Julkaistu: 22.3.2013
Kaksi kolmesta alle kolmivuotiaiden lasten äideistä työllisiä
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2011 alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli 66,4 prosenttia. Samanikäisten lasten isistä töissä kävi 89,1 prosenttia. Vuonna 2011 kaikkien 18–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 69,9 prosenttia.
18–64–vuotiaiden työllisyysaste sukupuolen, perheaseman ja lasten iän mukaan
Päiväkoti-ikäisten vanhemmat eniten töissä
Vuonna 2011 perheellisten 18–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste oli 79,8 prosenttia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat, parisuhteensa rekisteröineet henkilöt sekä yksi vanhempi lapsineen. Samassa asunnossa asuvat lapset luetaan mukaan perheeseen.
Korkein työllisyysaste, 90,3 prosenttia, oli niillä miehillä, joiden perheessä oli iältään 3–6-vuotiaita lapsia. Avio- tai avoliitossa asuvista lapsettomien perheiden miehistä kävi töissä 70,2 prosenttia. Perheasemaan katsomatta kaikkien 18–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste oli 69,0 prosenttia.
Kaikkien 18–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli hieman miesten vastaavaa korkeampi: 70,9 prosenttia. Lapsiperheen vanhemmuus laskee naisten työllisyysastetta etenkin alle kolmivuotiaiden kanssa yksin asuvilla: heidän työllisyysasteensa oli 44,3 prosenttia.
Avio- tai avoliitossa asuvien alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste, 68,8 prosenttia, oli kuitenkin lähes yhtä korkea kuin koko ikäryhmän naisten työllisyysaste. Myös naisilla korkein työllisyysaste oli 3–6-vuotiaiden lasten äideillä: heistä 80,7 prosenttia oli työssäkäyviä.
Perheisiin kuulumattomien miesten työllisyysaste matala
Perheisiin kuulumattomien miesten työllisyysaste, 57,6 prosenttia, oli 22,2 prosenttiyksikköä matalampi kuin perheisiin kuuluvien miesten työllisyysaste 79,8 prosenttia. Naisilla ero ei ollut aivan yhtä huomattava: perheellisten naisten työllisyysaste oli 12,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin perheisiin kuulumattomien.
Ikäluokittain tarkasteltuna perheisiin kuuluvien ja perheisiin kuulumattomien miesten työllisyysasteiden ero oli suurimmillaan, 24,4 prosenttiyksikköä, 40–49-vuotiaiden ikäluokassa, jossa perheellisistä miehistä oli töissä 89,6 prosenttia. Samanikäisistä perheettömistä miehistä töissä kävi 65,2 prosenttia.
Perheisiin kuulumattomien miesten työllisyysaste oli 5,9 prosenttiyksikköä matalampi kuin perheisiin kuulumattomien naisten, 63,5 prosenttia. Ero oli suurin, 10,9 prosenttiyksikköä, viisikymmentä vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien ikäryhmässä: tämän ikäisistä perheisiin kuulumattomista naisista töissä kävi 56,5 prosenttia, kun taas miesten työllisyysaste oli 45,5 prosenttia.
Perheisiin kuulumattomien työllisyysaste vuonna 2011 iän ja sukupuolen mukaan
Talouskriisi näkyi aiemmin ja syvemmin miesten työllisyydessä
Sekä perheisiin kuuluvien että perheisiin kuulumattomien naisten työllisyysaste on noussut vuodesta 2006 vuoteen 2011. Perheellisten naisten työllisyysaste nousi 2,4 prosenttiyksikköä ja perheettömien naisten 0,8 prosenttiyksikköä.
Sekä perheellisten että perheettömien miesten työllisyysasteet olivat sitä vastoin matalammat vuonna 2011 kuin vuonna 2006. Vuonna 2011 perheellisten miesten työllisyysaste oli 0,8 prosenttiyksikköä matalammalla tasolla kuin vuonna 2006. Perheisiin kuulumattomilla miehillä työllisyysasteen lasku vuosina 2006–2011 oli 1,6 prosenttiyksikköä.
Talouskriisin työllisyysvaikutukset alkoivat näkyä miesten työllisyysasteessa jo vuonna 2008, jolloin perheellisten miesten työllisyysaste laski 0,9 prosenttiyksikköä ja perheettömien 1,0 prosenttiyksikköä vuoteen 2007 verrattuna. Vuonna 2009 työllisyysaste laski molemmissa miesryhmissä: perheisiin kuuluvilla 3,3 prosenttiyksikköä ja perheisiin kuulumattomilla 4,5 prosenttiyksikköä.
Naisten työllisyydessä talouskriisi näkyi tilapäisenä notkahduksena vuonna 2009, jolloin perheellisten naisten työllisyysaste laski 1,4 prosenttiyksikköä ja perheettömien naisten 2,1 prosenttiyksikköä. Kaikkien tarkasteltavien ryhmien työllisyysasteet ovat kohonneet vuosina 2010 sekä 2011.
18–64–vuotiaiden työllisyysaste 2006–2011 perheaseman ja sukupuolen mukaan
Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Jaana Huhta 09 1734 2632, tyossakaynti@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Julkaisu pdf-muodossa (245,4 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: työssäkäyntitilasto (22.3.2013)
Päivitetty 22.3.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2011/02/tyokay_2011_02_2013-03-22_tie_001_fi.html