Etusivu > Tilastot > Veronalaiset tulot > 2014 > Pääomatulot kasvoivat ansiotuloja enemmän

Pääomatulot kasvoivat ansiotuloja enemmän

Veronalaista tuloa sai 4,6 miljoonaa henkeä vuonna 2014. He saivat veronalaista tuloa kaikkiaan 131,4 miljardia euroa, mistä ansiotuloa oli 122,7 miljardia ja pääomatuloa 8,7 miljardia euroa. Edellisvuodesta tulot kasvoivat nimellisesti 2,4 prosenttia, ansiotulot 1,8 ja pääomatulot 12,2 prosenttia. Ansiotuloja sai 4,6 miljoonaa ja pääomatuloja 1,4 miljoonaa henkeä (liitetaulukko 1).

Ansiotuloja kasvattivat eniten eläkkeet ja työttömyysturvaan perustuvat etuudet. Eläketuloja tulonsaajat saivat 28,5 miljardia, mikä oli 3,4 prosenttia edellisvuotista enemmän. Eläketuloista ansioeläkkeet kasvoivat 4,6 prosenttia, mutta kansaneläkkeet pienenivät 1,8 prosenttia. Ansioeläkkeitä tulonsaajat saivat 24,6 miljardia ja kansaneläkkeitä 2,5 miljardia euroa. Eniten, 14,9 prosenttia, ansiotuloista kasvoivat työttömyyspäivärahat ja muut työttömyysturvaan perustuvat etuudet. Niitä tulonsaajat saivat 4,8 miljardia euroa. Työttömyysturvaetuuksia sai 685 700 henkeä, mikä oli 54 660 henkeä enemmän kuin edellisvuonna.

Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa ja eläketuloja 1,4 miljoonaa henkeä. Palkkatuloja tulonsaajat saivat 81,0 miljardia euroa, mikä oli 62 prosenttia veronalaisista tuloista. Edellisvuodesta palkat kasvoivat 0,5 prosenttia. Sairausvakuutuksen päivä- ja äitiysrahaa tulonsaajat saivat 1,4 miljardia euroa, mikä oli 1,2 prosenttia edellisvuotista enemmän ja lapsen kotihoidon tukea 388 miljoonaa euroa, 1,7 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Opintorahaa tulonsaajat saivat 515 miljoonaa euroa, 2,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiotuloina verotettuja osinkoja sai 51 200 tulonsaajaa 398 miljoonaa euroa. Niiden veronalainen määrä kasvoi 2,1 prosenttia.

Veronalaiset pääomatulot kasvoivat selvästi ansiotuloja enemmän. Osittain siihen vaikutti se, että aiempaa suurempi osuus osingoista oli veronalaista tuloa. ¹⁾ Listatuista osakkeista tulonsaajat saivat veronalaisia osinkoja 932 miljoonaa euroa, mikä oli 38 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Bruttomääräisesti listatuista osakkeista saadut osingot kasvoivat 13,6 prosenttia, niiden määrä oli 1,3 miljardia euroa. Listaamattomista osakkeista tulonsaajat saivat veronalaisia osinkoja 717 miljoonaa euroa, mikä oli 1,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Bruttomääräisesti listaamattomista osakkeista saadut osingot pienenivät enemmän, tulonsaajat saivat niitä 2,0 miljardia euroa eli 9,0 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Ulkomaan osakkeista he saivat veronalaista pääomatuloa 162 miljoonaa euroa, mikä oli 37,6 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kaikkiaan osinkotuloja sai 900 000 henkeä vuonna 2014. Osuuspääoman koroista veronalaista pääomatuloa oli 19,1 miljoonaa euroa, mikä oli 9,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Bruttomääräisesti osuuspääoman korkoja sai 1,8 miljoonaa henkeä yhteensä 118 miljoonaa euroa.

Pääomatuloista suurimman erän muodostivat luovutusvoitot, joita tulonsaajat saivat 4,0 miljardia euroa. Niiden määrä kasvoi 6,4 prosenttia. Luovutusvoittoja sai 372 000 henkeä. Vuokratuloja sai 285 800 tulonsaajaa yhteensä 1,5 miljardia euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 4,4 prosenttia. Vapaaehtoisiin henkilövakuutuksiin perustuvia suorituksia sai 45 200 henkeä 102 miljoonaa euroa ja pääomatuloa metsätaloudesta 94 700 henkeä 770 miljoonaa euroa. Vakuutussuoritukset kasvoivat edellisvuodesta 25,8 prosenttia ja metsätalouden pääomatulot 5,8 prosenttia.

