Etusivu > Tilastot > Työssäkäynti > 2009 > Ammatti ja sosioekonominen asema > 2 Vieraskielisten ammatit vuonna 2009

2 Vieraskielisten ammatit vuonna 2009

2.1 Vieraskielisten yleisimmät ammatit: siivooja ja myyjä

Vieraskielisten kolme yleisintä ammattia olivat siivooja, myyjä ja tarjoilija. Myös autonratissa ja rakennuksilla työskentelevien työntekijöiden äidinkieli oli usein joku muu kuin suomi tai ruotsi. Kymmenen yleisimmän ammatin joukossa oli myös muita kuin perinteisiä ammatteja – tietotekniikan erityisasiantuntijat oli seitsemänneksi yleisin ammatti vieraskielisten keskuudessa. Vuoteen 2006 verrattuna kymmenen yleisimmän ammatin joukkoon oli noussut vuonna 2009 yksi uusi ammattiryhmä: perus- ja lähihoitajat.

Vuoden 2009 lopussa äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia eli vieraskielisiä oli Suomen vakinaisessa väestössä olevista työllisistä 3,5 prosenttia eli 80 000. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (20 300 henkeä), vironkieliset (13 500 henkeä) ja englanninkieliset (5 500 henkeä) työlliset.

Kuvio 6. Vieraskielisten yleisimmät ammattiryhmät 2009

Tarkastelussa olivat mukana Suomen vakinaiseen väestöön kuuluvat äidinkielenään muita kuin Suomen virallisia kieliä puhuvat henkilöt, joilla oli voimassa oleva työsuhde vuoden viimeisellä viikolla. Mukana eivät olleet ulkomaisen työnantajan vuokratyöntekijät, ulkomaisen yrityksen Suomeen lähettämät alle vuoden komennuksella olevat tai harmaa työvoima. Ammattitieto on tuotettu pääosin rekisteripohjaisesti hyödyntämällä yhteiskunnan hallinnollisten aineistojen ammattinimiketietoja. Työssäkäyntitilaston ammattitietoja päivitetään ja julkaistaan vuosittain.

2.2 Vieraskielisten osuus ammattiryhmistä

Vieraskielisten osuus ammattiryhmissä jää vuoden 2009 tiedoissa vielä suhteellisen pieneksi. Ainoastaan kielentutkijoiden, kääntäjien ja tulkkien ammattiryhmästä heitä oli yli 20 prosenttia. Lisäksi vieraskielisiä oli yli 10 prosenttia muun muassa siivoojista, huolitsijoista ja tullaajista, sanomalehtien ja mainosten jakajista, ravintoloiden esimiehistä ja tarjoilijoista. Myös yliopistojen ja korkeakoulujen lehtoreista ja yliassistenteista joka kymmennes oli vieraskielinen. Mukana tarkastelussa olivat ammattiryhmät, joissa oli yli 500 työllistä.

Kuvio 7. Ammattiryhmät, joissa suhteellisesti eniten vieraskielisiä 2009

Ammattiryhmistä vähiten vieraskielisiä oli muun muassa sotilasammateissa, poliiseissa, voimalaitosten koneenhoitajissa ja verovalmistelijoissa sekä isännöitsijöissä. Myös terveydenhuollon ammattiryhmissä äidinkielenään vieraita kieliä puhuvia oli suhteellisen vähän. Heitä oli yli 5 prosenttia ainoastaan yleislääkäreissä ja erikoislääkäreissä sekä sairaala- ja hoitoapulaisissa. Laitoksissa työskentelevistä lähihoitajista 3 prosenttia oli vieraskielisiä.

Alueelliset erot vieraskielisten työllisten osuuksissa olivat selviä. Työllisistä eniten vieraskielisiä oli Uudenmaan (6,3 %) ja Ahvenanmaan maakunnissa (5,5 %). Uudenmaan maakunnassa oli esimerkiksi siivoojista vieraskielisiä 35 prosenttia ja tarjoilijoista 19 prosenttia. Maakunnista pienin vieraskielisten osuus oli Etelä-Pohjanmaan (1,2 %) ja Lapin (1,3 %) maakuntien työllisissä.

Lähde: Työssäkäyntitilasto 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen (09) 1734 3293, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 28.11.2011