Yle-vero, %	100,0	4,3	22,3	26,2	21,3	11,3	10,1	2,5	1,9
Verot yhteensä, milj. €	28 705,7	286,0	1 869,4	4 043,8	5 364,8	4 304,8	5 958,4	2 472,8	4 405,7
Verot yhteensä, %	100,0	1,0	6,5	14,1	18,7	15,0	20,8	8,6	15,3

Pienituloisimpien tulonsaajien verot koostuivat lähinnä kunnallisverosta ja sairausvakuutusmaksuista. Pienituloiset maksoivat suhteellisen suuren osuuden myös Yle-verosta. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsi 2,0 miljoonaa henkeä eli 44 prosenttia tulonsaajista. He maksoivat kunnallisveroista ja sairausvakuutusmaksuista yhdeksän prosenttia. Yle-veroa he maksoivat 129 miljoonaa euroa eli 27 prosenttia verosta. Ansiotuloveroa he eivät käytännössä maksaneet, mutta pääomatuloveroa 115 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia pääomatuloverosta. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 30 000–50 000 euroa, oli 1,1 miljoonaa eli neljännes veronalaista tuloa saaneista. He maksoivat kaikista veroista 34 prosenttia, 24 prosenttia ansiotuloveroista ja 38 prosenttia kunnallisverosta. Yle verosta he maksoivat kolmanneksen, 159 miljoonaa euroa. Yli 50 000 euron tulot oli 11 prosentilla tulonsaajista. He maksoivat 45 prosenttia kaikista veroista, 34 prosenttia kunnallisverosta ja 75 prosenttia valtionveroista. Yle-verosta heidän osuutensa oli 71 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia.

Vähennyksiin vähän muutoksia

Tuloista tai veroista tehtäviin vähennyksiin ei tehty mainittavia muutoksia. Tulonsaajat vähensivät ansiotuloistaan valtion- ja kunnallisverotuksessa matkakuluja 1,6 miljardia, pakollisia eläkevakuutusmaksuja 4,7 miljardia, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja 624 miljoonaa ja muita tulonhankkimismenoja 327 miljoonaa euroa (liitetaulukko 2). Tulonhankkimisvähennyksen määrä oli 1,7 miljardia euroa. Niistä eniten edellisvuodesta kasvoivat muut tulonhankkimismenot, kuusi prosenttia.

Merkittävimmistä vähennyksistä kasvoi mainittavasti, 11,5 prosenttia, vain valtionverotuksen eläketulovähennys. Sen määrä oli 12,7 miljardia euroa vuonna 2013. Ansiotulojen veroista tehtävä työtulovähennys kasvoi kaksi prosenttia. Se alensi palkansaajien veroja kahdella miljardilla eurolla. Työtulovähennyksen enimmäismäärää nostettiin 945 eurosta 970 euroon.

Kunnallisverotuksen perusvähennys ei kasvanut, vaikka sen enimmäismäärää hieman korotettiin 2 850 eurosta 2 880 euroon. Perusvähennyksen määrä oli 2,8 miljardia. Vähennyksensaajia oli nelisen prosenttia edellisvuotista vähemmän, 1 875 000 henkeä. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys oli 6,1 miljardia ja ansiotulovähennys 6,3 miljardia. Näistä eläketulovähennyksen määrä kasvoi 5,1, mutta ansiotulovähennys pieneni 1,4 prosenttia.

Asuntolainan koroista sai vuonna 2013 vähentää 80 prosenttia aiemman 85 prosentin sijasta. Tulonsaajat ilmoittivat niitä 1 040 miljoonaa euroa, mistä vähennyskelpoinen määrä oli 832 miljoonaa euroa. Ilmoitetut korot pienenivät edellisvuodesta 27 ja niiden vähennyskelpoinen määrä 31 prosenttia. Ensiasunnon lainoihin kohdistuneita korkoja tulonsaajilla oli 183 miljoonaa euroa, joita he saivat vähentää 146 miljoonaa euroa, 37 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tulonhankkimislainan korkoja tulonsaajilla oli 119 miljoonaa euroa, 21 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Alijäämähyvityksenä ansiotuloveroista vähennettiin korkoja 289 miljoonaa euroa, mikä oli 30 prosenttia edellisvuotista vähemmän.