Yrittäjätuloja tulonsaajat saivat hieman edellisvuotista vähemmän. Elinkeinotoiminnan tuloja tulonsaajat saivat 2,9 miljardia euroa, mikä oli 0,2 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Maataloudesta tulonsaajat saivat tuloja 992 miljoonaa euroa ja yhtymistä 1,2 miljardia euroa. Maatalouden tulot pienenivät 0,1 ja yhtymien tulot 2,3 prosenttia.

Pääomatulovero kasvoi 12 prosenttia

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 29,8 miljardia euroa vuonna 2014 (Liitetaulukko 1). Verot kasvoivat edellisvuodesta nimellisesti 3,7 prosenttia. Pääomatuloveroa tulonsaajat maksoivat 2,4 miljardia ja ansiotuloveroa 5,7 miljardia euroa. Pääomatulovero kasvoi ansiotuloveroa enemmän, 12,1 prosenttia, kun ansiotulovero kasvoi vain 0,6 prosenttia. Kunnallisveroa tulonsaajat maksoivat 18,3 miljardia euroa, mikä oli 3,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kunnallisveroa maksoi 3,9 miljoonaa, ansiotuloveroa 1,6 miljoonaa ja pääomatuloveroa 1,1 miljoonaa tulonsaajaa. Pääomatuloveroa maksaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta 142 000 hengellä eli 15,5 prosenttia.

Tulonsaajat maksoivat sairaanhoitomaksua 1,3 miljardia ja päivärahamaksua 713 miljoonaa euroa. Sairaanhoitomaksu kasvoi 3,3 ja päivärahamaksu 13,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2014 päivärahamaksua maksettiin 0,84 prosenttia työtulosta aiemman 0,74 prosentin sijaan. Yle-veroa maksoi neljä miljoonaa tulonsaajaa 499 miljoonaa euroa. Sen määrä kasvoi edellisvuodesta 2,7 prosenttia.

Palkansaajilta perittiin lisäksi työeläke- ja työttömyyseläkevakuutusmaksuja 4,9 miljardia euroa, mikä oli 6,0 prosenttia edellisvuotista enemmän. Pakollisia eläkevakuutusmaksuja maksoi 2,5 miljoonaa palkansaajaa. Pakollisten verojen ja maksujen lisäksi tulonsaajat maksoivat kirkollisveroa 925 miljoonaa euroa. Kirkollisveroa maksaneita oli 2,9 miljoonaa tulonsaajaa, vajaa prosentti edellisvuotista vähemmän. Aiemmin veroihin ja maksuihin on laskettu myös metsänhoitomaksu, mutta vuodelta 2014 verohallinto ei enää kerännyt sitä Manner-Suomen kunnissa. Vuonna 2013 metsänhoitomaksua maksettiin 19,7 miljoonaa euroa, mikä oli vajaa promille välittömistä veroista ja maksuista.

Kuvio 1. Verojen osuudet välittömistä veroista 1993–2014

Verot ja maksut ovat kasvaneet vuodesta 1993 reaalisesti 39 prosenttia. Kunnallisvero on kasvanut selvästi valtion ansiotuloveroa enemmän. Kunnallisvero kasvoi tänä aikana 71 prosenttia ja sen osuus välittömistä veroista 50 prosentista 62 prosenttiin. Valtion ansiotuloveroa maksettiin vuonna 2014 reaalisesti 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1993 ja sen osuus veroista pieneni tänä aikana 31 prosentista 19 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus on pienentynyt erityisesti 2000-luvulla. Pääomatuloveron osuus veroista on vaihdellut vajaan kolmen ja kymmenen prosentin välillä. Vuonna 2014 se oli 8,0 prosenttia veroista. Sosiaaliturvamaksujen osuus veroista ja maksuista oli 1990-luvun alussa runsaat 13 prosenttia, mistä se 2000-luvun alkupuolella laski alle viiteen prosenttiin. Sen jälkeen on sairausvakuutusmaksun osuus jälleen vuoteen 2011 asti kasvanut. Vuonna 2014 se oli 6,6 prosenttia. Yle-veron osuus välittömistä veroista oli 1,7 prosenttia.

