Etusivu > Tilastot > Veronalaiset tulot > 2016 > Veronalaiset tulot kasvoivat 1,5 prosenttia

Veronalaiset tulot kasvoivat 1,5 prosenttia

Tulonsaajat saivat veronalaisia tuloja 137,7 miljardia euroa vuonna 2016, mikä oli 1,5 prosenttia edellisvuotista enemmän (Liitetaulukko 1). Tuloista oli ansiotuloja 126,9 miljardia ja pääomatuloja 8,8 miljardia euroa. Ansiotulot kasvoivat edellisvuodesta 1,8 prosenttia, pääomatulot sen sijaan pienenivät 4,0 prosenttia. Tulonsaajia oli kaikkiaan 4,7 miljoonaa, joista ansiotuloa sai 4,6 ja pääomatuloa 2,6 miljoonaa henkeä. Tulonsaajien lukumäärä kasvoi edellisvuodesta 30 000 hengellä eli 0,6 prosenttia.

Ansiotuloista oli palkkoja kaksi kolmannesta ja eläkkeitä neljännes. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa henkeä kaikkiaan 83,2 miljardia euroa ja eläketuloja 1,6 miljoonaa henkeä yhteensä 30,0 miljardia euroa. Palkkatulot kasvoivat edellisvuodesta 1,7 ja eläketulot 2,6 prosenttia. Eläkkeistä 26 miljardia oli ansioeläkkeitä ja 2,4 miljardia kansaneläkkeitä. Ansioeläkkeet kasvoivat edellisvuodesta 2,6 prosenttia, mutta kansaneläkkeiden määrä pieneni prosentin.

Työttömyyspäivärahaa ja muita työttömyysturvaan perustuvia etuuksia tulonsaajat saivat 5,1 miljardia euroa. Ensimmäisen kerran vuoden 2011 jälkeen niiden määrä pieneni, tulonsaajat saivat niitä 1,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sairausvakuutuksen päivärahoja tulonsaajat saivat 1,3 miljardia, lapsen kotihoidon tukea 356 miljoonaa ja opintorahoja 536 miljoonaa euroa. Opintorahojen määrä kasvoi edellisvuodesta prosentin, mutta sairausvakuutuspäivärahojen pieneni viisi ja kotihoidon tuen määrä 4,4 prosenttia. Optiovoittoja työsuhdeoptioista sai 15 500 tulonsaajaa yhteensä 184 miljoonaa euroa. Niiden määrä kasvoi edellisvuodesta yhdeksän ja optiovoittoja saaneiden lukumäärä 52 prosenttia. Ansiotuloina verotettuja osinkoja sai 72 400 tulonsaajaa yhteensä 559 miljoonaa euroa. Edellisvuodesta niiden määrä kasvoi 25 prosenttia.

Pääomatuloista eniten, 39 prosenttia, oli luovutusvoittoja. Vuonna 2016 niitä sai 342 000 henkeä kaikkiaan 3,5 miljardia euroa. Luovutusvoittojen määrä pieneni edellisvuodesta 23 ja niitä saaneiden lukumäärä yhdeksän prosenttia. Luovutusvoitoista pienenivät arvopapereista saadut voitot, joita tulonsaajat saivat 42 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Luovutusvoitot muusta omaisuudesta sen sijaan kasvoivat kymmenen prosenttia.

Arvopapereiden luovutusvoittoja lukuun ottamatta kaikki muut pääomatulot kasvoivat edellisvuodesta. Vuokratuloja sai 309 000 henkeä yhteensä 1,6 miljardia euroa, mikä oli viisi prosenttia edellisvuotista enemmän. Metsätalouden pääomatuloa tulonsaajat saivat 726 miljoonaa ja vapaaehtoisten henkilövakuutusten suorituksia 144 miljoonaa euroa. Metsätalouden pääomatulot kasvoivat 5,7 ja henkilövakuutussuoritukset 16 prosenttia.

Pääomatulona verotettuja osinkoja tulonsaajat saivat bruttomääräisesti 3,7 miljardia euroa, mikä oli 8,9 prosenttia edellisvuotista enemmän. Osinkotuloja sai 858 000 henkeä. Veronalaista pääomatuloa osingoista oli 2,0 miljardia euroa. Siitä 988 miljoonaa euroa oli peräisin listatuista, 828 listaamattomista ja 229 miljoonaa ulkomaisista osakkeista. Osingot listatuista yhtiöistä kasvoivat 17,9 prosenttia, listaamattomista 3,3 ja ulkomaisista osakkeista 13,2 prosenttia. Osuuskuntien jakamia ylijäämiä tulonsaajat saivat bruttomääräisesti 140 miljoonaa euroa, mistä veronalaista pääomatuloa oli 40 miljoonaa euroa. Veronalaiset ylijäämät kasvoivat 43 prosenttia.

