Etusivu > Tilastot > Vapaa-ajan osallistuminen > 2017 > Laatuseloste: Vapaa-ajan osallistuminen 2017

Laatuseloste: Vapaa-ajan osallistuminen 2017

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen luotettavuus ja tarkkuus
• 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Vapaa-aikatutkimus on Suomessa vakituisesti asuvaa 10 vuotta täyttänyttä väestöä edustava otostutkimus. Tutkimuksessa selvitetään väestön vapaa-ajan toimintaa, harrastuksia ja yhteiskunnallista ja muuta osallistumista sekä näiden kehitystä. Tutkimuksella saadaan lisäksi tietoa mm. työn ja vapaa-ajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä. Tutkimuksen kohteena on ansiotyön ja muodollisen koulutuksen ulkopuolinen arki: miten ihmiset kokevat arkensa ja miten arki on mahdollisesti muuttunut.

Vapaa-aikatutkimus kuuluu Tilastokeskuksen omiin elinoloja eri näkökulmista kartoittaviin tutkimuksiin. Osarahoittajina vuoden 2017 tutkimuksessa ovat olleet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Espoon kaupunki. Vapaa-aikatutkimuksia on tehty vuosina 1977, 1981, 1991, 2002 ja 2017.

Vuoden 2017 tiedot on kerätty 15–74-vuotiaiden osalta verkko- ja postikyselyn yhdistelmällä. 10–14-vuotiailla ja 75 vuotta täyttäneillä menetelmänä on ollut käyntihaastattelu. Aiempina vuosina tiedonkeruumenetelmänä on ollut kaikissa ikäryhmissä käyntihaastattelu. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1. Otanta-asetelman määrittely ja ositus

Tutkimuksen tavoiteperusjoukkoon kuuluivat kaikki 10 vuotta täyttäneet Suomessa asuvat pois lukien laitosväestö.

Tiedonkeruun otanta-asetelma oli ikäryhmän ja asuinalueen suhteen ositettu systemaattinen satunnaisotanta. Alueosituksen tarve perustui Espoon kaupungille toimitettavan 1000 hengen lisäotoksen tilaukseen, joka leikkaa tiedonkeruumenetelmän suhteen tehdyn ikäosituksen. Perusjoukko jaettiin kahteen alue- ja kolmeen ikäositteeseen, joiden leikkauksesta syntyy tiedonkeruun kuusi ositetta seuraavasti:

      Osite 1: 10–14-vuotiaat, kotikunta Espoo

      Osite 2: 10–14-vuotiaat, kotikunta muu Suomi

      Osite 3: 15–74-vuotiaat, kotikunta Espoo

      Osite 4: 15–74-vuotiaat, muu Suomi

      Osite 5: 75 vuotta täyttäneet, kotikunta Espoo

      Osite 6: 75 vuotta täyttäneet, muu Suomi

Otos poimittiin satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Tutkimuksen otoskoko oli yhteensä 15 998 henkilöä, joista 1000 kuului Espoon lisäotokseen.

Otos poimittiin ositteittain käyttäen systemaattista satunnaisotantaa pysyvän asuinpaikkatunnuksen mukaan lajitellusta perusjoukosta. Menetelmä tuottaa tarkasti väestön aluejakaumaa noudattavan otoksen. Lisäksi tarkistettiin, ettei samasta asuntokunnasta ole osunut useampia kohdehenkilöitä otokseen.