Kuvio 2. Verojen osuudet veronalaisista tuloista tuloluokittain 2014

Vuonna 2014 tulonsaajat maksoivat veroja ja veronluonteisia maksuja 22,7 prosenttia veronalaisista tuloistaan. Edellisvuonna vastaava osuus oli 22,4 prosenttia. Veroihin ja maksuihin on tässä laskettu ansio ja pääomatuloverot, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksut ja Yle-vero. Palkansaajien pakolliset eläkevakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät 26,4 prosenttia tuloista vuonna 2014 ja 26,0 prosenttia vuonna 2013.

Vuonna 2014 valtion ansiotuloveroasteikon tulorajoja korotettiin 1,5 prosentilla ylintä tuloluokkaa lukuun ottamatta. Pääomatulona verotetuista osingoista aiempaa suurempi osuus oli veronalaista tuloa. Vuodessa 10 000-20 000 euroa ansainneilta kului veroihin keskimäärin 11,5 prosenttia, 50 000-75 000 euroa ansainneilta 28,3 ja vähintään 150 000 ansainneilta 37,3 prosenttia tuloista. Edellisvuoteen verrattuna kasvoi verojen osuus tuloista pieni- ja keskituloisilla. Alle 10 000 euroa ansainneet maksoivat keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä ja 20 000-30 000 euroa ansainneet 0,2 prosenttiyksikköä enemmän veroja veronalaisista tuloistaan kuin vuonna 2013. Tulonsaajat, joiden veronalaiset vuositulot olivat 75 000-150 000 euroa, sen sijaan maksoivat 0,1-0,2 prosenttiyksikköä vähemmän veroja suhteessa tuloihin kuin vuotta aiemmin. Sitä enemmän ansainneiden keskimääräinen veroaste ei muuttunut.

Taulukko 1. Verojen jakautuminen tuloluokittain 2014

Verolaji	Tuloluokka, 1 000 €
	Yhteensä	-10	10-20	20-30	30-40	40-50	50-75	75-100	100-
Tulonsaajia, lkm	4 627 780	892 357	1 103 338	932 814	752 349	408 114	370 095	95 621	73 092
Tulonsaajia, %	100,0	19,3	23,8	20,2	16,3	8,8	8,0	2,1	1,6
Veronalaiset tulot, milj. €	131 429,8	4 534,7	16 356,6	23 314,5	26 012,9	18 138,8	22 012,2	8 139,0	1 2921,2
Veronalaiset tulot, %	100,0	3,5	12,4	17,7	19,8	13,8	16,7	6,2	9,8
Ansiotulovero, milj. €	5 675,2	0,0	1,2	32,7	434,8	823,4	1 737,2	912,7	1 733,0
Ansiotulovero, %	100,0	0,0	0,0	0,6	7,7	14,5	30,6	16,1	30,5
Pääomatulovero, milj. €	2 369,0	31,6	90,2	155,8	184,1	181,9	351,0	217,9	1 156,5
Pääomatulovero, %	100,0	1,3	3,8	6,6	7,7	7,7	14,8	9,2	48,8
Sairausvakuutusmaksu, milj. €	1 970,5	31,2	145,8	340,8	445,2	319,4	386,5	137,5	164,2
Sairausvakuutusmaksu, %	100,0	1,6	7,4	17,3	22,6	16,2	19,6	7,0	8,3
Kunnallisvero, milj. €	18 327,3	202,3	1 458,4	3 285,3	4 058,6	2 896,4	3 538,9	1 287,1	1 600,4
Kunnallisvero, %	100,0	1,1	8,0	17,9	22,1	15,8	19,3	7,0	8,7
Yle-vero, milj. €	499,3	20,2	107,7	130,7	106,6	57,8	52,4	13,5	10,3
Yle-vero, %	100,0	4,0	21,6	26,2	21,3	11,6	10,5	2,7	2,1
Verot yhteensä, milj.€	29 782,6	294,9	1 885,5	4 124,1	5 444,6	4 426,3	6 238,0	2 629,5	4 739,7
Verot yhteensä, %	100,0	1,0	6,3	13,8	18,3	14,9	20,9	8,8	15,9