Tulonsaajat saivat yrittäjätuloja maataloudesta 861 miljoonaa, elinkeinotoiminnasta 3,0 miljardia ja yhtymistä 1,1 miljardia euroa. Maatalouden tulot kasvoivat edellisvuodesta 5,4 prosenttia ja elinkeinotoiminnan tulot 1,4 prosenttia. Yhtymien tulot sen sijaan pienenivät 1,9 prosenttia.

Verojen määrä ennallaan

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 30,4 miljardia euroa vuonna 2016 (Liitetaulukko 1). Verojen kokonaismäärä oli nimellisesti yhtä suuri kuin edellisvuonna. Eniten, 18,8 miljardia euroa, maksettiin kunnallisveroa. Kunnallisveron määrä kasvoi 0,8 prosenttia. Valtion tuloveroa tulonsaajat maksoivat 8,2 miljardia, mistä ansiotuloveroa oli 5,8 miljardia ja pääomatuloveroa 2,4 miljardia euroa. Ansiotuloveron määrä pieneni 0,5 ja pääomatuloveron 5,1 prosenttia.

Kunnallisveroa maksoi 3,9 miljoonaa, ansiotuloveroa 1,5 miljoonaa ja pääomatuloveroa 1,6 miljoonaa tulonsaajaa. Yle-veroa maksoi 3,7 miljoonaa tulonsaajaa kaikkiaan 485 miljoonaa euroa. Yle-veroa maksaneita oli kahdeksan prosenttia edellisvuotista vähemmän ja sen määrä pieneni 3,6 prosenttia. Vuonna 2016 yle-veroa ei peritty, jos sen määrä jäi alle 70 euron, kun raja aiemmin oli 51 euroa.

Tulonsaajat maksoivat sairaanhoitomaksua 1,3 miljardia ja päivärahamaksua 706 miljoonaa euroa. Sairaanhoitomaksua tulonsaajat maksoivat 1,1 prosenttia edellisvuotista vähemmän, päivärahamaksun määrä sen sijaan kasvoi 6,2 prosenttia. Vuonna 2015 päivärahamaksua maksettiin 0,82 prosenttia työtulosta aiemman 0,78 prosentin sijaan. Sairaanhoitomaksu aleni hieman, 1,32 prosentista 1,30 prosenttiin ja eläketuloista 1,49 prosentista 1,47 prosenttiin. Palkansaajilta perittiin lisäksi työeläke- ja työttömyyseläkevakuutusmaksuja 5,6 miljardia euroa, mikä oli 8,6 prosenttia edellisvuotista enemmän. Pakollisia eläkevakuutusmaksuja maksoi 2,5 miljoonaa palkansaajaa.

Pakollisten verojen ja maksujen lisäksi tulonsaajat maksoivat kirkollisveroa 908 miljoonaa euroa. Kirkollisveroa maksoi 2,8 miljoonaa tulonsaajaa, mikä oli hieman yli prosentin edellisvuotista vähemmän.

Kuvio 1. Eri verojen osuudet välittömistä veroista 1993–2016, %

Välittömät verot ovat kasvaneet vuodesta 1993 vuoteen 2016 reaalisesti 45 prosenttia. Tänä aikana on kunnallisvero kasvanut reaalisesti 80 prosenttia ja sen osuus välittömistä veroista 50 prosentista 62 prosenttiin. Vuonna 2016 maksettiin ansiotuloveroa valtiolle reaalisesti yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna 1993 ja sen osuus veroista pieneni tänä aikana 31 prosentista 19 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus on pienentynyt etenkin 2000-luvulla: vuodesta 2000 sen osuus tulonsaajien välittömistä veroista on pienentynyt 13 prosenttiyksikköä. Kunnallisveron osuus veroista on tänä aikana kasvanut yhtä paljon.

Suhdannevaihtelut vaikuttavat eniten pääomatuloon ja siten myös pääomatuloveron määrään. Pääomatuloveron osuus veroista onkin vaihdellut vajaan kolmen ja kymmenen prosentin välillä. Vuonna 2016 pääomatuloveron osuus tulonsaajien veroista oli 7,9 prosenttia.

