Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 30.9.2010

Maakuntien väestökehitys ajautumassa eri suuntiin

Vuonna 2009 väkiluku kasvoi 12 maakunnassa, edellisenä vuotena 11 maakunnassa. Väkiluku väheni kahdeksassa maakunnassa. Näissä kahdeksassa maakunnassa väkiluvun lasku on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään viimeiset 15 vuotta. Suomen maakunnat ovat ajautuneet väkiluvun kehityksessä eri suuntiin, sillä kahdeksan maakuntaa on vastaavasti kasvattanut väkilukuaan yhtäjaksoisesti vähintään viimeiset 10 vuotta.

Maakuntien suhteellinen väestönmuutos vuosina 2008 ja 2009

Maakuntien suhteellinen väestönmuutos vuosina 2008 ja 2009

Suhteellisesti väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla (11,0 promillea), Ahvenanmaalla (10,1 promillea) ja Pirkanmaalla (7,7 promillea). Väestön määrä väheni suhteellisesti eniten Etelä-Savossa (6,8 promillea), Kainuussa (6,3 promillea) ja Etelä-Karjalassa (3,2 promillea).

Väestömäärän yhtäjaksoisella vähenemisellä on seurauksensa. Synnyttävät ikäluokat ovat tulevaisuudessa yhä pienempiä, kun muuttotappio vie nuoria alueilta pois. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden on ollut viimeisen 10 vuoden ajan negatiivinen Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa.

Kuntien väestökehitys

Kuntien määrän vähentyminen on viime aikojen kuntaliitosten myötä kiihtynyt. Vuonna 1970 Suomessa oli vielä 518 kuntaa. 1970-luvulla kuntien määrä väheni nopeasti ja vuonna 1980 kuntia oli 464. 2000-luvulla kuntaliitosten määrä on jälleen lisääntynyt. Vuoden 2010 alussa astui voimaan neljä kuntaliitosta, joiden seurauksena kuntien määrä väheni kuudella. Kuntia on nyt Suomessa 342.

Yhteenvetona kunnittaisista väestönmuutoksista vuonna 2009:

  • väestö väheni 199 kunnassa (58 prosenttia kunnista)

  • kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 201 kunnassa (59 %)

  • muuttotappiota kärsi 173 kuntaa (51 %)

  • kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän ja kokonaisnettomuutto oli negatiivinen
    124 kunnassa (36 %)

Suomessa ulkomaiden kansalaisia EU27–maista seitsemänneksi vähiten

Ulkomaiden kansalaisten osuus on 2,9 prosenttia väestöstä. Suomessa on suhteessa vähän ulkomaiden kansalaisia. Vuoden 2008 tilastojen mukaan ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä oli Suomessa seitsemänneksi alhaisin nykyisistä EU27-maista.

Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista Euroopan maiden kansalaisia oli 98 382 eli 63 prosenttia. Heistä yli puolet oli EU27-maiden kansalaisia (56 106). Aasian maiden kansalaisia oli 33 540 (22 prosenttia ulkomaiden kansalaisista), Afrikan maiden kansalaisia 15 843 (10 prosenttia) ja muualta tai tuntemattomia 7 940 (5 prosenttia).

Puolet ulkomaiden kansalaisista asuu Uudellamaalla. Ulkomaalaiset keskittyvät nimenomaan Helsinkiin. Helsingissä asuu 26,8 prosenttia kaikista Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista ja asukasluvusta heitä on 7,2 prosenttia. Espoossa ulkomaalaisia on 6,3 prosenttia, Vantaalla 6,0 prosenttia ja Turussa 4,7 prosenttia asukasluvusta. Ahvenanmaalla on suhteellisesti eniten ulkomaiden kansalaisia (8,2 %). Heistä 51 prosenttia on Ruotsin kansalaisia.

Ulkomaiden kansalaiset maakunnittain 2008 ja 2009

Ulkomaiden kansalaiset maakunnittain 2008 ja 2009

Lähde: Väestörakenne 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo (09) 1734 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (395,9 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 30.9.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. Vuosikatsaus 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vaerak/2009/01/vaerak_2009_01_2010-09-30_tie_001_fi.html