Pienituloisimpien tulonsaajien verot koostuivat lähinnä kunnallisverosta ja sairausvakuutusmaksuista. Pienituloiset maksoivat suhteellisen suuren osuuden myös Yle-verosta. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsi 2,0 miljoonaa henkeä eli 43 prosenttia tulonsaajista. He saivat 16 prosenttia kaikista veronalaista tuloista ja maksoivat 7,3 prosenttia välittömistä veroista. Kunnallisveroista ja sairausvakuutusmaksuista he maksoivat yhdeksän prosenttia ja Yle-verosta 25,6 prosenttia. Ansiotuloveroa alle 20 000 euroa ansainneet eivät käytännössä maksaneet, mutta pääomatuloveroa 122 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia pääomatuloverosta. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 30 000–50 000 euroa, oli 1,2 miljoonaa eli neljännes veronalaista tuloa saaneista. He maksoivat kaikista veroista 33,2 prosenttia, 22,2 prosenttia ansiotuloveroista ja 38 prosenttia kunnallisverosta. Yli 50 000 euron tulot oli 11,6 prosentilla tulonsaajista. He maksoivat 46 prosenttia kaikista veroista, 35 prosenttia kunnallisverosta, 77 prosenttia ansiotuloverosta ja 73 prosenttia pääomatuloverosta.

Vähennyksiin pieniä muutoksia

Tuloista ja veroista tehtäviin vähennyksiin tehtiin pieniä muutoksia, jotka toisaalta kevensivät, toisaalta kiristivät joidenkin tulonsaajaryhmien verotusta. Pienituloisille kohdistetun kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2 880 eurosta 2 930 euroon ja poistumaprosenttia alennettiin 20 prosentista 19 prosenttiin. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 970 eurosta 1 010 euroon, kertymäprosenttia korotettiin 7,3 prosentista 7,4 prosenttiin ja poistumaprosenttia 1,1 prosentista 1,15 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2 000 eurosta 2 400 euroon. Asuntovelan korkojen vähennyskelpoinen osuus pieneni 80 prosentista 75 prosenttiin.

Tulonsaajat vähensivät ansiotuloistaan valtion- ja kunnallisverotuksessa matkakuluja 1,6 miljardia, pakollisia eläkevakuutusmaksuja 5,0 miljardia, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja 644 miljoonaa ja muita tulonhankkimismenoja 330 miljoonaa euroa (liitetaulukko 2). Tulonhankkimisvähennyksen määrä oli 1,7 miljardia euroa. Eniten edellisvuodesta kasvoivat työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, 3,2 prosenttia.

Valtionverotuksen eläketulovähennyksen määrä oli 12,7 miljardia euroa vuonna 2014. Edellisvuodesta sen määrä hieman pieneni, 0,3 prosenttia. Myös kunnallisverotuksen eläketulovähennys pieneni 0,5 prosenttia, samoin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, 1,3 prosenttia. Eläketulovähennyksen määrä oli 6,1 miljardia ja ansiotulovähennyksen 6,3 miljardia euroa. Kunnallisverotuksen perusvähennys sen sijaan kasvoi 5,8 prosenttia. Sen määrä oli 2,9 miljardia euroa. Ansiotulojen veroista tehtävä työtulovähennys kasvoi 2,7 prosenttia. Se alensi palkansaajien veroja 2,1 miljardilla eurolla.

Tulonsaajat ilmoittivat asuntovelkojen korkoja 1 055 miljoonaa euroa ja saivat vähentää niitä 791 miljoonaa euroa. Ilmoitetut korot kasvoivat hieman edellisvuodesta, mutta vähennyskelpoinen määrä pieneni 4,9 prosenttia. Ensiasunnon lainoihin kohdistuneita korkoja tulonsaajilla oli 177 miljoonaa euroa, joita he saivat vähentää 133 miljoonaa euroa, 9,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tulonhankkimislainan korkoja tulonsaajilla oli 130 miljoonaa euroa. Niiden määrä kasvoi 8,8 prosenttia edellisvuodesta. Alijäämähyvityksenä ansiotuloveroista vähennettiin korkoja 265 miljoonaa euroa, mikä oli 8,3 prosenttia edellisvuotista vähemmän.

