Etusivu > Tilastot > Vapaa-ajan osallistuminen > 2017 > Kulttuuriosallistumisen muutokset > 2. Populaarimusiikin konserteissa käynti lisääntynyt

2. Populaarimusiikin konserteissa käynti lisääntynyt

Pop-, rock- ja iskelmämusiikin konserteissa käyminen on lisääntynyt vuosikymmenestä toiseen. Määrällisesti eniten kasvua on tapahtunut pop- tai rock-konserteissa käynneissä. Myös joulukonserteissa käymisestä on tullut selvästi entistä suositumpaa.

Uudella vuosituhannella suomalaisten musiikkimaku on muuttanut muotoaan, mikä näkyy mm. siinä että tekno- ja hip hop- konserteissa käyminen on kuusin- tai seitsenkertaistunut ja heavy metal -konserteissa käyminen nelinkertaistunut puolessatoista vuosikymmenessä. Myös jazzin suosion kasvu näkyy pikkuhiljaa nousevana konserttikäyntien trendinä. Alueellisesti tarkastellen yleisintä jazz-konserteissa käynti on pääkaupunkiseudulla (7 %) ja sisemmillä kaupunkialueilla (8 %) asuvien keskuudessa. Jazz näyttääkin konserttikäyntien näkökulmasta olevan edelleen ennen kaikkea urbaani ilmiö, jota ruokkii urbaanialueiden yleisöpohja, keikkatarjonta ja tarjonnan saavutettavuus.

Siinä missä jazz- ja populaarimusiikin konserteissa käynti on lisääntynyt, on hengellisen ja kansanmusiikkikonserteissa käyminen vähentynyt selvästi, verrattaessa tutkimustuloksia neljännesvuosisadan takaisiin tuloksiin. Hengellisen ja kansanmusiikkikonserteissa käyminen on 1990-luvun alusta lähtien kuitenkin vakiintunut muutamiin prosentteihin väestöstä.

Vakaata on myös klassisen musiikin konserteissa käyminen, vaikka aivan yhtä suosittua klassisen musiikin konserteissa käyminen ei enää ole kuin 1980-luvun alussa. Ehkä klassisen musiikin suurempaa suosiota 80-luvun alussa osin selitti 70-luvun jälkipuoliskolla suureen maineeseen ja jopa niin sanotuksi ”kansan huviksi” nousseet Savonlinnan oopperajuhlat.

Kuvio 9. Erilaisissa konserteissa käyminen 12 kuukauden aikana, 10 vuotta täyttäneet, %

2.1 Ylemmät toimihenkilöt kaikkein kaikkiruokaisimpia konserteissa kävijöitä

Ylemmät toimihenkilöt ovat sekä ahkerimpia että kaikkiruokaisimpia konserteissa kävijöitä. Sosiologisissa tutkimuksissa onkin todettu, että kulttuurin kulutuksen suhteen ylemmät toimihenkilöt ovat usein laaja-alaisempia tai monikulttuurisempia kuin muut sosiaaliryhmät (esim. Alasuutari 2009; Sullivan & Katz-Gerro 2007; Peterson & Simkus 1992).

Ylemmät toimihenkilöt käyvät muita enemmän niin klassisen, jazz-, kansan-, kuin pop- tai rock- sekä heavy-musiikin konserteissa. Tosin muiden palkansaajaryhmien osuus heavy metal -konserteissa kävijöistä on lähes yhtä suuri kuin ylempien toimihenkilöidenkin. Suomessa hyvin suosittu heavy metal voi täällä olla yhtälailla fyysisen työntekijöiden kuin valkokaulusväenkin musiikkia. Toisaalta heavy-musiikin suosio on vahvasti yhteydessä sukupolveen ja -puoleen. 1970–90-luvuilla syntyneet (15–17 %) käyvät selvästi enemmän heavy-konserteissa kuin muut sukupolvet, ja miehet (11 %) käyvät melkein kaksi kertaa enemmän heavy-konserteissa kuin naiset (6 %). Naiset käyvät puolestaan selvästi enemmän klassisen, iskelmä- ja joulumusiikin konserteissa.