Selvimmin pienituloisille kohdistuivat perusvähennys ja opintorahavähennys (liitetaulukko 2). Perusvähennyksestä saivat alle 10 000 euroa ansainneet 34 prosenttia ja 10 000-25 000 euroa ansainneet 64 prosenttia. Opintorahavähennyksen saajat ansaitsivat käytännössä kaikki alle 10 000 euroa. Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen saajista lähes kaikki ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen saajista 77 prosenttia ansaitsi alle 25 000 euroa.

Työtuloihin kohdistuneista vähennyksistä hyötyivät eniten keski- ja hyvätuloiset tulonsaajat. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja matkakuluista vähensivät 25 000-50 000 euroa ansainneet lähes kaksi kolmannesta ja yli 50 000 euroa ansainneet neljänneksen. Tulonhankkimisvähennyksestä ja eläkevakuutusmaksuvähennyksestä oli 25 000-50 000 euroa ansainneiden osuus noin puolet. Tulonhankkimisvähennyksestä alle 25 000 euroa ansainneet saivat runsaan kolmanneksen, eläkevakuutusmaksuista puolestaan yhtä suuren osuuden saivat yli 50 000 ansainneet. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä hyötyivät suhteellisen pieni- ja keskituloiset: siitä alle 25 000 euroa ansainneet saivat kolmanneksen ja 25 000-50 000 euroa ansainneet 57 prosenttia. Työtulovähennyksestä saivat alle 25 000 euroa ansainneet neljänneksen ja 25 000-50 000 euroa ansainneet 62 prosenttia.

Asuntolainan koroista vähensivät alle 25 000 euroa ansainneet viidenneksen ja 25 000-50 000 euroa ansainneet 52 prosenttia. Tulonhankkimislainan korkoja vähensivät eniten hyvätuloiset: niistä 59 prosenttia kohdistui vähintään 50 000 euroa vuodessa ansainneille. Vapaaehtoisista eläkevakuutusmaksuista 25 000-50 000 euroa ansainneet vähensivät puolet ja sitä enemmän ansainneet 37 prosenttia.

Kotitalousvähennystä käytti 379 400 henkeä

Kotitalousvähennyksen käyttö on viime vuosikymmenen alusta kasvanut vuosi vuodelta lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin vähennyksen enimmäismäärää pienennettiin 3 000 eurosta 2 000 euroon. Silloin vähennysten käyttäjien määrä väheni runsaalla 41 000 tulonsaajalla. Aiempina vuosina vähennyksen käyttöalaa on laajennettu ja enimmäismääriä korotettu useaan otteeseen ja vuoteen 2013 mennessä sen käyttäjien määrä on vuoteen 2003 verrattuna kaksinkertaistunut. Vähennyksen euromäärä kasvoi samana aikana reaalisesti 160 prosenttia. Vuonna 2013 vähennystä käytti 379 400 tulonsaajaa yhteensä 325 miljoonan euron edestä. Vähennyksen määrä kasvoi 7,6 prosenttia edellisvuodesta.

Vähennystä on selvästi eniten hyödynnetty asunnon kunnossapitotöihin. Vuonna 2013 myönnetyistä vähennyksistä 80 prosenttia kohdistui asunnon kunnossapitoon ja 13 prosenttia kotitaloustöihin. Keskimääräinen vähennys kunnossapitotöistä oli 940 euroa ja kotitaloustöistä 540 euroa. Hoiva- ja hoitotöihin vähennystä käytettiin vain kahdessa prosentissa tapauksista. Hoiva- ja hoitotyöhön vähennystä myönnettiin keskimäärin 980 euroa.

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2013

Kotitalousvähennyksen käyttö yleistyi tulojen kasvaessa. Alle 30 000 euroa ansainneista sitä käytti vajaa viisi prosenttia, 30 000-40 000 euroa ansainneista 13, 50 000-60 000 euroa ansainneista 17 ja yli 100 000 euroa ansainneista 42 prosenttia. Vähennysmäärätkin kasvoivat tulojen kasvaessa. Alle 30 000 euroa vuodessa ansainneiden vähennys oli keskimäärin 740 euroa kun vähintään 100 000 euroa ansainneilla se oli 1 160 euroa vuonna 2013. Keskituloiset käyttivät vähennystä muita useammin asunnon kunnossapitotyöhön ja hyvätuloiset kotitaloustyöhön. Pienituloiset käyttivät vähennystä muita useammin hoiva- ja hoitotyöhön.

