Etusivu > Tilastot > Työvoimakustannustutkimus > 2008 > Laatuseloste

Laatuseloste

• 1 Tilastotietojen relevanssi
• 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4 Julkaisun tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5 Tietojen saatavuus ja selkeys
• 6 Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7 Tilastojen yhtenäisyys

1 Tilastotietojen relevanssi

Työvoimakustannustilasto on osa EU:n ja sen tilastoviraston Eurostatin tutkimusohjelmaa. Tilastosta on säädetty EU:n asetuksella 530/99. Tilasto valmistuu joka neljäs vuosi. Se sisältää alkutuotantoa (TOL A) lukuun ottamatta tiedot kaikkien toimialojen työvoimakustannuksista, niiden rakenteesta ja tasosta. Tilasto ilmestyi ensimmäisen kerran vuoden 1996 työvoimakustannuksista ja käsitti tuolloin vain osan toimialoista. Vuotta 2008 koskevassa tilastossa ovat mukana myös kaikki sektorit eli yksityisten, vähintään kymmenen työntekijän yritysten lisäksi kuntasektori ja valtio. Viimeksi mainitun tiedot kerää ja julkaisee Valtion työmarkkinalaitos.

Käsitteet

Työvoimakustannusten käsitteet ja rakenteiden esittämistapa eivät ole täysin yksiselitteisiä. Tämä voi vaikeuttaa yhdenmukaisten vertailujen tekemistä toimialojen kesken. Lisäksi lainsäädännön ja sopimusten muutokset tai yritys- ja toimialakohtaiset palkan kirjaamis- ja maksukäytäntöjen muutokset voivat vaikeuttaa työvoimakustannuserien suhteiden vertailua eri vuosina.

Työvoimakustannuksia voidaan palkan osalta tarkastella työntekijän ja työnantajan kannalta. Työntekijän kannalta kyse on hänelle maksetusta palkkasummasta. Työnantajan kannalta palkkakustannus eroaa hieman työntekijän saamasta palkkasummasta, sillä työnantaja voi saada kustannusten korvauksia (esimerkiksi sairausajan palkkojen palautuksia), joiden ansiosta palkkakustannukset ovat pienemmät kuin varsinainen palkka.

Työvoimakustannustarkastelussa kokonaistyövoimakustannukset on jaettu kolmeen osaan, joita ovat em. palkkakustannusten lisäksi sosiaaliturvan kustannukset ja muut työvoimakustannukset. Kun kustannusten korvauksiksi laskettavat työllistämistuki ja koulutuskorvaus on vähennetty kokonaistyövoimakustannuksista, on saatu lopulliset työvoimakustannukset, joita verrataan tehtyihin työtunteihin tai joihin suhteutetaan eri työvoimakustannuseriä.

Tilastokeskus käyttää Euroopan Unionin työvoimakustannustutkimusta koskevan asetuksen ja sen keskustilastoviraston Eurostatin käyttämien taulukoiden mukaisia käsitteitä. Välitön ansio vastaa käsitettä tehdyn työajan palkka, mutta palkkakustannuksiksi EU laskee mukaan myös luontoisetuudet sekä erilaiset alennetut yritystuotteet ja muut yritysten myöntämät tai tukemat henkilöstöetuudet. Sen sijaan sairausajan palkat eivät ole palkkakustannuksissa, vaan osa sosiaaliturvan kustannuksia. Koulutusajan palkat puolestaan sisältyvät välittömään ansioon.

Tässä tilastossa on taulukoiden rakenteessa seurattu em. EU:n mallia mm. eri maiden kesken tehtävien rakennevertailujen helpottamiseksi. Osassa rakennetaulukoita on lisäksi eritelty välittömästä ansiosta koulutusajan palkat ja laskettu taulukoiden loppuun rahapalkan osuudet. Rahapalkka ei niissä luvuissa sisällä luontoisetuja, mutta kylläkin sairausajan palkat. Tuloksissa on myös raportoitu työvoimakustannuserien suhdetta rahapalkkaan (=kokonaispalkkoihin) ja välittömiin ansioihin (tehdyn työajan palkkoihin).

