1 Velat kasvoivat reaalisesti kolme prosenttia

Velallisia asuntokuntia oli vuonna 2020 1,46 miljoonaa eli 53 prosenttia kaikista asuntokunnista. Asuntovelkaa oli 868 900 asuntokunnalla eli 31 prosentilla kaikista. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa oli vuonna 2020 85 800 asuntokunnalla ja muuta velkaa 1,08 miljoonalla asuntokunnalla. Muita velkoja ovat esimerkiksi kulutukseen ja hankintoihin, kuten autoihin ja kesäasuntoihin otetut velat sekä vuodesta 2015 lähtien opintovelat. 1)

Velallisten asuntokuntien määrä kasvoi edellisvuodesta vain muiden velkojen osalta, 2,6 prosenttia. Sen sijaan niiden asuntokuntien määrä, joilla oli elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkoja, pieneni 1,7 prosenttia ja myös asuntovelallisten asuntokuntien määrä laski noin prosentin.

Taulukko 1. Asuntokuntien lukumäärä ja velat 2002, 2007, 2019 ja 2020

  2002 2007 2019 2020 Muutos 2019-2020, %
Asuntokuntia yhteensä 2 354 082 2 476 505 2 734 219 2 766 679 1,2
Velallisia asuntokuntia 1 286 576 1 435 416 1 450 201 1 461 767 0,8
Velallisten osuus, % 55 58 53 53 ..
Asuntovelallisia asuntokuntia 659 965 797 054 875 909 868 920 -0,8
Asuntovelallisten osuus, % 28 32 32 31 ..
Opintovelallisia asuntokuntia 300 606 279 645 .. .. ..
Asuntokuntia, joilla elinkeinotoiminnan ja tulonlähteen velkoja 112 185 86 000 87 250 85 809 -1,7
Asuntokuntia, joilla muuta velkaa 885 665 1 067 991 1 057 494 1 084 937 2,6

Asuntokunnilla oli vuonna 2020 velkaa yhteensä 131,6 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 3,4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Asuntovelkaa oli 92,2 miljardia euroa, eli 70 prosenttia asuntokuntien euromääräisestä velasta yhteensä. Asuntovelkoihin ei sisälly osuus taloyhtiön lainoista. Opinto- ja muuta velkaa 2) asuntokunnilla oli 30,7 miljardia euroa, eli 23 prosenttia velan määrästä yhteensä ja elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkoja oli 8,7 miljardia euroa, mikä vastasi vajaan seitsemän prosentin osuutta veloista yhteensä.

Asuntovelan määrä kasvoi 2,6 prosenttia vuodesta 2019. Myös opinto- ja muun velan määrä kasvoi 7,6 prosenttia edellisvuodesta, kun taas elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat pienenivät 2,3 prosenttia.

Kuvio 1. Asuntokuntien velkojen rakenne 2002, 2019 ja 2020

Kuvio 1. Asuntokuntien velkojen rakenne 2002, 2019 ja 2020

Asuntovelallisilla oli asuntovelkaa vuonna 2020 keskimäärin 106 120 euroa, mikä oli 3,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkoja asuntokunnilla oli vuonna 2020 keskimäärin 101 830 euroa velallista asuntokuntaa kohti, mikä oli vajaan prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Opinto- ja muuta velkaa asuntokunnilla oli 28 260 euroa velallista asuntokuntaa kohti, eli viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Vuosina 2010–2020 nopeimmin ovat kasvaneet asuntokuntien elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten ottamat velat sekä opinto- ja muut velat. Keskimääräisten asuntovelkojen kasvu on ollut selvästi hitaampaa.

Kuvio 2. Asuntokuntien keskimääräiset velat velallista kohti velkalajeittain 2002–2020, vuoden 2020 rahassa

Kuvio 2. Asuntokuntien keskimääräiset velat velallista kohti velkalajeittain 2002–2020, vuoden 2020 rahassa

1) Tuloverotuksessa ei vuodesta 2015 lähtien ole voinut vähentää opintolainan korkoja tuloverotuksessa, eikä verottaja enää kerää rahoituslaitoksilta niistä tietoja eritellysti. Tilastossa opintovelat sisältyvät vuodesta 2015 lähtien muihin velkoihin ja opintovelkojen korot muihin korkoihin.
2) Vuodesta 2012 lähtien muut velat eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, sillä verohallinto on muuttanut ohjeistustaan niiden ilmoittamisesta rahoituslaitosten vuosi-ilmoituksilla. Vuodesta 2012 lähtien velkatietoja ei tarvitse antaa kuluttajansuojalain 1) 7 luvun 7 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista jatkuvista luotoista. Jatkuvia luottoja ovat esimerkiksi yleis- ja erityisluottokorttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä. Muutos vaikuttaa muiden velkojen kokonaissummaan, mutta erityisesti velallisten lukumääriin. Tällaiset luotot ovat enimmäkseen pienehköjä, joidenkin satojen tai muutaman tuhannen euron luokkaa olevia, mutta niitä on monilla. Tarkkaa arviota siitä, paljonko muita velkoja jäi vuoden 2012 vuosi-ilmoitusmenettelymuutoksen takia ilmoittamatta, on vaikea tehdä, koska näitä luottoja ei verottajan aineistossa ole eroteltu. Luottokantatilaston ja Suomen Pankin tilastojen sekä vuosi-ilmoitusaineiston luottokohtaisten tietojen perusteella vaikutus oli noin 1,5–2,5 miljardia euroa eli 8–11 prosenttia muista veloista ja 2–3 prosenttia kaikista veloista vuonna 2012. Muutos vaikuttaa paitsi velkojen kokonaissummiin ja velallisten lukumääriin myös velallista kohti laskettuihin keskimääräisiin velkoihin. Vuonna 2012 asuntokuntia, joilla oli muuta velkaa, oli 325 000 edellisvuotista vähemmän.

Lähde: Velkaantumistilasto 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ossi Kohvakka 029 551 3534, Auli Hämäläinen 029 551 3615, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 24.6.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2020, 1 Velat kasvoivat reaalisesti kolme prosenttia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.12.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/velk/2020/velk_2020_2021-06-24_kat_001_fi.html