Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3. Aikomus äänestää vaaleissa suurinta ylempien toimihenkilöiden keskuudessa

Vaaleissa äänestäminen on selvästi laajin yhteiskunnallisen vaikuttamisen muoto Suomessa. Kevään 2018 presidentinvaaleissa äänioikeuttaan käytti 70 prosenttia äänioikeutetuista (SVT 1) ). Aikomus äänestää oli silti selvästi suurempaa kuin varsinainen äänestysvilkkaus. Loka-tammikuussa 2017–2018 äänestysikäisistä 88 prosenttia kertoi aikomuksesta äänestää tulevissa presidentin- tai eduskuntavaaleissa, mikä on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2002 aikomus äänestää kunnallis- tai eduskuntavaaleissa.

Presidentinvaalien läheisyys ja mielenkiinto niitä kohtaan mitä ilmeisimmin näkyi myös aiempaa suurempana aikomuksena käyttää äänioikeutta. Vähäisintä aikomus äänestää tulevissa vaaleissa oli työttömien (78 %) ja 18–24-vuotiaiden (84 %) keskuudessa. Toisaalta juuri nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa äänestysaikomus on suhteellisesti eniten kasvanut. Todennäköisesti nousuun on vaikuttanut se, että seuraavat vaalit olivat presidentinvaalit ja osin ehkä myös se, että kahden kärkiehdokkaan puoluetaustat olivat puolueissa, jotka ovat kaikkein suosituimpia nuorten keskuudessa (Yle Uutiset 2) ). Suurinta aikomus äänestää tulevissa vaaleissa oli yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden (94–95 %) ja yli 64-vuotiaiden (91 %) keskuudessa.

Kuvio 9. Aikomus äänestää seuraavissa presidentin- tai eduskuntavaaleissa, 18 vuotta täyttäneet, %

Kuvio 9. Aikomus äänestää seuraavissa presidentin- tai eduskuntavaaleissa, 18 vuotta täyttäneet, %

Harva osallistuu mielenosoituksiin tai boikotteihin

Siinä missä äänioikeutta käytetään laajasti, käytetään mielenosoitusoikeutta koko väestön tasolla harvoin. Vain noin kolme prosenttia 15–74- vuotiaasta väestöstä oli osallistunut mielenosoituksiin, talonvaltauksiin, boikotteihin tai muihin vastaaviin osallistumisen muotoihin viimeisen 12 kuukauden aikana. Sen sijaan 1990-luvun alussa tämän kaltainen kansalaistoiminta oli hieman yleisempää, varsinkin 15–24-vuotiaiden (9 %) ja opiskelijoiden (12 %) keskuudessa. Esimerkkinä voidaan mainita opiskelijoiden ”Päreet palaa” -kampanja syksyllä 1990.

Yleisintä mielenosoituksiin ym. osallistuminen oli edelleen 15–24-vuotiaiden (5 %) ja opiskelijoiden (6 %) keskuudessa. Alueellisesti katsoen mielenosoituksiin osallistuminen oli pääkaupunkiseudulla (6 %) selvästi muuta maata yleisempää.

Taulukko 2. Mielenosoituksiin, talonvaltauksiin, boikotteihin tms. osallistuminen viimeisen 12 kuukauden aikana, 15–74-vuotiaat, %

  1991     2002     2017    
Kaikki     4 2 3
Miehet     3 1 3
Naiset     4 2 3
15–24     9 3 5
25–44     4 2 4
45–64     2 1 1
65–74    1 0 1

Rahalahjoitukset erityisesti naisten ja iäkkäiden suosima vaikuttamisen muoto

Selvästi yleisempi ja enemmän varttuneemman väestön vaikuttamisen muoto kuin mielenosoitukset, on jonkin kampanjan tai yhdistyksen rahallinen tukeminen (30 %). Yleisintä rahan lahjoittaminen oli naisten (34 %) ja yli 64-vuotiaiden (42 %) keskuudessa. 75 vuotta täyttäneistä naisista puolet on tukenut jotakin kampanjaa tai jonkin yhdistyksen toimintaa viimeisen 12 kk:n aikana. Muita sosioekonomisia ryhmiä yleisempää kampanjoiden tai yhdistysten toiminnan rahallinen tukeminen oli eläkeläisten (39 %) sekä yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa (37 %). Opiskelijoiden (14 %) keskuudessa rahan lahjoittaminen oli muita väestöryhmiä harvinaisempaa.

Kuvio 10. Rahan lahjoittaminen kampanjaan tai yhdistyksen toimintaan 12 kuukauden aikana 2017, 15 vuotta täyttäneet, %

 Kuvio 10. Rahan lahjoittaminen kampanjaan tai yhdistyksen toimintaan 12 kuukauden aikana 2017, 15 vuotta täyttäneet, %

Nuoret naiset aktiivisimpia kansalaisaloitteiden allekirjoittajia

Yleisiä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ovat nykyisin myös kansalais- tai kuntalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen (24 %), joka on internetin mahdollistamana entistä helpompaa. Siinä missä rahalahjoitukset ovat varttuneemman väestön osallistumisen muoto, kansalais- tai kuntalaisaloitteiden allekirjoittaminen on tyypillinen nuorten aikuisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen muoto. Yleisintä aloitteiden ja vetoomusten allekirjoittaminen oli 20–24-vuotiaiden naisten (45 %) ja vähäisintä yli 74-vuotiaiden miesten (8 %) keskuudessa. Uudellamaalla (30 %) aloitteiden allekirjoittaminen oli muuta maata yleisempää. Sosioekonomisista ryhmistä vähiten aloitteita allekirjoittivat eläkeläiset (16 %) ja työntekijäammateissa (24 %) toimivat. Eniten aloitteita puolestaan allekirjoittivat toimihenkilöammateissa (31 %) toimivat.

Kuvio 11. Kuntalais- tai kansalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen 12 kuukauden aikana 2017, 15 vuotta täyttäneet, %

Kuvio 11. Kuntalais- tai kansalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen 12 kuukauden aikana 2017, 15 vuotta täyttäneet, %

1) Suomen virallinen tilasto (SVT): Presidentinvaalit [verkkojulkaisu]. ISSN=2242-3672. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.6.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pvaa/2018/pvaa_2018_2018-04-03_tie_001_fi.html
2) Yle Uutiset: Ylen kysely: Nuoret aikuiset kannattavat vihreitä ja keski-ikäiset demareita – ”SDP:llä suuri riski kannatuksen putoamisesta”. Yle/Taloustutkimus [viitattu: 15.6.2018]. Saantitapa: https://yle.fi/uutiset/3-10141541

Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi 029 551 2946, Juha Haaramo 029 551 3666, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, vapaa-aika@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.8.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
2017, 3. Aikomus äänestää vaaleissa suurinta ylempien toimihenkilöiden keskuudessa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vpa/2017/vpa_2017_2018-08-30_kat_003_fi.html