Julkaistu: 27.10.2015
Suomen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa 5 484 308
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 484 308. Maamme väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana 12 560 henkeä. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 9 440 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli vain 3 120 henkeä.
Väestönlisäys kuukausittain 2012–2015*
Maamme väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana 5 060 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäyksen supistumiseen oli ulkomailta saadun muuttovoiton pieneminen. Maahanmuuton voitto oli 3 370 pienempi kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen väestönlisäys väheni 1 690 henkeä vuotta aiemmasta.
Tammi-syyskuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 20 770 henkeä ja Suomesta ulkomaille 11 330 henkeä. Maahanmuuttoja oli 3 800 ja maastamuuttoja 430 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 5 810 ja maastamuuttajista 7 880.
Tammi-syyskuun aikana syntyi 41 940 lasta, mikä on 1 910 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Kuolleiden määrä oli 38 820, mikä on 220 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 214 720. Lisäystä edellisen vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna oli 3 770 muuttoa vuoden 2015 kuntajaon mukaan. Maakuntien välisten muuttojen määrä lisääntyi 2 570 ja maakunnan sisäisten muuttojen määrä 1 200 muutolla vuotta aiemmasta.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi kuluvan vuoden tammi-syyskuussa seuraavissa maakunnissa: Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa.
Väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 13 270 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 2 380 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 8,2 promillea ja Pirkanmaalla, 4,7 promillea. Varsinais-Suomen suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 3,0 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Kymenlaakson maakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 930 henkeä. Lapin väkiluku väheni 890 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurin väestötappio oli Kainuun maakunnassa, 8,0 promillea, ja toiseksi suurin Etelä-Savossa, 5,6 promillea.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 8 650 henkeä ja Pirkanmaa, 1 920 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 5,4 promillea ja Pirkanmaa, 3,8 promillea.
Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Lapin maakunnassa, 630 henkeä. Etelä-Pohjanmaa maakunnassa tappio oli 560 henkeä. Kainuun maakunnassa muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suuri ollen 3,7 promillea väestöstä.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-syyskuun aikana 104 690. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 4 540 henkeä, ja toiseksi eniten Pirkanmaalla, 1 210 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 2,8 promillea ja Pirkanmaalla, 2,4 promillea väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Lapin maakunnassa, 970 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kainuun maakunnassa, 5,4 promillea väestöstä.
Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus
Lisätietoja: Matti Saari 029 551 3401, Eevi Lappalainen 029 551 3367, info@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (315,1 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2015 (27.10.2015)
- Liitetaulukko 2. Väestönmuutosten lopulliset tiedot 2005-2014 sekä ennakkotiedot 2015* (27.10.2015)
- Liitetaulukko 3. Väestönmuutosten ennakkotilastojen vertailu vuosina 2015 ja 2014 (27.10.2015)
- Liitetaulukko 4. Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 2015 ja muutos vuoden 2014 lopullisiin tietoihin verrattuna, 1. - 3. neljännes (27.10.2015)
- Liitetaulukko 5. Ennakkotietoja maahan- ja maastamuuttaneista lähtö-/määrämaan mukaan maakunnittain, 1. - 3. neljännes 2015 (27.10.2015)
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1994 - 2014 sekä ennakkotieto 2015 (27.10.2015)
- Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1994 - 2014 sekä ennakkotieto 2015 (27.10.2015)
- Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1994 - 2014 sekä ennakkotieto 2015 (27.10.2015)
- Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1994 - 2014 sekä ennakkotieto 2015 (27.10.2015)
- Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1994 - 2014 sekä ennakkotieto 2015 (27.10.2015)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (27.10.2015)
Päivitetty 27.10.2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. syyskuu 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2015/09/vamuu_2015_09_2015-10-27_tie_001_fi.html