Selvimmin pienituloisille kohdistuivat perusvähennys ja opintorahavähennys (liitetaulukko 2). Perusvähennyksestä saivat alle 10 000 euroa ansainneet 33 prosenttia ja 10 000-25 000 euroa ansainneet 65 prosenttia. Opintorahavähennyksen saajat ansaitsivat käytännössä kaikki alle 10 000 euroa. Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen saajista lähes kaikki ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen saajista 76 prosenttia ansaitsi alle 25 000 euroa.

Työtuloihin kohdistuneista vähennyksistä hyötyivät eniten keski- ja hyvätuloiset tulonsaajat. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja matkakuluista vähensivät 25 000-50 000 euroa ansainneet kaksi kolmannesta ja yli 50 000 euroa ansainneet neljänneksen. Tulonhankkimisvähennyksestä ja eläkevakuutusmaksuvähennyksestä oli 25 000-50 000 euroa ansainneiden osuus noin puolet. Tulonhankkimisvähennyksestä alle 25 000 euroa ansainneet saivat runsaan kolmanneksen, eläkevakuutusmaksuista puolestaan yhtä suuren osuuden saivat yli 50 000 ansainneet. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä hyötyivät suhteellisen pieni- ja keskituloiset. Alle 25 000 euroa ansainneet saivat siitä kolmanneksen ja 25 000-50 000 euroa ansainneet 57 prosenttia. Työtulovähennyksestä saivat alle 25 000 euroa ansainneet lähes neljänneksen ja 25 000-50 000 euroa ansainneet 62 prosenttia.

Asuntolainan koroista vähensivät alle 25 000 euroa ansainneet viidenneksen ja 25 000-50 000 euroa ansainneet 52 prosenttia. Tulonhankkimislainan korkoja vähensivät eniten hyvätuloiset, niistä 62 prosenttia kohdistui vähintään 50 000 euroa vuodessa ansainneille. Vapaaehtoisista eläkevakuutusmaksuista vähensivät 25 000-50 000 euroa ansainneet puolet ja sitä enemmän ansainneet 38 prosenttia.

Kotitalousvähennystä vähennettiin 359 miljoonaa euroa

Kotitalousvähennyksen käyttö on viime vuosikymmenen alusta kasvanut vuosi vuodelta lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin vähennyksen enimmäismäärää pienennettiin 3 000 eurosta 2 000 euroon. Silloin vähennysten käyttäjien määrä väheni runsaalla 41 000 tulonsaajalla. Vuonna 2014 enimmäismäärä korotettiin 2 400 euroon. Vähennyksen käyttöalaa on laajennettu ja enimmäismääriä korotettu useaan otteeseen. Vuodesta 2001 vuoteen 2014 on vähennyksen käyttäjien määrä yli viisinkertaistunut. Vuonna 2014 vähennystä käytti 380 500 tulonsaajaa yhteensä 359 miljoonan euron edestä. Vähennyksen määrä kasvoi kymmenen prosenttia edellisvuodesta.

Vähennystä on hyödynnetty eniten asunnon kunnossapitotöihin. Vuonna 2014 myönnetyistä vähennyksistä 82 prosenttia kohdistui asunnon kunnossapitoon ja 12 prosenttia kotitaloustöihin. Keskimääräinen vähennys kunnossapitotöistä oli 1 044 euroa ja kotitaloustöistä 556 euroa. Hoiva- ja hoitotöihin vähennystä käytettiin vain kahdessa prosentissa tapauksista. Hoiva- ja hoitotyöhön vähennystä myönnettiin keskimäärin 1 046 euroa.

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2014

Hyvätuloiset käyttivät vähennystä pienituloisempia useammin. Alle 20 000 euroa ansainneista sitä käytti kolme prosenttia, 30 000-40 000 euroa ansainneista yhdeksän, 50 000-60 000 euroa ansainneista 17 ja yli 100 000 euroa ansainneista 41 prosenttia. Keskimääräiset vähennyksetkin kasvoivat tulojen kasvaessa. Alle 25 000 euroa vuodessa ansainneilla vähennys oli keskimäärin 755 euroa kun vähintään 100 000 euroa ansainneilla se oli 1 270 euroa. Keskituloiset käyttivät vähennystä muita useammin asunnon kunnossapitotyöhön ja hyvätuloiset kotitaloustyöhön. Pienituloiset käyttivät vähennystä muita useammin hoiva- ja hoitotyöhön.