2.2. Tiedonkeruumenetelmät

Tiedonkeruu toteutettiin pääotokselle (ositteet 3 ja 4) verkko- ja postikyselyn yhdistelmänä. Vanhimpien ikäositteiden (nk. senioriositteet 5 ja 6) sekä alle 15-vuotiaiden lasten (ositteet 1 ja 2) tiedonkeruu toteutettiin käyntihaastatteluna, johon pyydettiin lisäksi tutkittavien lasten vanhempien suostumus. Kaikille otokseen valituille (lasten kohdalla heidän vanhemmilleen) lähetettiin kirje (suomeksi tai ruotsiksi), jossa kerrottiin tutkimuksesta ja annettiin ohjeet verkkokyselyyn vastaamiseen sekä henkilökohtaiset tunnukset lomakkeelle pääsyä varten. Mukana oli myös esite, jossa kerrottiin tarkemmin tutkittavasta ilmiöalueesta ja vastaamisen tärkeydestä. Lisämotivointina käytettiin tutkimuksesta kertovia motivointivideoita. Neljä viikkoa myöhemmin vielä vastaamattomille tarjottiin verkkovastaamisen ohella mahdollisuutta täyttää kyselylomake paperisena. Vastaamisaika päättyi tammikuun lopussa. 10–14-vuotiaille ja 75 vuotta täyttäneille toteutetut käyntihaastattelut ajoittuivat lokakuusta 2017 tammikuun 2018 loppuun. Käyntihaastattelut toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja tarvittaessa englanniksi. Myös verkossa oli mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sen sijaan paperilomakkeella saattoi vastata vain suomeksi ja ruotsiksi.

3. Tietojen luotettavuus ja tarkkuus

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista. Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali. Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato. Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä.

Taulukko 1. Esimerkkejä vapaa-aikatutkimuksen 2017 keskivirheistä ja luottamusväleistä: Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana

	Estimaatti, prosenttia	Keskivirhe, %-yksikköä	95 % luottamusvälin alaraja, prosenttia	95 % luottamusvälin yläraja, prosenttia
Kaikki yhteensä	53,9	0,6	52,6	55,2
Miehet	53,9	1,0	52,0	55,8
Naiset	53,9	0,9	52,3	55,6
Ikä
10-14	81,7	1,7	78,4	85,1
15-19	53,3	2,7	48,0	58,6
20-24	51,1	2,9	45,5	56,7
25-34	49,2	2,0	45,4	53,1
35-44	61,5	1,9	57,8	65,3
45-54	48,0	1,8	44,4	51,5
55-64	48,2	1,5	45,2	51,1
65-74	55,5	1,4	52,7	58,2
75-	50,0	1,6	46,8	53,2

Taulukko 2. Esimerkkejä vapaa-aikatutkimuksen 2017 keskivirheistä ja luottamusväleistä: Tehnyt vapaaehtoistyötä 12 kuukauden aikana

	Estimaatti, prosenttia	Keskivirhe, %-yksikköä	95 % luottamusvälin alaraja, prosenttia	95 % luottamusvälin yläraja, prosenttia
Kaikki yhteensä	28,2	0,6	27,1	29,4
Miehet	28,3	0,9	26,6	30,0
Naiset	28,2	0,8	26,7	29,7
Ikä
10-14	34,3	2,1	30,2	38,4
15-19	31,0	2,5	26,1	35,9
20-24	24,5	2,4	19,7	29,2
25-34	25,1	1,7	21,8	28,4
35-44	37,0	1,9	33,4	40,7
45-54	27,8	1,6	24,7	30,9
55-64	24,2	1,3	21,7	26,7
65-74	30,2	1,3	27,6	32,7
75-	21,6	1,3	19,1	24,2

Vapaa-aikatutkimuksen vastausosuus oli tiedonkeruun aikana havaitun ylipeiton poistamisen jälkeen 45 prosenttia. Vastausosuudet ositteittain on esitetty taulukossa 3. Taulukko osoittaa selvästi, että haastattelutiedonkeruun vastausosuus (59 %) oli suurempi kuin pääotoksessa käytetyn yhdistelmätiedonkeruun (42 %).

Taulukko 3. Vapaa-aikatutkimuksen 2017 vastausosuudet ositteittain, %

Osite	Vastannut	Otoskoko
Espoo, 10-14-vuotiaat	49,6	123
Muu maa, 10-14-vuotiaat	57,6	866
Espoo, 15-74-vuotiaat	42,0	1 468
Muu maa, 15-74-vuotiaat	42,4	11 712
Espoo, 75 vuotta täyttäneet	63,6	110
Muu maa, 75 vuotta täyttäneet	60,5	1 555
Kaikki	45,2	15 834

Naiset vastasivat selvästi aktiivisemmin kuin miehet vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta. Pääotoksessa miesten vastausaktiivisuus vaihteli lisäksi voimakkaammin koulutusasteen suhteen kuin naisten. Erityisesti nuorimpien ikäryhmien naisten ja miesten välillä oli hyvin suuri ero vastausaktiivisuudessa kaikissa koulutusasteen luokissa. Myös lapsiotoksessa tytöt osallistuivat tutkimukseen poikia aktiivisemmin. Ainoastaan senioriotoksessa miehet osallistuivat tutkimukseen naisia aktiivisemmin.