Sosiaaliturvamaksujen osuus veroista ja maksuista oli 1990-luvun alussa runsaat 13 prosenttia, mistä se 2000-luvun alkupuolella laski alle viiteen prosenttiin. Sen jälkeen on sairausvakuutusmaksun osuus jälleen kasvanut ja vuonna 2016 se oli 6,5 prosenttia. Sosiaaliturvamaksuihin sisältyi sairausvakuutusmaksun ohella vuoteen 1995 asti myös kansaneläkevakuutusmaksu. Yle-veroa on peritty vuodesta 2013 lähtien ja vuonna 2016 sen osuus välittömistä veroista oli 1,6 prosenttia.

Kuvio 2. Verojen osuudet veronalaisista tuloista tuloluokittain vuonna 2016, %

Tulonsaajat maksoivat veroja ja veronluonteisia maksuja 22,4 prosenttia veronalaisista tuloistaan vuonna 2016. Veroihin ja maksuihin on tässä laskettu ansio- ja pääomatuloverot, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksut ja Yle-vero. Palkansaajien pakolliset eläkevakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät tuloista 26,5 prosenttia.

Vuotta aiemmin veroihin kului tulonsaajilta keskimäärin 22,7 prosenttia, joten kokonaisuutena verojen osuus tuloista hieman pieneni. Verotus keveni pieni- ja keskituloisilta, mutta kaikkein suurituloisimmilta veroihin kului hieman aiempaa suurempi osuus. Vuodessa 10 000–20 000 euroa ansainneilta kului veroihin keskimäärin 10,6, prosenttia, 30 000–40 000 euroa ansainneilta 20,1 ja vähintään 150 000 ansainneilta 38,5 prosenttia tuloista. Tulonsaajat, jotka ansaitsivat 10 000–20 000 euroa, maksoivat keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä ja 30 000–40 000 euroa ansainneet 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän veroja veronalaisista tuloistaan, kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan tulonsaajat, joiden veronalaiset vuositulot olivat vähintään 150 000 euroa, maksoivat tuloistaan 0,8 prosenttiyksikköä enemmän veroja kuin vuotta aiemmin.

Vuonna 2016 valtion ansiotuloveroasteikkoon tehtiin noin 1,1 prosentin inflaatiotarkistus ja ylimmän luokan euromääräistä rajaa alennettiin 90 000 eurosta 72 300 euroon. Pääomatuloverotuksessa korotettiin ylempää verokantaa 33 prosentista 34 prosenttiin.

Taulukko 1. Verojen jakautuminen tuloluokittain 2016

Tulot ja verot	Tuloluokka, 1000 €
	Yhteensä	-10	10-20	20-30	30-40	40-50	50-75	75-100	100-
Tulonsaajia	4 684 797	900 442	1 094 360	927 246	762 544	424 617	390 838	103 530	81 220
Tulonsaajia, %	100,0	19,2	23,4	19,8	16,3	9,1	8,3	2,2	1,7
Veronalaiset tulot, milj. €	135 739,3	4 545,6	16 248,9	23 148,8	26 389,3	18 881,5	23 273,8	8 817,1	14 434,5
Veronalaiset tulot, %	100,0	3,3	12,0	17,1	19,4	13,9	17,1	6,5	10,6
Ansiotulovero, milj. €	5 829,7	0,0	0,8	32,6	306,1	732,5	1723,5	970,5	2 063,7
Ansiotulovero, %	100,0	0,0	0,0	0,6	5,3	12,6	29,6	16,6	35,4
Pääomatulovero, milj. €	2 409,5	29,1	85,9	151,4	184,8	183,5	356,1	224,4	1 194,3
Pääomatulovero, %	100,0	1,2	3,6	6,3	7,7	7,6	14,8	9,3	49,6
Sairausvakuutusmaksu, milj. €	1 963,1	29,2	130,6	316,2	435,0	323,9	398,5	145,4	184,2
Sairausvakuutusmaksu, %	100,0	1,5	6,7	16,1	22,2	16,5	20,3	7,4	9,4
Kunnallisvero, milj. €	18 780,7	202,9	1 322,0	3 136,0	4 071,5	3 024,3	3 756,7	1 403,1	1 864,3
Kunnallisvero, %	100,0	1,1	7,0	16,7	21,7	16,1	20,0	7,5	9,9
Yle-vero, milj. €	484,6	1,9	103,1	130,0	108,0	60,1	55,3	14,6	11,5
Yle-vero, %	100,0	0,4	21,3	26,8	22,3	12,4	11,4	3,0	2,4
Verot yhteensä, milj. €	29 474,0	263,6	1 643,2	3 766,9	5 106,1	4 324,9	6 291,0	2 758,6	5 319,6
Verot yhteensä, %	100,0	0,9	5,6	12,8	17,3	14,7	21,3	9,4	18,0