Vähennystä käyttivät eniten keski-ikäiset ja sitä vanhemmat. Alle 30-vuotiaita heistä oli vain kolme prosenttia. Alle 30-vuotiaista vain runsas prosentti käytti kotitalousvähennystä, mutta yli kuusikymmenvuotiaista 11 prosenttia. Vajaa kolmannes vähennyksen käyttäjistä oli 30-49-vuotiaita, viidennes 50-59-vuotiaita ja 36 prosenttia eläkeikäisiä. Keskimääräinen vähennys ei kuitenkaan vaihdellut kovin paljon iän mukaan. Yli 75-vuotiailla se oli pienin, 750 euroa. Kaikenikäiset käyttivät vähennystä useimmin asunnon kunnossapitoon. Yli 75-vuotiaat käyttivät vähennystä muita useammin myös kotitalous- ja hoivatyöhön.

Taulukko 2. Kotitalousvähennyksen saajien luku ja keskimääräinen vähennys 2014

	Ikäluokka
Käyttötarkoitus	Yhteensä	-30	30 - 39	40 - 49	50 - 59	60 - 64	65 - 74	75-
Kotitalousvähennys yhteensä, lkm	380 541	10 713	48 862	63 729	76 641	43 051	75 360	62 185
Kotitalousvähennys yhteensä, keskimäärin €	942	911	972	1 001	1 007	997	938	751
Kotitaloustyö, lkm	77 093	1 140	9 350	13 895	13 002	5 720	10 872	23 114
Kotitaloustyö, keskimäärin, €	556	562	660	742	659	550	458	392
Hoiva- tai hoitotyä, lkm	7 822	43	542	559	368	264	746	5 300
Hoiva- tai hoitotyö keskimäärin, €	1 046	728	840	972	987	960	881	1 108
Kunnossapito tai parannustyö, lkm	280 456	9 309	37 745	47 574	60 759	35 306	60 069	29 694
Asuntojen kunnossapitotyö, keskimäärin, €	1 044	955	1 048	1 074	1 081	1 070	1 028	944
Usea tai tuntematon, lkm	15 170	221	1 225	1 701	2 512	1 761	3 673	4 077
Usea tai tuntematon, keskimäärin, €	969	903	1 053	1 080	1 019	987	909	916

Miehet ja naiset käyttivät vähennystä yhtä usein. Miehet käyttivät vähennystä jonkin verran naisia useammin kunnossapitotöihin, naiset puolestaan miehiä useammin kotitaloustyöhön ja hoito- ja hoivatyöhön.

Korkeimmat mediaanitulot Ahvenanmaalla

Suurimmat veronalaiset mediaanitulot olivat Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Ahvenanmaalla mediaanitulot olivat 26 640 ja Uudellamaalla 26 120 euroa. Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa: Kainuussa 20 730 ja Pohjois-Karjalassa 20 140 euroa. Edellisvuodesta tulonsaajien mediaanitulot kasvoivat koko maassa 1,5 prosenttia. Eniten mediaanitulot kasvoivat Pohjois-Karjalassa, 2,6 prosenttia. Vähiten ne kasvoivat hyvätuloisimmissa maakunnissa, Uudellamaalla, 0,5 prosenttia ja Ahvenanmaalla, 1,0 prosenttia.

Kuvio 4. Veronalaiset mediaanitulot maakunnittain 2013 ja 2014

Pääomatuloja saivat eniten ahvenanmaalaiset, 2 680 euroa tulonsaajaa kohti, kun koko maassa vastaava luku oli 1 880 euroa. Seuraavaksi eniten pääomatuloja tulonsaajat saivat Pohjanmaalla (2 430 €) ja Uudellamaalla (2 310 €). Vähiten pääomatuloja saivat Kymenlaakson, Kainuun ja Lapin tulonsaajat. Kymenlaaksossa ja Kainuussa keskimääräiset pääomatulot olivat 1 330 ja Lapissa 1 230 euroa.