Vähennystä käyttivät eniten keski-ikäiset ja sitä vanhemmat. Alle 30-vuotiaista vain runsas prosentti käytti kotitalousvähennystä, mutta vähintään viisikymmenvuotiaista 11 prosenttia. Kolmannes vähennyksen käyttäjistä oli 30-49-vuotiaita, viidennes 50-59-vuotiaita ja 34 prosenttia eläkeikäisiä. Alle 30-vuotiaita heistä oli vain kolme prosenttia. Keskimääräinen vähennys ei kuitenkaan vaihdellut kovin paljon iän mukaan. Yli 75-vuotiailla se oli pienin, 670 euroa. Kaikenikäiset käyttivät vähennystä useimmin asunnon kunnossapitoon. Yli 75-vuotiaat käyttivät vähennystä muita useammin myös kotitalous- ja hoivatyöhön.

Taulukko 2. Kotitalousvähennyksen saajien luku ja keskimääräinen vähennys 2013

Käyttötarkoitus	Ikäluokka
	Yhteensä	-30	30-39	40-49	50-59	60-64	65-74	75-
Kotitalousvähennys yhteensä, lkm	379 356	15 229	54 775	68 209	79 568	44 013	64 984	52 578
Kotitalousvähennys yhteensä, keskimäärin	857	848	891	918	914	887	827	674
Kotitaloustyö, lkm	78 934	1 749	11 478	14 863	13 202	5 732	10 484	21 426
Kotitaloustyö, keskimäärin, €	538	562	626	708	608	525	423	387
Hoiva- tai hoitotyö, lkm	7 634	72	643	548	413	290	818	4 850
Hoiva- tai hoitotyö keskimäärin, €	983	750	786	928	920	811	878	1 052
Kunnossapito tai parannustyö, lkm	277 188	13 017	41 079	50 713	62 907	35 963	50 326	23 183
Asuntojen kunnossapitotyö, keskimäärin, €	943	885	965	977	977	946	910	841
Usea tai tuntematon, lkm	15 600	391	1 575	2 085	3 046	2 028	3 356	3 119
Usea tai tuntematon, keskimäärin, €	884	914	939	971	934	867	828	820

Miehet ja naiset käyttivät vähennystä yhtä usein. Miehet käyttivät vähennystä jonkin verran naisia useammin kunnossapitotöihin, naiset puolestaan miehiä useammin kotitaloustyöhön ja hoito- ja hoivatyöhön.

Suurimmat tulot Ahvenanmaalla

Veronalaiset mediaanitulot olivat korkeimmat Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Ahvenanmaalla ne olivat 26 370 ja Uudellamaalla 25 990 euroa. Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa: Kainuussa 20 300 ja Pohjois-Karjalassa 19 630 euroa. Edellisvuodesta tulonsaajien mediaanitulot kasvoivat koko maassa 2,3 prosenttia. Mediaanitulot kasvoivat vähiten Etelä-Suomessa, Uudellamaalla ne kasvoivat 1,6 ja Varsinais-Suomessa 1,2 prosenttia. Eniten mediaanitulot kasvoivat Kainuussa, 3,9 ja Etelä-Karjalassa, 3,6 prosenttia.

Kuvio 4. Veronalaiset mediaanitulot maakunnitain 2013 ja 2012

Pääomatuloja saivat eniten ahvenanmaalaiset. Tulonsaajaa kohti ahvenanmaalaisten pääomatulot olivat 2 260 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 1 690 euroa. Vähiten pääomatuloja saivat Kainuun ja Lapin tulonsaajat. Kainuussa ne olivat 1 130 ja Lapissa 1 090 euroa tulonsaajaa kohti. Palkkatulojen osuus tulonsaajien veronalaisista tuloista vaihteli uusmaalaisten 68 prosentista Etelä-Savon 54 prosenttiin. Eläketulojen osuus tuloista oli suurin Etelä-Savossa ja Kainuussa, missä se oli noin 28 prosenttia. Työttömyysturvaetuuksien osuus tuloista oli suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Siellä niiden osuus oli hieman yli viisi prosenttia tulonsaajien veronalaisista tuloista.

