1. Kulttuuritilaisuuksissa käyminen hyvin yleistä
Ainakin yhdessä kulttuuritilaisuudessa oli käynyt vuoden 2017 aikana 83 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Osuus oli hiukan suurempi kuin vuonna 2002, jolloin se oli 81 prosenttia. Kulttuuritilaisuuksiksi on tässä luettu elokuvat, konsertit, teatteri, taidemuseot ja -näyttelyt, muut museot, tanssiesitykset ja ooppera.
Elokuvat ja konsertit olivat suosituimmat kulttuuritilaisuudet. Yli puolet 10 vuotta täyttäneistä oli käynyt niissä vuoden aikana. Oopperassa käyminen on edelleen selvästi harvinaisin kulttuuriosallistumisen muoto: vain kuusi prosenttia tutkimusjoukosta oli käynyt oopperassa vuoden aikana.
Kuvio 1. Kulttuuritilaisuuksissa käyminen 12 kuukauden aikana, %
Naiset (86 %) olivat käyneet miehiä (81 %) yleisemmin kulttuuritilaisuuksissa. 10–14-vuotiaista lähes kaikki (98 %) olivat käyneet jossain kulttuuritilaisuudessa. Kävijäosuudet pienenivät iän myötä, mutta yli 64-vuotiaistakin kulttuuritilaisuuksissa kävijöitä oli lähes 70 prosenttia.
Ylemmistä toimihenkilöistä melkein kaikki (97 %) olivat käyneet kulttuuritilaisuudessa vuoden aikana. Harvimmin kulttuuritilaisuuksissa käyneistä ryhmistäkin – eläkeläisistä, pitkäaikaissairaista ja työttömistä – kävijöitä oli noin 70 prosenttia.
Kulttuuritilaisuuksissa käymisessä on selviä alueellisia eroja: kaupunkialueilla asuvista kulttuuritilaisuuksissa oli käynyt yli 85 prosenttia, kun harvaan asutulla maaseudulla kävijöitä oli 65 prosenttia.
1.1 Elokuvissa käyminen entistä suositumpaa
Elokuvissa oli käynyt 60 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä vuoden aikana. Elokuvissa käyminen on yleistynyt huomattavasti 2010-luvulla. Aikaisemmin 1990-luvun alusta lähtien elokuvissa käyneiden osuus oli pysynyt noin 50 prosentissa.
Käyntitilastoista nähdään, että myös elokuvissa käyntien lukumäärä on kasvanut 2010-luvulla 7,6 miljoonasta 8,8 miljoonaan vuonna 2017 (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu). Lokakuuhun 2017 osui huippusuositun kotimaisen Tuntematon sotilas -elokuvan ensi-ilta. Se keräsi loppuvuoden aikana lähes miljoona käyntiä. (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu.)
Elokuvissa käyminen on yleistynyt sekä naisten että miesten keskuudessa ja kaikissa ikäryhmissä 15–24-vuotiaita lukuun ottamatta. Heillä elokuvissa käyminen on vähentynyt 1990-luvun alusta lähtien. Nyt 10–19-vuotiaat käyvät eniten elokuvissa.
Kuvio 2. Elokuvissa käyminen 12 kuukauden aikana, %
Elokuvissa vuoden aikana käyneiden osuus oli kasvanut opiskelijoita ja koululaisia lukuun ottamatta kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Eniten elokuvissa kävivät ylemmät toimihenkilöt sekä opiskelijat ja koululaiset, joista ryhmistä noin neljä viidesosaa oli käynyt elokuvissa vuoden aikana.
Elokuvissa käyneiden osuus on kasvanut suuralueittain tarkasteltuna koko maassa. Pääkaupunkiseudulla käydään edelleen eniten elokuvissa (72 %).
1.2 Konserteissa käyminen yleistyy
Konserteissa käyneiden osuus on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Yli puolet (55 %) 10 vuotta täyttäneistä oli käynyt konserteissa, keikoilla tai kuuntelemassa musiikkiesityksiä tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Naiset kävivät konserteissa miehiä yleisemmin. 15–44-vuotiaat ja ylemmät toimihenkilöt olivat aktiivisimpia konserteissa kävijöitä. Konserteissa käyminen oli pääkaupunkiseudulla (62 %) jonkin verran muuta maata yleisempää.