Palkkatulojen osuus tulonsaajien veronalaisista tuloista vaihteli uusmaalaisten 67 prosentista Etelä-Savon 53 prosenttiin. Etelä-Savossa tulonsaajat saivat sen sijaan suhteellisesti eniten eläketuloja, 29 prosenttia veronalaisista tuloistaan. Työttömyysturvaan perustuvien etuuksien osuus tuloista oli suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, missä se oli lähes kuusi prosenttia veronalaisista tuloista. Yrittäjätuloja saivat eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tulonsaajat. He saivat 7,3 prosenttia veronalaisista tuloistaan maataloudesta, elinkeinotoiminnasta ja yhtymistä. Keskimäärin tulonsaajat saivat yrittäjätuloja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla noin 1 900 euroa tulonsaajaa kohti, kun koko maassa tulonsaajat saivat niitä 1 100 euroa. Vähiten yrittäjätuloja saivat Uudenmaan asukkaat, 810 euroa tulonsaajaa kohti.

Hyvätuloisimmat kunnat sijaitsivat Helsingin seudulla ja Ahvenanmaalla. Kymmenen mediaanituloiltaan hyvätuloisinta kuntaa olivat Kauniainen (34 060 €), Jomala (30 160 €) Espoo (30 000 €), Lemland (29 720 €), Kirkkonummi (29 570 €), Tuusula (29 570 €), Nurmijärvi (29 460 €), Sipoo (28 890 €), Pornainen (28 870 €) ja Siuntio (28 480 €).

Veronalaiset mediaanitulot 23 410 euroa

Vuonna 2014 kaikkien tulonsaajien veronalaiset mediaanitulot olivat 23 410 euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 1,5 prosenttia. Miesten mediaanitulot olivat 26 830 ja naisten 20 820 euroa. Edellisvuodesta miesten mediaanitulot kasvoivat 1,2 ja naisten 1,9 prosenttia.

Suurimmillaan tulot olivat keski-ikäisillä: 45-54-vuotiaiden mediaanitulot olivat 33 980 euroa. Eniten edellisvuodesta kasvoivat vanhimpien tulonsaajien tulot. 55-64-vuotiaiden mediaanitulot kasvoivat 2,7 ja yli 65-vuotiaiden 3,7 prosenttia. Alle 34-vuotiaiden tulonsaajien mediaanitulot sen sijaan laskivat edellisvuodesta.

Taulukko 3. Veronalaiset tulot ikäluokittain 2014

	Ikä
Tulot	Kaikki	0-14	15-24	25-34	35-44	45-54	55-64	65-
Yhteensä, lkm	4 627 780	46 336	555 941	693 404	658 406	733 087	750 880	1 189 726
Veronalaiset tulot keskimäärin, €	28 400	1 498	9 763	27 014	37 495	39 782	34 837	22 856
Veronalaiset tulot, mediaani, €	23 411	293	6 805	25 941	33 126	33 983	29 049	18 154
Ansiotulot keskimäärin, €	26 517	1 101	9 572	26 392	35 690	37 172	31 837	20 499
Pääomatulot keskimäärin, €	1 883	397	191	622	1 805	2 610	3 001	2 357
Verot yhteensä keskimäärin, €	6 434	134	1 168	5 427	9 120	10 003	8 340	4 838
Miehet, lkm	2 248 276	23 438	277 321	358 393	338 765	369 837	369 938	510 584
Veronalaiset tulot keskimäärin, €	32 737	1 546	10 128	30 126	43 180	44 847	39 288	27 837
Veronalaiset tulot, mediaani, €	26 833	291	6 404	29 470	38 066	37 600	31 274	21 542
Ansiotulot keskimäärin, €	30 031	1 128	9 916	29 291	40 494	40 981	35 013	24 320
Pääomatulot keskimäärin, €	2 706	418	212	835	2 686	3 866	4 275	3 517
Verot yhteensä keskimäärin €	8 067	143	1 295	6 423	11 264	12 073	10 180	6 707
Naiset, lkm	2 379 504	22 898	278 620	335 011	319 641	363 250	380 942	679 142
Veronalaiset tulot keskimäärin, €	24 302	1 449	9 399	23 685	31 470	34 626	30 515	19 111
Veronalaiset tulot, mediaani, €	20 816	294	7 097	22 913	29 325	31 533	27 542	16 029
Ansiotulot keskimäärin, €	23 197	1 074	9 230	23 290	30 599	33 295	28 752	17 626
Pääomatulot keskimäärin, €	1 105	375	169	394	871	1 331	1 763	1 485
Verot yhteensä keskimäärin, €	4 891	124	1 041	4 362	6 847	7 896	6 552	3 433