Yrittäjätuloja saivat eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tulonsaajat. He saivat maataloudesta, elinkeinotoiminnasta ja yhtymistä lähes kahdeksan prosenttia veronalaisista tuloistaan, kun vastaava osuus koko maassa oli neljä prosenttia. Keskimäärin tulonsaajat saivat yrittäjätuloja Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla runsaat 1 900 euroa, kun koko maassa tulonsaajat saivat niitä 1 130 euroa. Vähiten yrittäjätuloja saivat Uudenmaan asukkaat, 820 euroa tulonsaajaa kohti.

Hyvätuloisimmat kunnat sijaitsivat Helsingin seudulla ja Ahvenanmaalla. Kymmenen hyvätuloisinta kuntaa veronalaisilla mediaanituloilla mitaten olivat Kauniainen (33 310 €), Espoo (29 800 €), Kirkkonummi (29 450 €), Nurmijärvi (29 300 €), Tuusula (29 180 €), Lemland (29 120 €), Jomala (28 990 €), Sipoo (28 580 €), Pornainen (28 220 €) ja Siuntio (28 180 €).

Veronalaiset mediaanitulot 23 060 euroa

Keskimäärin tulonsaajat saivat veronalaisia tuloja 27 930 euroa, mikä oli 2,8 prosenttia edellisvuotista enemmän. Miesten keskimääräiset veronalaiset vuositulot olivat 32 200 ja naisten 23 910 euroa. Mediaanitulot olivat 23 060 euroa vuonna 2013, edellisvuodesta ne kasvoivat 2,3 prosenttia. Miesten mediaanitulot olivat 26 520 ja naisten 20 430 euroa. Edellisvuodesta miesten mediaanitulot kasvoivat 1,8 ja naisten 2,8 prosenttia.

Suurimmillaan tulot olivat keski-ikäisillä: 45-54-vuotiaiden mediaanitulot olivat 33 580 euroa. Eniten edellisvuodesta kasvoivat vanhimpien tulonsaajien tulot. 55-64-vuotiaiden mediaanitulot kasvoivat 3,3 ja yli 65-vuotiaiden 5,4 prosenttia.

Taulukko 3. Tulonsaajien luku ja veronalaiset tulot iän ja sukupuolen mukaan 2013

	Ikäluokka
Tulot	Kaikki	0-14	15-24	25-34	35-44	45-54	55-64	65-
Yhteensä	4 594 425	43 164	558 401	686 847	653 160	739 278	760 429	1 153 146
Veronalaiset tulot keskimäärin, €	27 933	1 507	9 745	27 148	37 477	38 974	33 740	21 885
Veronalaiset tulot, mediaani, €	23 061	262	6 838	26 012	32 827	33 579	28 294	17 503
Ansiotulot keskimäärin, €	26 243	1 195	9 585	26 482	35 417	36 726	31 170	19 941
Pääomatulot keskimäärin, €	1 690	312	161	666	2 060	2 249	2 571	1 944
Verot yhteensä keskimäärin, €	6 248	110	1 143	5 433	9 064	9 684	7 974	4 499
Miehet	2 231 336	21 722	278 999	355 082	336 333	372 770	374 843	491 587
Veronalaiset tulot keskimäärin, €	32 200	1 559	10 126	30 419	43 442	43 682	37 996	26 551
Veronalaiset tulot, mediaani, €	26 520	265	6 442	29 659	37 626	37 021	30 486	20 847
Ansiotulot keskimäärin, €	29 768	1 229	9 936	29 490	40 196	40 459	34 396	23 716
Pääomatulot keskimäärin, €	2 432	330	190	930	3 246	3 223	3 600	2 834
Verot yhteensä keskimäärin, €	7 849	115	1 274	6 472	11 290	11 627	9 746	6 250
Naiset	2 363 089	21 442	279 402	331 765	316 827	366 508	385 586	661 559
Veronalaiset tulot keskimäärin, €	23 905	1 455	9 365	23 647	31 145	34 187	29 603	18 417
Veronalaiset tulot, mediaani, €	20 428	260	7 141	22 825	29 052	31 235	26 756	15 539
Ansiotulot keskimäärin, €	22 915	1 161	9 233	23 263	30 343	32 928	28 032	17 135
Pääomatulot keskimäärin, €	990	294	132	384	801	1 258	1 570	1 282
Verot yhteensä keskimäärin, €	4 736	104	1 013	4 320	6 700	7 708	6 252	3 198

