Julkaistu: 28.1.2021

Asuntovelallisilla asuntokunnilla velkaa yli kaksi kertaa vuositulojen verran

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2019 velkaa keskimäärin 220 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli yksinhuoltajilla, 276 prosenttia, sekä yhden aikuisen asuntokunnilla, 255 prosenttia. Myös kahden huoltajan lapsiperheiden velkaantumisaste oli keskimääräistä suurempi, 237 prosenttia. Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 102 240 euroa, mikä oli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet perhetyypeittäin vuosina 2002–2019, %

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet perhetyypeittäin vuosina 2002–2019, %

Velallisia asuntokuntia oli vuonna 2019 kaikkiaan 1,45 miljoonaa eli 53 prosenttia kaikista asuntokunnista. Velkaa niillä oli yhteensä 126,9 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 2,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat edellisvuodesta 1,6 prosenttia. Vuonna 2019 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 111 prosenttia, eli sama kuin vuotta aiemmin.

Asuntokuntien veloista oli asuntovelkaa 89,6 miljardia euroa, elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa 8,9 miljardia euroa ja muuta velkaa 28,4 miljardia euroa. Muu velka käsittää kulutukseen ja suurehkoihin hankintoihin otetut velat sekä opintovelat. Eniten edellisvuodesta kasvoivat elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat, 7,2 prosenttia. Asuntokuntien muut velat kasvoivat 4,2 prosenttia ja asuntovelat prosentin edellisvuodesta.

Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet. Niistä 71 prosentilla oli asuntovelkaa. Lapsiperheiden asuntovelat olivat suurempia kuin lapsettomien asuntokuntien. Kahden huoltajan lapsiperheillä oli asuntovelkaa keskimäärin 138 700 euroa ja yksinhuoltajilla 92 140 euroa. Lapsettomilla asuntokunnilla asuntovelkaa oli vähemmän, mutta niiden velkaantuneisuus vaihteli huomattavasti iän mukaan. Kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 89 300 euroa ja yhden hengen asuntokunnilla 69 520 euroa.

Asuntovelallisia asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli 246 000 eli 28 prosenttia asuntovelallisista asuntokunnista vuonna 2019. Eniten suuria velkoja suhteessa tuloihin oli Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uudenmaan asuntokunnilla. Ahvenanmaalla 41 prosentilla, pääkaupunkiseudulla 38 prosentilla ja muualla Helsinki-Uudellamaalla 32 prosentilla asuntovelallisista asuntokunnista velat olivat vähintään kolminkertaiset vuosituloihin verrattuna. Vähiten suuria asuntovelkoja oli Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä alle neljänneksellä asuntovelallisista asuntokunnista oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran.

Tuloihin suhteutettuna suuret velat olivat sitä yleisempiä, mitä pienituloisempi asuntokunta oli. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista asuntovelallisista asuntokunnista 41 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, kun ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista asuntokunnista suhteessa yhtä velkaisia oli 24 prosenttia. Keskimäärin alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa 63 720 euroa ja ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla 135 190 euroa.

Vuonna 2019 asuntokunnat maksoivat korkoja yhteensä 1,6 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti kaksi prosenttia edellisvuotista vähemmän. Asuntolainan korkoja niistä oli 842 miljoonaa euroa, viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Korkomenot velallista asuntokuntaa kohden olivat vuonna 2019 keskimäärin 1 130 euroa. Asuntovelan korot asuntovelallista kohden olivat keskimäärin 960 euroa.


Lähde: Velkaantumistilasto 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Auli Hämäläinen 029 551 3615, Hannele Orjala , toimeentulo@tilastokeskus.fi

Julkaisu pdf-muodossa (344,4 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 28.1.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.5.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/velk/2019/velk_2019_2021-01-28_tie_002_fi.html