Taulukoissa arkipyhien palkkojen ja työajan lyhentämisvapaapäivien (ns. pekkaspäivät) palkkojen käsittely poikkeaa hieman toimialoittain tai henkilöstöryhmittäin. Arkipyhien palkat on laskennallisesti erotettu kuukausipalkkaisilla siten, että jokaiselle on laskettu niitä kahdeksan päivän verran. Poikkeuksia voi olla joillakin palvelualoilla, joilla arkipyhien ja pekkaspäivien yhteismäärästä on sovittu tai joilla on ylimääräisiä vapaapäiviä. Mm. metalli- ja puuteollisuudessa pekkaspäivien palkkaa ei ole juuri ollenkaan, koska ne sopimusten mukaan sisältyvät tehdyn työajan palkkoihin.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Työvoimakustannustilaston tiedot saadaan yrityksille ja kunnille suunnatusta kyselystä ja hallinnollisista rekistereistä kerätystä aineistosta. Kysely kattaa kaikki yli yhdeksän työntekijän yritykset sekä kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Yksityisen sektorin osalta kyselyn pohjana on neljännesvuosittaisen työvoimakustannusindeksin otos. Sitä täydennetään pienempien, toimialasta riippuen alle 20 tai alle 30 työntekijän yritysten lisäotoksella. Tiedot kerätään yrityskohtaisesti ja vastaavasti kuntasektorilla kunta- ja toimialakohtaisesti. Tiedot pyydetään eurosummina kustakin työvoimakustannuserästä yritysten/kuntien kokoluokittain ja lisäksi henkilöstöryhmittäin. Jalostuksen toimialoilla jako on työntekijät - toimihenkilöt, palvelualoilla kokoaikaiset - osa-aikaiset. Sosiaalivakuutuskustannukset ja työnantajien saamat sairauspäivärahat tai muut korvaukset saadaan hallinnollisista rekistereistä.

Yksityisen sektorin tiedot korotetaan perusjoukon tasolle käyttämällä Tilastokeskuksen yritysrekisteristä muodostettua tutkimuskehikkoa. Kadon vaikutus oikaistaan siten, että korjauskerroin määritellään vastanneiden yritysten palkkasummien osuuden käänteislukuna ositteittain. Ositteet muodostetaan toimialan 2-numerotasosta ja kolmesta kokoluokasta. Kunnilla ositteet muodostetaan ensin 20 suurimmasta kunnasta, jotka ovat kaikki mukana ja otoksena sitä pienemmistä. Kuntayhtymistä on mukana otos koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden aloista. Sekä kuntia että kuntayhtymiä on otoksessa mukana sata. Valtion tiedot saadaan Valtion työmarkkinalaitoksen kerääminä.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Työvoimakustannustilaston tietosisältö ja tuotantomenetelmät vastaavat Euroopan Unionin asettamia vaatimuksia. Tietosisällöstä on säädetty EU:n kutakin tutkimusvuotta varten erikseen antamilla asetuksilla. Optiot eivät tässä tilastossa kuulu työvoimakustannuksiin. Tilaston teosta on myös laadittava Eurostatille raportti. Kansallisella tasolla tutkimukseen liittyvistä ongelmista ja sen tuloksista käydään keskustelua tiedonantajien edustajien kanssa.