Kuvio 3. Konserteissa käyminen 12 kuukauden aikana, %
1.3 Teatterin suosio vakaa
Teatterissa käyminen on nykyään hieman yleisempää kuin vuosina 2002 ja 1991. Kaikkiaan 39 prosenttia väestöstä oli käynyt katsomassa teatteri-, musikaali- tai operettiesityksiä tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana.
Naiset ovat edelleen miehiä ahkerampia teatterissakävijöitä. Lähes puolet (45 %) naisista oli käynyt teatterissa, kun miehistä kävijöitä oli vajaa kolmannes (32 %).
Kuvio 4. Teatterissa käyminen 12 kuukauden aikana, %
Ikäryhmittäin tarkasteltuna yleisimmin teatterissa olivat käyneet 10–14-vuotiaat ja yli 44-vuotiaat (43 % molemmista ikäryhmistä). 15–44-vuotiaiden teatterissa käyminen on vähentynyt huomattavasti vuodesta 1981. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneet käyvät nyt selvästi yleisemmin teatterissa kuin vielä 2000-luvun alussa.
Ylemmät toimihenkilöt kävivät muita sosioekonomisia ryhmiä enemmän teatterissa. Yli puolet heistä (53 %) oli käynyt teatterissa vuoden aikana. Vähiten teatterissa olivat käyneet työntekijät (26 %) ja työttömät (22 %). Alueellisesti tarkasteltuna yleisintä teatterissa käyminen oli pääkaupunkiseudulla (44 %) ja harvinaisinta Pohjois- ja Itä-Suomessa (32 %).
1.4 Oopperassa käyminen ennallaan
Oopperassa käyneiden osuus on pysynyt noin kuudessa prosentissa lähes koko seuranta-ajan vuodesta 1981 lähtien. Naiset (7 %) kävivät oopperassa hieman miehiä (5 %) useammin. Ikäryhmittäin suuria eroja ei ollut; kuitenkin osallistujaosuus oli pienin 15–34-vuotiaiden keskuudessa (4 %).
Ylemmät toimihenkilöt käyvät oopperassakin muita sosioekonomisia ryhmiä yleisemmin (11 %). Heidän keskuudessaan kävijöiden osuus on kuitenkin lähes puolittunut vuoteen 2002 verrattuna. Yrittäjillä ja eläkeläisillä kävijäosuudet ovat puolestaan nousseet.
Kuvio 5. Oopperassa käyminen 12 kuukauden aikana, %
Oopperassa käymisessä alueelliset erot ovat huomattavat. Pääkaupunkiseudulla asuvista 10 vuotta täyttäneistä 13 prosenttia oli käynyt oopperassa, kun Pohjois- ja Itä-Suomessa kävijöiden osuus oli vain kolme prosenttia. Helsingissä sijaitsevan Suomen Kansallisoopperan lisäksi muualla maassa toimi 11 alueoopperaa vuonna 2017 (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu).
1.5 Tanssiesitykset menettäneet katsojia
Tanssiesityksissä käyminen on vähentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2017 enää 15 prosenttia väestöstä oli käynyt katsomassa tanssiesityksiä, kun aikaisemmin osuudet ovat vaihdelleet 18 ja 25 prosentin välillä. Tanssiesitysten seuraamisessa on selvät sukupuolierot: naisista 19 prosenttia ja miehistä 10 prosenttia oli käynyt katsomassa esityksiä.
Kuvio 6. Tanssiesityksissä käyminen 12 kuukauden aikana, %
Tanssiesitykset ovat erityisesti 10–14-vuotiaiden lasten suosiossa: yli neljäsosa heistä oli (27 %) oli käynyt katsomassa niitä. Balettia tai modernia tanssia oli käynyt seuraamassa vajaa viidesosa (19 %) 10–14-vuotiaista.
Muiden kulttuuritilaisuuksien tapaan tanssiesityksissä käytiin eniten pääkaupunkiseudulla, jossa kävijöitä oli lähes viidennes (19 %) 10 vuotta täyttäneistä. Muualla maassa kävijöiden osuus vaihteli 12:sta 14:ään prosenttiin.
1.6 Koululaisten taidenäyttelyssä tai taidemuseossa käyminen on lisääntynyt
Taidenäyttelyssä tai taidemuseossa oli käynyt hieman alle 40 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä vuoden 2017 aikana. Naiset kävivät taidenäyttelyssä tai -museossa enemmän kuin miehet. 10–14-vuotiailla taidenäyttelyssä tai -museossa käyminen oli lisääntynyt. Pääkaupunkiseudulla asuvat ja ylemmät toimihenkilöt kävivät taidenäyttelyssä tai -museossa enemmän kuin muut.
