Julkaistu: 23.11.2004
Työpaikkojen määrä kasvoi useimmissa seutukunnissa 1997 - 2002
Työpaikkojen määrä kasvoi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan suurimmassa osassa seutukuntia vuosina 1997 - 2002. Uusia työpaikkoja on syntynyt eniten Tampereen seutukuntaan, jossa kasvua oli 18,5 prosenttia. Lähes samaan työpaikkojen määrän kasvuun ylsivät Tampereen lisäksi Helsingin, Ahvenanmaan, Jyväskylän ja Oulun seutukunnat. Kymmenen prosentin kasvuun päästiin myös Pohjanmaan rannikolla, Lounais-Suomessa, Itä-Suomessa Joensuun seutukunnassa sekä Koillismaan ja Tunturi-Lapin seutukunnissa.
Tampereen seutukunnassa työpaikkoja syntyi eniten ns. liike-elämän palveluihin (rahoitus-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, puhelinpalvelukeskukset, siivous jne.) samoin kuin Helsingin, Jyväskylän ja Oulun seutukunnissa. Vuonna 2002 näillä toimialoilla oli kyseisissä seutukunnissa 28 - 49 prosenttia enemmän työpaikkoja kuin vuonna 1997. Työpaikkamäärä kasvoi myös rakentamisessa, kaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Työpaikkojen määrä väheni 12 seutukunnassa tarkasteluajanjaksolla 1997 - 2002. Työpaikat vähenivät suhteellisesti eniten Itä-Lapin seutukunnassa, 12,8 prosenttiyksikköä.
Viime viisivuotiskaudella työpaikkojen määrä koko maan tasolla kasvoi nopeimmin vuosina 1997 - 1998 ja sen jälkeen kasvu hidastui. Toimialoista parhaiten menestyivät ns. liike-elämän palvelut. Vuoden 2000 jälkeen toimialoittainen työpaikkakasvu pysähtyi ja useilla toimialoilla työpaikat jopa vähenivät.
Työpaikkojen määrien muutokset toimialoittain vuosina 1997-2002
Toimiala | Muutosprosentti | Lukumäärä | |||||
1997-98 | 1998-99 | 1999-00 | 2000-01 | 2001-02 | 1997-02 | 2002 | |
Koko maa | 4,6 | 1,9 | 2,5 | 0,3 | 0,3 | 10,0 | 2 242 303 |
(A-B) Maa- ja metsätalous | -4,2 | -2,5 | -2,8 | -7,1 | -3,1 | -18,3 | 101 392 |
(C) Kaivostoiminta ja louhinta | -1,5 | -3,1 | 1,1 | 3,0 | 0,6 | 0,0 | 4 671 |
(D) Teollisuus | 3,9 | 0,1 | 2,7 | -1,1 | -2,2 | 3,3 | 423 741 |
(E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto | -0,2 | -2,9 | -4,6 | -6,8 | -6,3 | -19,2 | 16 506 |
(F) Rakentaminen | 7,1 | 6,8 | 5,7 | -1,2 | -2,0 | 17,0 | 130 147 |
(G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toim. | 7,2 | 2,1 | 1,7 | 1,6 | 0,3 | 13,4 | 337 620 |
(I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. | 8,0 | 1,8 | 0,9 | 0,7 | 0,6 | 12,4 | 169 186 |
(J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv. | 11,1 | 5,6 | 6,7 | 2,6 | 1,8 | 30,7 | 302 964 |
(L-Q) Yhteiskunnall. palvelut | 2,6 | 1,8 | 2,9 | 0,9 | 1,9 | 10,5 | 715 232 |
Toimiala tuntematon | 0,4 | 1,7 | -11,3 | 5,8 | 6,6 | 2,1 | 40 844 |
Seutukunnat ovat useamman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia. Ne on otettu käyttöön vuonna 1994 aluekehityslakien perusjaoksi. Seutukuntien muodostamisen kriteereinä on käytetty kuntien välistä yhteistyötä, työssäkäyntiä ja liikenneyhteyksiä. Vuoden 2004 alusta lähtien seutukuntien lukumäärä Manner-Suomessa on 77 ja Ahvenanmaalla 3.
Lähde: Työssäkäyntitilasto 2002. Tilastokeskus
Lisätietoja: Anne Väänänen, (09) 1734 2695
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Kartat
- Laatuselosteet
-
- Työssäkäyntitilaston laatuseloste (23.11.2004)
Päivitetty 23.11.2004
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. 2002. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2002/tyokay_2002_2004-11-23_tie_001.html