Työvoimakustannustilastoissa kerätään tietoa kustannusten rakenteesta ja tasosta. Tason mittausta varten olennaista on selvittää työpanos eli tehtyjen työtuntien määrä henkilötyövuotta kohden. Tämä on varsin vaikeaa varsinkin palvelualoilla, joissa on paljon osa-aikaista ja vuokratyövoimaa. Osa-aikaisten muuttaminen kokoaikaisiksi tai muuttamista varten tarvittavien tietojen antaminen on usein ylivoimaista. Tästä syystä palvelualojen toimialoittaisia tietoja ei voi pitää niin tarkkoina kuin jalostuksen aloilla, joilla osa-aikaisuutta on vähemmän ja perinnettä työvoimakustannuskyselyn tapaiseen tutkimukseen jo pitemmältäkin ajalta.

Työvoimakustannustilaston laatua seurataan myös siten, että tietoja verrataan työvoimakustannusindeksin avulla saatuihin muutoslukuihin, kansantalouden tilinpidon tietoihin ja teollisuuden tilastoihin.

4 Julkaisun tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Työvoimakustannustilaston tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden alussa. Rekisteritiedot saadaan noin vuoden kuluttua tutkimusvuodesta. EU:n säädöksen mukaan tiedot on toimitettava Eurostatille 18 kuukauden kuluessa tutkimusvuoden päättymisestä. Kansalliset tulokset julkaistaan vajaan kahden vuoden kuluttua tutkimusvuoden päättymisestä. Eurostat julkaisee eri maita koskevia yhteenvetotietoja noin kahden vuoden kuluttua tutkimusvuoden päättymisestä.

Tilastotietojen viive johtuu kerättävien tietojen käsittelystä ja hallinnollisista rekistereistä saatavien tietojen aikataulusta. Useat tutkimusvuotta koskevat yritys- tai kuntakohtaiset tiedot ovat saatavissa vasta vuoden kuluttua sen päättymisestä. Tutkimuksessa käytetään ns. kassavirtaperiaatetta eli tiedot koskevat ko. vuonna saatuja palautuksia ja maksettuja kustannuksia. Jos kriteerinä olisivat ko. vuoteen kohdistuneet kustannukset, viive voisi olla vielä pitempi.

5 Tietojen saatavuus ja selkeys

Työvoimakustannustilaston perustiedot on julkaistu Tilastokeskuksen Internet-sivuilla Tuorein tilasto -julkistuksena ja StatFin-tauluina. Lisäksi Palkat ja työvoimakustannukset -sarjassa ilmestyy eri sektoreiden palkkoja, palkkarakennetta ja työtaisteluja käsittelevä yhteenvetojulkaisu, jossa on myös työvoimakustannuksia koskeva osio.

Palkat ja työvoimakustannukset 2010-yhteenvetojulkaisu on tilattavissa osoitteesta:
Tilastokeskus, myyntipalvelu, PL 4C, 00022 Tilastokeskus
Puh. (09) 1734 2011
Faxi: (09) 1734 2500
myynti@tilastokeskus.fi
www.tilastokeskus.fi

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Työvoimakustannustilasto tehdään EU:n määrittelemiä käsitteitä ja luokituksia noudattaen. Siten tiedot ovat kansainvälisesti vertailtavissa aina vuodesta 1996 lähtien. Maiden välillä tilaston tuotannossa ja menetelmissä ilmenevät erot vaikeuttavat kuitenkin vertailua. Suomen osalta vertailuongelmia on eri vuosien kesken palvelualoilla.

7 Tilastojen yhtenäisyys

Työvoimakustannustilaston Eurostatille lähetettävät tiedot sisältävät myös valtio- ja kuntasektorin. Valtio kerää itse omat tietonsa ja myös julkaisee ne. Pientä eroa Tilastokeskuksen tietoihin tuo valtion tapa sisällyttää koulutus ei-tehtyyn työaikaan ja esittää sairausajan palkat bruttomääräisinä sekä esittää palautukset vähennyseränä sosiaalikustannuksissa. Nämä erot eivät kuitenkaan estä vertailuja ja tietojen yhdistämisiä.

Lähde: Työvoimakustannustutkimus 2008. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pentti Jonninen (09) 1734 3581, tvk@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar

---

Päivitetty 22.10.2010