Pienituloisimpien tulonsaajien verot koostuivat lähinnä kunnallisverosta ja sairausvakuutusmaksuista. Pienituloiset maksoivat suhteellisen suuren osuuden myös Yle-verosta. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsi 2,0 miljoonaa henkeä eli 43 prosenttia tulonsaajista. He saivat 15 prosenttia kaikista veronalaista tuloista ja maksoivat 6,5 prosenttia välittömistä veroista. Ansiotuloveroa alle 20 000 euroa ansainneet eivät käytännössä maksaneet, mutta pääomatuloveroa 115 miljoonaa euroa eli 4,8 prosenttia pääomatuloverosta. Kunnallisveroista he maksoivat 8,1 ja sairausvakuutusmaksuista 8,1. Suhteellisesti suurimman osuuden pienituloisimmat maksoivat Yle-verosta, 105 miljoonaa euroa eli 22 prosenttia maksuunpannusta verosta.

Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 30 000–50 000 euroa, oli 1,2 miljoonaa eli neljännes kaikista. He maksoivat kaikista veroista 32 prosenttia, 18 prosenttia ansiotuloveroista ja 38 prosenttia kunnallisverosta. Pääomatuloverosta näin paljon ansainneiden osuus oli 15 ja sairausvakuutusmaksuista 39 prosenttia. Hieman alle puolella miljoonalla eli 11 prosentilla tulot olivat 50 000–100 000 euroa. He saivat 24 prosenttia tuloista ja maksoivat 31 prosenttia kaikista veroista. Valtion ansiotuloverosta he maksoivat 46, pääomatuloverosta 24 ja kunnallisverosta 28 prosenttia. Eniten pääomatuloveroa maksoivat yli 100 000 euroa vuodessa ansainneet. Niin paljon ansainneita oli 81 200 eli vajaat kaksi prosenttia kaikista. Tuloista he saivat 11 prosenttia ja maksoivat 18 prosenttia kaikista veroista. Pääomatuloverosta he maksoivat puolet eli 1,2 miljardia euroa. Ansiotuloverosta heidän osuutensa oli runsas kolmannes eli 2,1 miljardia euroa.

Vähennyksiin pieniä muutoksia

Tuloista ja veroista tehtäviin vähennyksiin tehtiin joitain muutoksia. Pienituloisille kohdistetun kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2 970 eurosta 3 020 euroon. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 1 025 eurosta 1 260 euroon, kertymäprosenttia korotettiin 8,6 prosentista 11,8 prosenttiin ja poistumaprosenttia 1,2 prosentista 1,46 prosenttiin. Asuntovelan korkojen vähennyskelpoinen osuus pieneni 65 prosentista 55 prosenttiin. Luonnollisilla henkilöillä ja kuolinpesillä oli vuonna 2016 oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruinen rahalahjoitus.

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio on vuodesta 2016 lähtien vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista. Muutos koskee vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä luovutustappioita. Tätä aikaisempiin tappioihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä eli ne ovat vähennyskelpoisia vain luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena.

Suurimpia tuloista tehtäviä vähennyksiä olivat eläketulovähennykset, joiden määrä valtionverotuksessa oli 12,2 miljardia ja kunnallisverotuksessa 6,3 miljardia euroa vuonna 2016. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys oli 6,2 miljardia euroa ja perusvähennys 3,2 miljardia euroa. Perusvähennyksen määrä kasvoi kolme prosenttia, mutta eläkevähennysten ja ansiotulovähennyksen määrät pienenivät hieman edellisvuodesta.

Ansiotulojen veroista tehtävä työtulovähennys alensi palkansaajien veroja 2,6 miljardilla eurolla, edellisvuodesta sen määrä kasvoi neljänneksen. Kotitalousvähennyksen sai 403 800 tulonsaajaa ja se alensi heidän verojaan 386 miljoonaa euroa.

