Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2014 > 3 Lapsiperheet useimmin asuntovelallisia

3 Lapsiperheet useimmin asuntovelallisia

Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, eli asuntokunnat, joissa oli vähintään kaksi aikuista sekä lapsia. Asuntovelallisia niistä oli 71 prosenttia vuonna 2014. Yksinhuoltajaperheistä, eli yhden aikuisen sekä vähintään yhden lapsen muodostamista asuntokunnista asuntovelkaa oli 38 prosentilla. Lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus vaihteli iän mukaan. Yhden hengen asuntokunnista harvemmalla kuin joka viidennellä oli asuntolainaa vuonna 2014. Useimmin asuntovelallisia heistä olivat 35-44-vuotiaat, joista 38 prosentilla oli asuntovelkaa. Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista asuntovelkaa oli 30 prosentilla. Niistäkin useimmin velkaisia olivat 35-44-vuotiaiden asuntokunnat, joista 60 prosentilla oli asuntovelkaa.

Asuntovelkaisten määrä kasvoi edellisvuodesta hieman silloin, kun asuntokunnassa oli lapsia. Sen sijaan lapsettomilla asuntokunnilla oli vuonna 2014 asuntovelkaa hieman harvemmin kuin vuotta aiemmin. Kahden huoltajan lapsiperheillä on muita asuntokuntia useammin myös muun tyyppistä velkaa kuin asuntolainaa.

Taulukko 2. Asuntokuntien ja velallisten asuntokuntien lukumäärä velkalajeittain asuntokunnan rakenteen mukaan vuonna 2014

	1 hengen talous	2 aikuista, ei lapsia	1 aikuinen, väh. 1 lapsi	Väh. 2 aikuista, väh. 1 lapsi	Muu asuntokunta
Asuntokuntia yhteensä	1 082 996	806 991	101 338	462 185	146 103
Velallisia asuntokuntia	382 753	422 784	61 981	394 946	103 401
Velallisten osuus, %	35	52	61	85	71
Asuntovelallisia asuntokuntia	202 345	241 469	39 102	327 883	62 131
Asuntovelallisten osuus, %	19	30	39	71	43
Opintovelallisia asuntokuntia	90 091	87 805	14 435	69 294	25 979
Asuntokuntia, joilla elinkeinotoiminnan ja tulonlähteen velkoja	12 016	26 906	1 583	27 210	10 965
Asuntokuntia, joilla muuta velkaa	177 871	254 898	28 872	233 596	71 323

Lapsiperheiden asuntovelat ovat suurempia kuin lapsettomien asuntokuntien. Kahden huoltajan lapsiperheiden keskimääräinen asuntovelka oli 125 700 euroa vuonna 2014 ja yksinhuoltajaperheiden 85 400 euroa. Kahden aikuisen muodostamien lapsettomien asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka oli 81 600 euroa ja yhden hengen asuntokuntien 64 300 euroa. Edellisvuodesta lapsettomien asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka pieneni hieman vuonna 2014.

Vuosina 2002–2007 kaikentyyppisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat kasvoivat suunnilleen yhtä paljon, noin 60 prosenttia. Vuoden 2007 jälkeen ovat lapsiperheiden asuntovelat kasvaneet lapsettomia nopeammin. Lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa vuonna 2014 keskimäärin kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Niiden asuntokuntien, joissa oli lapsia, asuntovelat kasvoivat samana aikana 16 prosenttia. Vuosina 2010–2014 lapsettomien asuntokuntien asuntovelat hieman pienenivät reaalisesti, kun kahden huoltajan lapsiperheillä ne vielä kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia.

Kuvio 5. Asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti asuntokunnan rakenteen mukaan 2002, 2007 ja 2014, euroa vuoden 2014 rahassa

Asuntovelallisten asuntokuntien rakenne on vuoden 2002 jälkeen muuttunut jonkin verran. Kun vuonna 2002 asuntovelkaa ottaneista asuntokunnista lähes joka toisessa oli lapsia, oli lapsiperheiden osuus asuntovelallisista vuonna 2014 enää 43 prosenttia. Muutos johtuu sekä rakenteellisista tekijöistä että asuntokuntien erilaisesta velkaantumiskehityksestä. Lapsettomien asuntokuntien määrä kasvoi vuosina 2002–2014 lähes 300 000 asuntokunnalla, kun lapsiperheiden määrä vastaavana ajankohtana väheni 25 000 asuntokunnalla. Asuntovelallisista taas ovat keskimääräistä nopeammin kasvaneet yhden ja kahden aikuisen lapsettomat taloudet. Asuntovelallisten kahden huoltajan lapsiperheiden määrän kasvu on ollut melko hidasta viime vuosina.

Lähde: Velkaantumistilasto 2014. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 26.6.2015