Syntyvyyden lasku jatkuu edelleen

Tilastokeskuksen vuoden 2018 ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli vuoden lopussa 5 521 773. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2018 aikana 8 643 henkeä, mikä on 2 780 henkeä vähemmän kuin vuonna 2017. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 15 631 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneiden enemmyys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 6 988 vähemmän kuin kuolleita. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli puolestaan koko mittaushistorian alhaisin, 1,40.

Väestönlisäys kuukausittain 2014–2018*

Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuoden 2018 aikana syntyi 47 307 lasta, mikä on 3 014 lasta vähemmän kuin vuonna 2017. Kuolleiden määrä oli 54 295, mikä on 573 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2018 loppuun mennessä 31 720 henkeä ja Suomesta ulkomaille 16 089 henkeä. Maahanmuuttoja oli 77 vähemmän ja maastamuuttoja 884 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 8 571 ja maastamuuttajista 10 788.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuonna 2018 ennakkotietojen mukaan 289 223. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 1 384 muuttoa vuoden 2018 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi vuoden 2018 aikana 211 naista ja 120 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 149 naista ja 80 miestä.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2018 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 17 895 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 263 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Ahvenanmaalla, 11,0 promillea ja Uudellamaalla, 10,7 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 6,4 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 2 554 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 2 000 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo koki suhteellisesti suurimman väestötappion, 17,5 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 14 067 henkeä, ja Pirkanmaa, 3 605 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 10,6 promillea sekä Uusimaa, 8,4 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Etelä-Savon maakunnassa, 1 272 henkeä. Kymenlaakson maakunnassa tappio oli 781 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, 8,7 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2018 aikana 136 875. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 6 747 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 5,1 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savon maakunnassa, 1 519 henkeä. Myös suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savon maakunnassa, 10,4 promillea väestöstä.

Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Joni Rantakari 029 551 3249, Joonas Toivola 029 551 3355, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (348,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (29.1.2019)

Päivitetty 29.01.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. joulukuu 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2018/12/vamuu_2018_12_2019-01-29_tie_001_fi.html