Asuntovelkojen korkoja tulonsaajat ilmoittivat 835 miljoonaa euroa, mistä vähennyskelpoinen osuus oli 459 miljoonaa euroa. Asuntolainakorkojen ilmoitettu määrä pieneni edellisvuodesta 13 ja vähennyskelpoinen määrä 26 prosenttia. Ensiasunnon lainoihin kohdistuneita korkoja tulonsaajilla oli 133 miljoonaa euroa, joita he saivat vähentää 73 miljoonaa euroa, mikä oli 29 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tulonhankkimislainan korkoja tulonsaajat vähensivät 117 miljoonaa euroa, mikä oli 24 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Alijäämähyvityksenä ansiotuloveroista vähennettiin korkoja 164 miljoonaa euroa. Alijäämähyvityksen määrä pieneni 22 prosenttia.

Eri vähennykset kohdistuvat erityyppisiä tuloja saaneille ja eri tulotasolla oleville tulonsaajille. Selvimmin pienituloisille kohdistuivat perusvähennys ja opintorahavähennys (liitetaulukko 2). Perusvähennyksestä saivat alle 10 000 euroa ansainneet 31 prosenttia ja 10 000–25 000 euroa ansainneet 66 prosenttia. Opintorahavähennyksen saajat ansaitsivat käytännössä kaikki alle 10 000 euroa. Myös eläketulovähennykset kohdistuivat alimpiin tuloluokkiin, kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen saajista 92 ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen saajista 75 prosentilla tulot olivat alle 25 000 euroa.

Työtuloihin kohdistuneista vähennyksistä hyötyivät eniten keski- ja hyvätuloiset tulonsaajat. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja matkakuluista vähensivät 25 000–50 000 euroa ansainneet runsaat 60 prosenttia ja 50 000–75 000 euroa ansainneet 20 prosenttia. Tulonhankkimisvähennyksestä ja eläkevakuutusmaksuvähennyksestä 25 000–50 000 euroa ansainneiden osuus oli noin puolet. Tulonhankkimisvähennyksestä alle 25 000 euroa ansainneet saivat runsaan kolmanneksen, mutta eläkevakuutusmaksuista yli 50 000 ansainneet saivat 38 prosenttia. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä hyötyivät suhteellisen pieni- ja keskituloiset. Alle 25 000 euroa ansainneet saivat siitä kolmanneksen ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 57 prosenttia. Työtulovähennyksestä saivat 10 000–25 000 euroa ansainneet 22 ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 61 prosenttia. Lapsivähennyksestä saivat 10 000–25 000 euroa ansainneet 35 ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 54 prosenttia.

Asuntolainan koroista vähensivät 25 000–50 000 euroa ansainneet 51 prosenttia ja yli 50 000 euroa ansainneet 30 prosenttia. Ensiasunnon koroista 25 000–50 000 euroa ansainneiden osuus oli 61 prosenttia ja yli 50 000 euroa ansainneiden osuus 10 prosenttia. Tulonhankkimislainan korkoja vähensivät eniten suhteellisen hyvätuloiset tulonsaajat. Niistä 62 prosenttia kohdistui yli 50 000 euroa vuodessa ansainneille. Vapaaehtoisista eläkevakuutusmaksuista vähensivät 25 000–50 000 euroa ansainneet 47 ja sitä enemmän ansainneet 40 prosenttia.

Kotitalousvähennystä käytti 404 000 henkeä

Kotitalousvähennystä käytti 403 800 tulonsaajaa 386 miljoonan euron edestä. Sekä vähennyksen euromäärä että sitä käyttäneiden lukumäärä kasvoi edellisvuodesta kolme prosenttia.

Vähennystä on hyödynnetty eniten asunnon kunnossapitotöihin. Vuonna 2016 vähennystä käyttäneistä 93 prosenttia käytti sitä asunnon kunnossapitoon ja siihen kohdistui 81 prosenttia vähennyksen kokonaismäärästä. Seuraavaksi eniten vähennystä käytettiin kotitaloustöihin, johon sitä käytti viidennes vähennyksensaajista. Hoiva- ja hoitotöihin vähennystä käytti vain kaksi prosenttia vähennyksensaajista. Keskimääräinen vähennys kunnossapitotöistä oli 1 060 euroa, kotitaloustöistä 571 euroa ja hoiva- ja hoitotöistä 1 051 euroa (Taulukko 2).