Kuvio 10. Heavy-konserteissa käyminen 12 kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan 2017, %

2.3 Hip hop ennen kaikkea 1990-luvulla ja iskelmä erityisesti 1940–50-luvuilla syntyneiden suosiossa

Erityyppisissä konserteissa käyminen noudattaa musiikkimieltymyksiä, jotka puolestaan ovat usein yhteydessä sukupuoleen ja ikään, mutta ennen kaikkea sukupolveen (esim. Ekholm 2005; Salminen 1991). Kaikkein nuorimmilla ja vanhimmilla konsertteihin pääsyä määrittävät lisäksi ikään liittyvät fyysiset ja sosiokulttuuriset haasteet. Toisaalta tallennetun yms. musiikin saavutettavuus ja kulutus eivät ole koskaan olleet näin helppoa kuin tänä päivänä.

Hip hop -konserteissa käyminen painottuu 1970-luvun jälkeen syntyisiin, eikä ennen 60-lukua syntyneitä ko. konserteissa juuri näy. Teknomusiikin tai elektronisen tanssimusiikin (EDM) konserteissa ennen 60-lukua syntyneet eivät vapaa-aikatutkimuksen mukaan käyneet ollenkaan. EDM-konserteissa käynnit painottuivatkin hyvin selkeästi tällä hetkellä liikkuvaista elämän- ja ikävaihetta eläviin 1990-luvulla syntyneisiin (14 %). Viihde- ja iskelmämusiikin konserteissa kävivät puolestaan eniten 1940–50-luvulla syntyneet, vaikka muunkin ikäisiä näiden konserttien yleisöistä toki löytyy. Pop-rock-konserttien yleisöstä huomattava osa oli puolestaan 1960–90-luvulla syntyneitä.

Kuvio 11. Hip hop - ja iskelmäkonserteissa käyminen 12 kuukauden aikana sukupolven mukaan 2017, %

2.4 Lähes neljännes käynyt suuressa konserttitapahtumassa

Suurkonserteissa kävijöiden mediaani-ikä on 38 vuotta, naiset (26 %) kävivät ko. konserteissa hieman miehiä (23 %) enemmän. Kaikkein eniten stadion- tai muussa suuressa konsertissa kävivät 15–24 vuotiaat naiset (41 %). Miehistä kaikkein ahkerimpia suurissa konserteissa kävijöitä olivat 15–44 vuotiaat (33 %). Vähäisintä suurkonserteissa käynti oli iäkkäiden varsinkin yli 74-vuotiaiden miesten (1 %) keskuudessa.

Yleisintä suurissa ulkoilma- tai suurhallikonserteissa käyminen on heavy- (73 %), EDM- (69 %) ja hip hop- konserteissa (68 %) kävijöiden keskuudessa ja vähäisintä hengellisen (25 %) ja klassisen musiikin konserteissa (30 %) kävijöiden keskuudessa.

Kuvio 12. Stadion- tai muussa suuressa konsertissa käyminen 12 kuukauden aikana iän ja sukupuolen mukaan 2017, %

Lähteet
Alasuutari, P. (2009). Snobismista kaikkiruokaisuuteen: musiikkimaku ja koulutustaso. Teoksessa M. Liikkanen (toim.) Suomalainen vapaa-aika. Arjen ilot ja valinnat. Gaudeamus, Helsinki.
Ekholm, J. (2005). Musiikkivalinnat. Teoksessa M. Liikkanen ym. (toim.) Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981–2002. Tilastokeskus, Edita Prima, Helsinki.
Peterson, R. A. & Simkus, A. (1992). How Musical Tastes Mark Occupational Status Groups. Teoksessa M. Lamont & M. Fournier (toim.) Cultivating Differences. Symbolic Boundaries and the Making of Inequality. The University of Chicago Press, Chicago & London.
Salminen, K. (1991). Musiikin kokemisen eri sukupolvet: 20–75-vuotiaiden suomalaisten musiikkimaku: marraskuu 1990. Tutkimusraportti 6/1991. Yleisradio, Tutkimus- ja kehitysosasto. Hakapaino.
Sullivan, O. & Katz-Gerro, T. (2007). The Omnivore Thesis Revisited: Voracious Cultural Consumers. European Sociological Review 23 (2), 123–137.

Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi 029 551 2946, Juha Haaramo 029 551 3666, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, vapaa-aika@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 21.11.2018