Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2016 > 3 Lapsiperheet usein asuntovelkaisia

3 Lapsiperheet usein asuntovelkaisia

Asuntovelkojen yleisyyteen vaikutti eniten asuntokunnan ikä ja perhetyyppi. Useimmin asuntovelkaisia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisten asuntokunnista 61 prosentilla oli asuntovelkaa. Harvinaisimpia asuntovelat olivat nuorimmilla ja vanhimmilla asuntokunnilla: alle 25-vuotiaiden asuntokunnista kahdeksalla ja vähintään 65-vuotiaiden asuntokunnista 11 prosentilla oli asuntovelkaa vuonna 2016.

Asuntovelat olivat yleisiä asuntokunnilla, joissa oli lapsia. Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, eli asuntokunnat, joissa oli vähintään kaksi aikuista sekä lapsia. Asuntovelallisia niistä oli 71 prosenttia vuonna 2016. Useimmin lapsiperheilläkin oli asuntovelkaa silloin, kun niiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisistä kahden huoltajan lapsiperheistä 79 prosentilla oli asuntovelkaa. Yksinhuoltajaperheillä asuntovelat eivät olleet yhtä yleisiä. Yhden aikuisen sekä vähintään yhden lapsen muodostamista asuntokunnista asuntovelkaa oli 38 prosentilla.

Lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus vaihteli iän mukaan. Harvemmalla kuin joka viidennellä yhden hengen asuntokunnista oli asuntovelkaa vuonna 2016. Useimmin heistäkin olivat asuntovelallisia 35–44-vuotiaat, joista 37 prosentilla oli asuntovelkaa. Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista asuntovelkaa oli 30 prosentilla. Niistäkin useimmin velkaisia olivat 35–44-vuotiaiden asuntokunnat, joista 60 prosentilla oli asuntovelkaa.

Nuorimpien asuntovelkaisten asuntokuntien lukumäärä pieneni edellisvuodesta hieman kun taas eniten kasvoi vanhimpien asuntovelallisten määrä. Alle 25-vuotiaita asuntovelallisia oli kahdeksan prosenttia edellisvuotista vähemmän kun eläkeikäisten asuntovelallisten määrä kasvoi kuusi prosenttia.

Taulukko 2. Asuntokuntien ja velallisten asuntokuntien lukumäärä velkalajeittain asuntokunnan rakenteen mukaan vuonna 2016

	1 hengen talous	1 aikuinen, väh. 1 lapsi	Väh. 2 aikuista, väh. 1 lapsi	2 aikuista, ei lapsia	Muu asuntokunta
Asuntokuntia yhteensä	1 131 424	105 655	451 112	821 330	145 136
Velallisia asuntokuntia	402 247	62 650	384 688	438 545	104 134
Velallisten osuus, %	36	59	85	53	72
Asuntovelallisia asuntokuntia	207 915	40 125	321 195	247 335	62 961
Asuntovelallisten osuus, %	18	38	71	30	43
Asuntokuntia, joilla opinto- tai muuta velkaa	265 729	38 658	254 111	323 537	83 590
Asuntokuntia, joilla elinkeinotoiminnan ja tulonlähteen velkoja	13 215	1 778	26 631	28 114	10 423

Perhetyyppi ja lasten lukumäärä vaikuttivat paitsi asuntovelkojen yleisyyteen myös niiden määriin. Asuntovelallisista asuntokunnista velkaisimpia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, joilla asuntovelkaa oli keskimäärin 130 790 euroa vuonna 2016. Eniten asuntovelkaa, 147 360 euroa oli niillä kahden huoltajan lapsiperheillä, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Yksinhuoltajaperheillä asuntovelkaa oli keskimäärin 88 660 euroa. Lapsettomista asuntokunnista kahden aikuisen asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka oli 83 590 euroa ja yhden hengen asuntokuntien 65 980 euroa (Kuvio 5).

Vuosina 2002–2007 kaiken tyyppisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat kasvoivat suunnilleen yhtä paljon, noin 60 prosenttia. Vuoden 2007 jälkeen ovat lapsiperheiden asuntovelat kasvaneet lapsettomia nopeammin. Lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa vuonna 2016 keskimäärin yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Yksilapsisilla asuntokunnilla asuntovelkaa oli 17 prosenttia ja kaksilapsisilla 23 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Vuosina 2010–2016 lapsettomien asuntokuntien asuntovelat eivät enää reaalisesti juuri kasvaneet, mutta yksinhuoltajilla ne kasvoivat viisi ja kahden huoltajan lapsiperheillä kahdeksan prosenttia.

Kuvio 5. Asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti asuntokunnan rakenteen mukaan 2002, 2007 ja 2016, euroa vuoden 2016 rahassa

Asuntovelallisten asuntokuntien rakenne on vuoden 2002 jälkeen muuttunut jonkin verran. Kun vuonna 2002 asuntovelkaa ottaneista asuntokunnista lähes joka toisessa oli lapsia, oli lapsiperheiden osuus asuntovelallisista vuonna 2016 enää 42 prosenttia. Muutos johtuu sekä rakenteellisista tekijöistä että asuntokuntien erilaisesta velkaantumiskehityksestä. Lapsettomien asuntokuntien määrä kasvoi vuosina 2002–2016 lähes 330 000 asuntokunnalla, kun lapsiperheiden määrä vastaavana ajankohtana väheni 27 600 asuntokunnalla. Asuntovelallisista asuntokunnista taas ovat kasvaneet nopeammin lapsettomat taloudet kuin sellaiset asuntokunnat, joissa on lapsia.

Lähde: Velkaantumistilasto 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 22.6.2017