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys vuonna 2016

Alle 25 000 euroa ansainneista neljä prosenttia käytti kotitalousvähennystä, 25 000–50 000 euroa ansainneista kymmenen ja yli 100 000 euroa ansainneista 41 prosenttia. Keskimääräinen vähennys kasvoi tulojen kasvaessa. Alle 25 000 euroa vuodessa ansainneiden vähennys oli keskimäärin 760 euroa kun vähintään 100 000 euroa ansainneilla se oli 1 268 euroa.

Vähennystä käyttivät eniten keski-ikäiset ja sitä vanhemmat. Alle 30-vuotiaista vain prosentti käytti kotitalousvähennystä, mutta yli kuusikymmenvuotiaista 12 prosenttia. Vähennystä käyttäneistä 28 prosenttia oli 30–49-vuotiaita, vajaa viidennes 50–59-vuotiaita ja 39 prosenttia yli 65-vuotiaita.

Kaikenikäiset käyttivät vähennystä useimmin asuntojen kunnossapitoon. Yli 75-vuotiaat käyttivät muita useammin vähennystä kotitalous- ja hoivatyöhön. Vähennystä hoiva- tai hoitotyöhön käyttäneistä 70 prosenttia ja kotitaloustyöhön käyttäneistä 31 prosenttia oli yli 75-vuotiaita.

Keskituloiset käyttivät vähennystä muita useammin asunnon kunnossapitotyöhön. Lähes 80 prosenttia tulonsaajista, jotka ansaitsivat 25 000–75 000 euroa vuodessa, käytti vähennystä asunnon kunnossapitoon. Kotitaloustyöhön vähennystä käyttivät suhteellisen usein sekä pieni- että suurituloiset. Alle 25 000 euroa ja yli 75 000 euroa ansainneista vähennystä käyttäneistä noin neljännes käytti sitä kotitaloustyöhön. Pienituloiset käyttivät vähennystä muita useammin myös hoiva- ja hoitotyöhön. Puolet vähennystä hoiva- ja hoitotyöhön köyttäneistä ansaitsi alle 25 000 euroa.

Taulukko 2. Kotitalousvähennyksen saajien luku ja keskimääräinen vähennys 2016

Käyttötarkoitus	Ikäluokka
	Yhteensä	-30	30 - 39	40 - 49	50 - 59	60 - 64	65 - 74	75-
Kotitalousvähennys yhteensä, lkm	403 833	10 874	49 409	64 565	78 232	44 681	83 859	72 213
Kotitalousvähennys yhteensä, keskimäärin	955	912	987	1 015	1 024	1 013	954	775
Kotitaloustyö, lkm	84 000	1 356	9 576	14 382	13 687	6 366	12 662	25 971
Kotitaloustyö, keskimäärin, €	571	596	662	759	693	606	495	398
Hoiva- tai hoitotyö, lkm	8 694	55	535	587	386	258	868	6 005
Hoiva- tai hoitotyö keskimäärin, €	1 051	680	831	1 003	1 087	848	904	1 106
Kunnossapito tai parannustyö, lkm	294 087	9 231	38 058	47 880	61 594	36 227	66 015	35 082
Asuntojen kunnossapitotyö, keskimäärin, €	1 060	961	1 068	1 089	1 096	1 086	1 046	978
Usea tai tuntematon, lkm	17 052	232	1 240	1 716	2 565	1 830	4 314	5 155
Usea tai tuntematon, keskimäärin, €	970	861	1 067	1 099	1 051	1 020	899	909

Miehet ja naiset käyttivät vähennystä yhtä usein. Miehet käyttivät vähennystä jonkin verran naisia useammin kunnossapitotöihin, naiset puolestaan miehiä useammin kotitaloustyöhön sekä hoito- ja hoivatyöhön.

Kotitalousvähennyksen käyttöalaa on laajennettu ja enimmäismääriä korotettu sen olemassaoloaikana useaan otteeseen. Kotitalousvähennyksen käyttö on viime vuosikymmenen alusta kasvanut vuosi vuodelta lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin vähennyksen enimmäismäärää pienennettiin 3 000 eurosta 2 000 euroon. Silloin vähennysten käyttäjien määrä väheni runsaalla 41 000 tulonsaajalla. Vuonna 2014 enimmäismäärä korotettiin nykyiseen 2 400 euroon.

Tulojen kasvu vaatimatonta

Tulonsaajien veronalaiset mediaanitulot olivat 23 670 euroa vuonna 2016. Edellisvuodesta mediaanitulot kasvoivat 0,8 prosenttia. Miesten mediaanitulot olivat 27 150 ja naisten 21 130 euroa. Suurimmillaan tulot olivat keski-ikäisillä: 45–54-vuotiaiden mediaanitulot olivat 34 630 euroa. Eniten edellisvuodesta kasvoivat nuorimpien tulonsaajien tulot.

