Julkaistu: 6.11.2014
Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö
Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Toisin sanoen 69 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus säilyi muuttumattomana.
Väestö koulutusasteen, iän ja sukupuolen mukaan 2013
Ikäluokkien välisiä koulutuseroja voi tarkastella vertaamalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden väestöosuuksissa tapahtuneita muutoksia. Nuoret ikäluokat (25–34-vuotiaat) ovat vanhempia ikäluokkia (55–64-vuotiaat) koulutetumpia. Erityisesti nuoret naiset ovat korkeammin koulutettuja, kun nuoret miehet puolestaan ovat vanhempia ikäluokkia vähemmän koulutettuja. Nuorten korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten väestönosuus on 10,1 prosenttiyksikkö suurempi kuin vanhemman vertailuryhmän. Vastaavasti miesten osuus on 1,6 prosenttiyksikköä pienempi. Toisin sanoen naisten koulutustason nousu on ollut nopeaa. Nuoret ovat korkeammin koulutettuja lähes kaikissa maakunnissa, ainoan poikkeuksen tekevät Kanta-Häme ja Ahvenanmaa, joissa vanhemmat ikäluokat ovat paremmin koulutettuja sekä Kymenlaakso, jossa ikäryhmien välisiä koulutuseroja ei ole. Nuoret naiset ovat vanhempia naisia paremmin koulutettuja kaikissa Manner-Suomen maakunnissa, kun taas nuoret miehet ovat pääsääntöisesti vanhempia miehiä huonommin koulutettuja. Nuorten miesten koulutustaso ylittää vanhempien miesten koulutustason Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Kainuun maakunnissa.
Ikäryhmien välinen ero korkea-asteen suorittaneiden osuuksissa sukupuolen mukaan vuonna 2013
Maakunta | Molemmat sukupuolet | Miehet | Naiset |
25-34 ja 55-64-vuotiaiden välinen
ero, prosenttiyksikköä |
25-34 ja 55-64-vuotiaiden välinen
ero, prosenttiyksikköä |
25-34 ja 55-64-vuotiaiden välinen
ero, prosenttiyksikköä |
|
Koko maa | 4,0 | -1,6 | 10,1 |
Manner-Suomi | 4,0 | -1,5 | 10,1 |
Uusimaa | 0,8 | -5,9 | 7,7 |
Varsinais-Suomi | 3,2 | -3,3 | 9,8 |
Satakunta | 2,2 | -3,4 | 8,9 |
Kanta-Häme | -2,5 | -8,1 | 3,5 |
Pirkanmaa | 5,0 | 0,3 | 10,2 |
Päijät-Häme | 1,3 | -4,4 | 7,5 |
Kymenlaakso | 0,0 | -5,9 | 6,9 |
Etelä-Karjala | 5,5 | -0,2 | 12,1 |
Etelä-Savo | 3,2 | -2,5 | 10,0 |
Pohjois-Savo | 4,3 | -0,6 | 10,0 |
Pohjois-Karjala | 7,9 | 2,7 | 14,0 |
Keski-Suomi | 5,8 | 1,3 | 10,9 |
Etelä-Pohjanmaa | 5,2 | -0,8 | 12,1 |
Pohjanmaa | 5,9 | 0,7 | 12,6 |
Keski-Pohjanmaa | 6,0 | -1,5 | 14,3 |
Pohjois-Pohjanmaa | 4,9 | 0,6 | 9,9 |
Kainuu | 5,5 | 1,6 | 10,4 |
Lappi | 1,8 | -3,3 | 7,6 |
Ahvenanmaa | -6,6 | -12,7 | 0,0 |
Ahvenanmaa | -6,6 | -12,7 | 0,0 |
Toisen polven eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat valtaosin nuorta väestöä, 66 prosenttia toisen polven ulkomaalaistaustaisista kuuluu ikäryhmään 15–24-vuotiaat, joiden koulutusura on vasta alussa. Korkeimmin koulutettuja toisen polven ulkomaalaistaustaisista ovat 45–54-vuotiaat, joista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 84,4 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneita on 35,4 prosenttia. 45–54-vuotiaat ovat väestöosuuksilla mitattuna lähes yhtä koulutettuja kuin samanikäiset Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset, joista perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita on 87 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 40,8 prosenttia.
Toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutustaso ikäryhmän mukaan
Ikä | 15 vuotta täyttänyt väestö | Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa | Tutkinnon suorittaneita yhteensä | Keskiaste | Korkea-aste | |||||
% | % | % | % | % | ||||||
Yhteensä | 10 080 | 100,0 | 6 351 | 63,0 | 3 729 | 37,0 | 2 620 | 26,0 | 1 109 | 11,0 |
15-24 | 6 645 | 100,0 | 5 189 | 78,1 | 1 456 | 21,9 | 1 408 | 21,2 | 48 | 0,7 |
25-34 | 360 | 100,0 | 97 | 26,9 | 263 | 73,1 | 150 | 41,7 | 113 | 31,4 |
35-44 | 232 | 100,0 | 57 | 24,6 | 175 | 75,4 | 93 | 40,1 | 82 | 35,3 |
45-54 | 263 | 100,0 | 41 | 15,6 | 222 | 84,4 | 129 | 49,0 | 93 | 35,4 |
55-64 | 942 | 100,0 | 256 | 27,2 | 686 | 72,8 | 370 | 39,3 | 316 | 33,5 |
65-74 | 1 139 | 100,0 | 441 | 38,7 | 698 | 61,3 | 356 | 31,3 | 342 | 30,0 |
75- | 499 | 100,0 | 270 | 54,1 | 229 | 45,9 | 114 | 22,8 | 115 | 23,0 |
Vuonna 2013 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 117 858 kappaletta, mikä on 17,3 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 19,7 prosenttia ja naisista 14,9 prosenttia ikäluokasta. Perusasteen varassa olevien osuus on laskenut viimeisen 25 vuoden aikana 2,0 prosenttiyksikköä. Alimmillaan perusasteen varassa olevien osuus oli 2000-luvun alussa, jolloin osuus oli 16,4 prosenttia. Perusasteen varassa olevien osuus on kuitenkin kääntynyt nousuun.
Lähde: Koulutustilastot 2014. Tilastokeskus
Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3571 , koulutustilastot@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Julkaisu pdf-muodossa (320,2 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2013 (6.11.2014)
- Liitetaulukko 2. Ruotsinkielinen 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2013 (6.11.2014)
- Liitetaulukko 3. Maakunnat koulutustasomittaimen, sukupuolen ja tutkinnon suorittaneiden mukaan 2013 (6.11.2014)
- Liitetaulukko 4. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusalan, koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2013 (6.11.2014)
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 1970 - 2013 (6.11.2014)
- Liitekuvio 2. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneen väestön osuudet ikäryhmittäin 2013 (6.11.2014)
- Liitekuvio 3. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan ja sukupuolen mukaan 2013 (6.11.2014)
- Liitekuvio 4. 20 vuotta täyttäneen väestön koulutustaso kunnittain 2013 (kartta) (6.11.2014)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Väestön koulutusrakenne (6.11.2014)
Päivitetty 6.11.2014
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4586. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vkour/2013/vkour_2013_2014-11-06_tie_001_fi.html