Veronalaisiin tuloihin eivät sisälly verottomat tulonsiirrot kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät. Tulonsaajien joukossa on koululaisia, opiskelijoita tai muita tilapäis- ja osa-aikatöitä tehneitä. Heillä pienituloisuuden voi toivoa olevan tilapäistä ja elämäntilanteeseen liittyvää. Veronalaiset tulot ovat usein pieniä myös monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea, opintorahaa tai äitiys- tai vanhempainrahaa saaneilla. Pienet veronalaiset tulot ovat yleisiä nuorten lisäksi myös vanhimmilla tulonsaajilla.

Viidennes tulonsaajista eli 892 400 henkeä ansaitsi alle 10 000 euroa. Heidän veronalaisista tuloistaan oli 35 prosenttia eläkkeitä. Palkkoja niistä oli 22 prosenttia ja 23 prosenttia työttömyysturvan perustella saatuja etuuksia. Opintorahojen osuus niistä oli seitsemän prosenttia. Pääomatuloina he saivat kolme prosenttia veronalaisista tuloistaan. Yhtä suuren osuuden niistä muodostivat lapsen kotihoidon tuki ja sairausvakuutuksen päivärahat.

Hieman yli kolmannes tulonsaajista eli 1,6 miljoonaa henkeä ansaitsi 10 000-25 000 euroa. Heidän tuloistaan puolet oli eläkkeitä ja hieman alle kolmannes palkkoja. Työttömyysturvaetuuksia niistä oli yhdeksän prosenttia. Hieman yli puolet työttömyysturvan perusteella maksetuista etuuksista kohdistui näin paljon vuodessa ansainneille.

Tulonsaajia, joiden vuositulot olivat 25 000-50 000 euroa, oli myös 1,6 miljoonaa. Heidän tuloistaan 73 prosenttia oli palkkatuloa. Eläkkeitä niistä oli 17 prosenttia. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 50 000-100 000 euroa, oli 465 700 eli 10 prosenttia kaikista. Heidän tuloistaan 77 prosenttia oli palkkoja ja yhdeksän prosenttia eläkkeitä. Pääomatuloina he saivat seitsemän prosenttia veronalaisista tuloistaan. Vähintään 100 000 euron veronalaiset vuositulot oli 73 100 hengellä eli 1,6 prosentilla tulonsaajista. Heidän tuloistaan 30 prosenttia oli pääomatuloja. Ansiotuloista he saivat seitsemän ja pääomatuloista 45 prosenttia.

Alle 10 000 euroa vuodessa ansainneista 40 prosenttia oli 15-25-vuotiaita ja 17 prosenttia yli 65-vuotiaita. Niin vähän ansainneista joka kymmenes oli vähintään 75-vuotias. Yli 75-vuotiaista naisista viidennes ansaitsi alle 10 000 euroa ja 86 prosenttia alle 25 000 euroa.

1) Vuonna 2014 luonnollisen henkilön listatuista yhtiöistä saamasta osingosta oli 85 prosenttia veronalaista tuloa, kun edellisvuonna vastaava osuus oli 70 prosenttia. Listaamattomista osingoista oli 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä ei ylittänyt osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin tuottoa, kuitenkin enintään 150 000 euroon saakka. Sen ylittävästä osasta 85 prosenttia oli veronalaista pääomatuloa. Aiemmin listaamattomista yhtiöistä saadut pääomatulo-osingot olivat verottomia 60 000 euroon asti ja sen ylittävästä osasta 70 prosenttia veronalaista tuloa. Pääomatulo-osingoksi laskettiin yhdeksän prosentin tuotto osakkeen matemaattisesta arvosta.

Lähde: Veronalaiset tulot 2014. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 17.12.2015