Kuvio 4. Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan 2016

Veronalaisiin tuloihin eivät sisälly verottomat tulonsiirrot kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät. Tulonsaajien joukossa on koululaisia, opiskelijoita tai muita tilapäis- ja osa-aikatöitä tehneitä, joiden pienet tulot ovat usein tilapäisiä ja elämäntilanteeseen liittyviä. Veronalaiset tulot ovat usein pieniä myös monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea, opintorahaa tai äitiys- tai vanhempainrahaa saaneilla.

Viidennes tulonsaajista eli 900 000 henkeä ansaitsi alle 10 000 euroa. Palkkatulojen osuus heidän veronalaisista tuloistaan oli noin viidennes. Enimmäkseen heidän tulonsa koostuivat tulonsiirroista, niistä oli 34 prosenttia eläkkeitä, 25 prosenttia työttömyysturvan perusteella saatuja etuuksia ja seitsemän prosenttia opintorahoja. Kolme prosenttia heidän tuloistaan oli lapsen kotihoidon tukea ja sairausvakuutuksen päivärahoja. Neljännes alle 10 000 euroa vuodessa ansainneista oli alle 20-vuotiaita ja 17 prosenttia 20–24-vuotiaita. Yli 74-vuotiaita tulonsaajia oli 564 500, joista 85 900 eli 15 prosentilla veronalaiset tulot jäivät alle 10 000 euron.

Kolmannes tulonsaajista eli 1,6 miljoonaa henkeä ansaitsi 10 000–25 000 euroa. Heidän tuloistaan hieman yli puolet oli eläkkeitä ja 28 prosenttia palkkoja. Työttömyysturvaetuuksia niistä oli kymmenen prosenttia. Kaikista maksetuista työttömyyspäivärahoista he saivat hieman yli puolet.

Taulukko 3. Veronalaiset tulot iän ja sukupuolen mukaan 2016

Tulot ja verot	Ikäluokka
	Yhteensä	0-14	15-24	25-34	35-44	45-54	55-64	65-
Tulonsaajia yhteensä, lukumäärä	4 684 797	48 956	540 966	707 461	676 542	716 456	744 260	1 250 156
Veronalaiset tulot keskimäärin, €	28 974	1 408	9 880	26 975	38 329	40 829	35 901	23 468
Veronalaiset tulot, mediaani, €	23 696	226	6 919	25 828	33 598	34 630	30 012	18 868
Ansiotulot keskimäärin, €	27 087	1 015	9 702	26 358	36 337	38 129	32 967	21 209
Pääomatulot keskimäärin, €	1 887	393	178	617	1 992	2 700	2 934	2 260
Verot yhteensä keskimäärin, €	6 485	127	1 071	5 205	9 230	10 187	8 516	4 986
Miehet, lukumäärä	2 283 245	24 941	271 185	366 201	349 111	362 323	366 865	542 619
Veronalaiset tulot keskimäärin, €	33 403	1 370	10 289	30 132	44 411	46 119	40 363	28 357
Veronalaiset tulot, mediaani, €	27 147	223	6 585	29 448	38 607	38 409	32 226	22 166
Ansiotulot keskimäärin, €	30 703	1 019	10 075	29 302	41 434	42 198	36 193	25 032
Pääomatulot keskimäärin, €	2 700	352	214	830	2 977	3 920	4 170	3 325
Verot yhteensä keskimäärin, €	8 173	113	1 215	6 229	11 564	12 374	10 403	6 839
Naiset, lukumäärä	2 401 552	24 015	269 781	341 260	327 431	354 133	377 395	707 537
Veronalaiset tulot keskimäärin, €	24 764	1 447	9 468	23 586	31 845	35 417	31 564	19 719
Veronalaiset tulot, mediaani, €	21 131	230	7 175	22 756	29 684	32 101	28 562	16 720
Ansiotulot keskimäärin, €	23 649	1 012	9 328	23 199	30 902	33 966	29 831	18 276
Pääomatulot keskimäärin, €	1 115	436	141	387	942	1 451	1 733	1 442
Verot yhteensä keskimäärin, €	4 881	142	927	4 106	6 742	7 949	6 681	3 566

Tulonsaajia, joiden vuositulot olivat 25 000–50 000 euroa, oli myös 1,6 miljoonaa. Heidän tuloistaan 72 prosenttia oli palkkoja ja 18 prosenttia eläkkeitä. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 50 000–75 000 euroa, oli 390 800 eli kahdeksan prosenttia kaikista. Heillä palkkojen osuus tuloista oli suurin. Heidän tuloistaan 78 prosenttia oli palkkoja ja kymmenen prosenttia eläkkeitä. Pääomatuloina he saivat kuusi prosenttia veronalaisista tuloistaan.