Kuvio 7. Käynyt taidenäyttelyssä tai taidemuseossa 12 kuukauden aikana, %
Muissa museoissa kuin taidemuseossa käymisen määrässä tapahtui 1990-luvulla voimakasta laskua erityisesti lapsilla ja nuorilla. 10–14-vuotiailla muissa museoissa kuin taidemuseossa käyminen on kuitenkin lisääntynyt 2000-luvulla, ja samoin on tapahtunut myös 65 vuotta täyttäneiden kohdalla. Miesten ja naisten osallistumisaktiivisuudessa ei ollut eroa.
Kuvio 8. Käynyt museossa 12 kuukauden aikana (pois lukien taidemuseot), %
1.7 Aktiivisen kulttuuriyleisön osuus pieni
Vaikka valtaosa väestöstä oli käynyt jossain kulttuuritilaisuudessa vähintään kerran vuoden aikana, aktiivisen kulttuuriyleisön osuus oli verraten pieni. Aktiivisuus määritellään tässä eri kulttuurialoilla eri kriteereillä kulttuurilajin suosioon suhteutettuna (ks. Liikkanen 2005, 74).
Taulukko 1. Aktiivisten kulttuuritilaisuuksissa kävijöiden osuus 10 vuotta täyttäneestä väestöstä, %
1991 | 2002 | 2009 | 2017 | |
Käynyt vähintään kerran kuukaudessa: | ||||
Elokuvat | 12 | 11 | . 1) | 7 |
Käynyt vähintään 6 kertaa vuodessa: | ||||
Teatteri | 2 | 3 | 2 | 2 |
Konsertit | 6 | 7 | 6 | 9 |
Taidenäyttelyt ja taidemuseot | 3 | 2 | 4 | 4 |
Muut museot | . | . | 2 | 1 |
Käynyt vähintään 3 kertaa vuodessa: | ||||
Ooppera | 1 | 1 | 1 | 1 |
Teatterissa ja oopperassa aktiivisesti käyvien osuudet ovat pysyneet hyvin pieninä 1990-luvun alusta lähtien. Teatterissa kävi aktiivisesti kaksi prosenttia ja oopperassa prosentti 10 vuotta täyttäneestä väestöstä.
Konserteissa aktiivisesti käyneiden osuus on kasvanut edellisten vuosikymmenten noin kuudesta prosentista yhdeksään prosenttiin, mikä on teatteriin ja oopperaan verrattuna selvästi suurempi osuus. Vaikka elokuvissa vuoden aikana vähintään kerran käyneiden osuus on kasvanut, aktiivikävijöiden osuus on pienentynyt 1990-luvun 12 prosentista seitsemään prosenttiin. Elokuvissa oli siis käynyt vuonna 2017 enemmän satunnaiskatsojia kuin aikaisemmin.
Suurin osa taidenäyttelyissä tai museoissa kävijöistä ei käy näissä tapahtumissa kovin usein, vaan kerran tai pari vuodessa. Neljä prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä oli käynyt taidenäyttelyssä tai taidemuseossa kuusi kertaa tai enemmän tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Määrä on hieman lisääntynyt 2000-luvun alusta. Muissa museoissa näin aktiivisesti käyviä on vähemmän, prosentti oli käynyt muissa museoissa kuin taidemuseossa kuusi kertaa vuodessa tai useammin.
Lähteet:
Kulttuuritilaston taulukkopalvelu. Tilastokeskus.
Liikkanen, M. (2005). Yleisönä – kodin ulkopuolella ja
kotona. Teoksessa M. Liikkanen ym. (toim.) Yksilöllisiä valintoja,
kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981–2002.
Tilastokeskus, Edita Prima, Helsinki.
Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus
Lisätietoja: Riitta Hanifi 029 551 2946, Juha Haaramo 029 551 3666, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, vapaa-aika@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 21.11.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
Kulttuuriosallistumisen muutokset 2017,
1. Kulttuuritilaisuuksissa käyminen hyvin yleistä
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vpa/2017/01/vpa_2017_01_2018-11-21_kat_001_fi.html