Veronalaiset tulot ovat usein pieniä monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea, opintorahaa tai äitiys- tai vanhempainrahaa saaneilla. Tulonsaajien joukossa on koululaisia, opiskelijoita tai muita tilapäis- ja osa-aikatöitä tehneitä. Tuloissa eivät ole mukana verottomat tulonsiirrot kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät.

Viidennes tulonsaajista eli 899 600 henkeä ansaitsi alle 10 000 euroa. Palkkatuloja heidän veronalaisista tuloistaan oli hieman yli viidennes. Eläkkeitä niistä oli 37 prosenttia ja 21 prosenttia työttömyysturvan perustella saatuja etuuksia. Opintorahojen osuus niistä oli seitsemän ja lapsen kotihoidon tuen sekä sairausvakuutuksen päivärahojen kumpienkin kolme prosenttia. Pääomatuloina he saivat vain kolme prosenttia veronalaisista tuloistaan.

Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 10 000-25 000 euroa, oli 1,6 miljoonaa eli hieman yli kolmannes kaikista. Heidän tuloistaan puolet koostui eläkkeistä ja hieman alle kolmannes palkoista. Työttömyysturvaetuuksia niistä oli kahdeksan prosenttia ja muita sosiaaliturvaetuuksia 3,5 prosenttia. Työttömyysturvan perusteella maksetuista etuuksista he saivat hieman yli puolet ja muista sosiaaliturvaetuuksista 41 prosenttia, mutta näiden tulojen osuus heidän tuloistaan oli selvästi pienempi kuin pienituloisimmilla tulonsaajilla.

Tulonsaajia, joiden vuositulot olivat 25 000-50 000 euroa, oli myös 1,6 miljoonaa eli 35 prosenttia kaikista. Heidän tulonsa koostuivat etupäässä palkoista, joita oli 75 prosenttia heidän tuloistaan. Eläkkeitä niistä oli 16 prosenttia. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 50 000-100 000 euroa, oli 443 600 eli kymmenen prosenttia kaikista. Heidän tuloistaan 78 prosenttia oli palkkoja ja yhdeksän prosenttia eläkkeitä. Pääomatuloina he saivat kuusi prosenttia veronalaisista tuloistaan. Vähintään 100 000 euron veronalaiset vuositulot oli 67 300 hengellä eli 1,5 prosentilla tulonsaajista. Niin suuret veronalaiset vuositulot oli 52 200 miehellä ja 15 100 naisella.Veronalaisista tuloista he saivat yhdeksän, mutta pääomatuloista 46 prosenttia. Heidän tuloistaan 30 prosenttia oli pääomatuloja.

Alle 25 000 euroa ansainneista viidennes oli 15-25-vuotiaita ja hieman yli kolmannes yli 65-vuotiaita. 20-24-vuotiaista tulonsaajista 85 prosenttia ansaitsi vähemmän kuin 25 000 euroa. Eläkeikäisistä näin pienituloisia oli 65-69-vuotiaista 64 prosenttia, 75-79-vuotiaista 79 prosenttia ja vähintään 85-vuotiaista 87 prosentia. Yli 80-vuotiaista naisista 90 prosentilla tulot jäivät alle 25 000 euron.

Vähiten pienituloisia oli 40-54-vuotiaiden joukossa. Sen ikäisistä 30 prosentilla vuositulot olivat alle 25 000 euroa. Kaksi kolmesta 25 000-50 000 euroa ansainneista oli 35-64-vuotiaita ja 50 000–100 000 ansainneista 79 prosenttia. Vähintään 100 000 euroa ansainneista oli 14 prosenttia alle 40-vuotiaita, 56 prosenttia 40-65-vuotiaita ja 13 prosenttia vähintään 65-vuotiaita.

Lähde: Veronalaiset tulot 2013. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 17.12.2014