Kuvio 5. Ansio- ja pääomatulojen jakautuminen tuloluokittain vuonna 2016

Pääomatulojen osuus tuloista kasvoi selvästi tulojen kasvaessa. Pääomatulojen osuus kaikista veronalaisista tuloista oli 6,5 prosenttia, mutta 75 000–100 000 euroa ansainneilla kymmenen ja yli 100 000 euroa ansainneilla 27 prosenttia tuloista. Vähintään 100 000 euron veronalaiset vuositulot oli 81 200 hengellä eli 1,7 prosentilla tulonsaajista. Heidän tuloistaan 31 prosenttia oli pääomatuloja, 57 prosenttia palkkoja ja kuusi prosenttia yrittäjätuloja. Kaikista pääomatuloista he saivat 45 ja ansiotuloista kahdeksan prosenttia.

Suurimmat tulot Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla

Veronalaiset mediaanitulot olivat korkeimmat Ahvenanmaalla (27 050 €) ja Uudellamaalla (26 270 €). Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun (21 440 €), Etelä-Savon (21 290 €) ja Pohjois-Karjalan (20 470 €) maakunnissa. Edellisvuodesta tulonsaajien mediaanitulot kasvoivat koko maassa 0,8 prosenttia. Eniten ne kasvoivat Kainuussa, (2,3 %), Lapissa (1,6 %) ja Pohjois-Savossa (1,6 %). Vähiten mediaanitulot kasvoivat Uudellamaalla, 0,1 prosenttia edellisvuodesta.

Kuvio 6. Veronalaiset mediaanitulot maakunnittain 2016 ja 2015

Palkkatulojen osuus tuloista oli suurin Uudellamaalla, missä palkkoja oli 66 prosenttia veronalaisista tuloista. Palkkojen osuus oli hieman keskimääräistä suurempi myös Pirkanmaalla. Etelä-Savossa palkkojen osuus tuloista oli pienin, hieman yli puolet kaikista tuloista. Etelä-Savossa ja Kainuussa tulonsaajat saivat suhteellisesti eniten eläketuloja, 29 prosenttia veronalaisista tuloistaan. Työttömyysturvaan perustuvien etuuksien osuus tuloista oli suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, missä niitä oli yli viisi prosenttia tulonsaajien veronalaisista tuloista.

Eniten yrittäjätuloja tulonsaajat saivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Koko maassa maataloudesta, elinkeinotoiminnasta ja yhtymistä saatujen tulojen osuus kaikista tuloista oli 3,7 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla tulonsaajat saivat yrittäjätuloja 6,7 ja Keski-Pohjanmaalla 6,2 prosenttia tuloistaan. Vähiten yrittäjätuloja saivat Uudenmaan asukkaat, joiden tuloista niiden osuus oli 2,5 prosenttia.

Keskimääräiset pääomatulot pienenivät edellisvuodesta lähes viisi prosenttia. Koko maassa tulonsaajat saivat pääomatuloja keskimäärin 1 890 euroa. Eniten pääomatuloja saivat ahvenanmaalaiset, 2 620 euroa, ja uusmaalaiset, 2 380 euroa tulonsaajaa kohti. Vähiten pääomatuloja saivat Kainuun ja Lapin tulonsaajat, missä keskimääräiset pääomatulot olivat runsaat 1 200 euroa tulonsaajaa kohti.

Hyvätuloisimmat kunnat sijaitsivat Helsingin seudulla ja Ahvenanmaalla. Kymmenen mediaanituloiltaan suurituloisinta kuntaa olivat Kauniainen (34 125 €), Jomala (31 137 €), Espoo (30 085 €), Kirkkonummi (29 929 €), Tuusula (29 885 €), Nurmijärvi (29 837 €), Sipoo (29 555 €), Lemland (29 427 €), Siuntio (29 389 €) ja Pornainen (28 741 €).

Lähde: Veronalaiset tulot 2016. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 19.12.2017