Asuntokunnan koon mukaan tarkasteltuna kahden hengen kotitaloudet vastasivat selvästi muita paremmin, joskin ikään ja lapsilukuun liittyviä sekoittavia tekijöitä on tässä tarkastelussa varmasti paljon. Asuntokunnan koon itsenäistä vaikutusta vastausaktiivisuuteen tulisikin siten arvioida ensisijaisesti malliperusteisesti.

Alueellisesti tarkasteltuna maaseutumaisissa kunnissa osallistuttiin muita hieman ahkerammin kaikissa tiedonkeruuositteissa.

Koulutustaustaa voidaan tarkastella tutkintorekisterin tietojen perusteella. Tutkijakoulutuksen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet näyttäisivät vastanneen tutkimukseen vähemmän koulutettuja huomattavasti innokkaammin.

Tutkimusaineiston painotus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisen vaiheen painotus huomioi tutkimuksen otanta-asetelman ja toinen puolestaan vastauskadon kunkin ositteen sisällä. Ositekohtainen vastauskadon painotus perustuu kalibrointimenetelmään. Painojen kalibroinnissa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan perusjoukon jakaumia. Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia.

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Vapaa-aikatutkimus tehdään noin 10 vuoden välein. Vuoden 2017 tiedot on kerätty 2.10.2017–31.1.2018.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Vapaa-aikatutkimuksen tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla julkistusjärjestelmässä, tietokantataulukkoina ja artikkeleina.

Vapaa-aikatutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999). Tilastokeskuksen Tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vapaa-aikatutkimuksen tiedoista on olemassa vertailukelpoiset aikasarja-aineistot vuosilta 1981–2017. Lisäksi tietoja on verrattu soveltuvin osin ajankäyttötutkimuksen tietoihin. Tietoja verratessa on otettava huomioon erot tiedonkeruumenetelmissä ja kysymyksenasetteluissa.

Vapaaehtoistyön tekemistä on kysytty aikaisemmin myös vuosien 1999 ja 2009 ajankäyttötutkimusten haastatteluissa. Vapaaehtoistyö määriteltiin niissä ja vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksessa sisällöllisesti samalla tavalla. Kysymystapa ajankäyttötutkimuksissa oli kuitenkin erilainen kuin vapaa-aikatutkimuksessa. Vuoden 1999 ajankäyttötutkimuksessa kysyttiin vapaaehtoistyön tekemisestä neljän viikon aikana. Vuonna 2009 viiteaikana oli neljän viikon lisäksi myös 12 kuukautta. Molemmissa ajankäyttötutkimuksissa lueteltiin eri järjestötyyppejä ja ryhmiä, joiden hyväksi vapaaehtoistyötä voidaan tehdä. Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksessa kysyttiin yleisesti vapaaehtoistyön tekemisestä jonkin yhdistyksen, seuran tai ryhmän hyväksi luettelematta mahdollisia järjestötyyppejä ja ryhmiä.

Viiteajankohdan jakaminen ensin neljään viikkoon ja sitten 12 kuukauteen sekä esimerkkien tarjoaminen eri järjestötyypeistä tuottivat ajankäyttötutkimuksessa selvästi suurempaa osallistumista kuin vapaa-aikatutkimuksessa, eikä vuoden 2017 tuloksia siten voi verrata aikaisempiin vuosiin. Ajankäyttötutkimuksen tulokset vapaaehtoistyöhön osallistumisesta vuosina 1999 ja 2009 on esitetty täällä .

Luottamusta mittaavia kysymyksiä on kysytty myös vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksessa ja vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen haastattelussa. Yleistynyttä luottamusta itselle tuntemattomiin ihmisiin, erityistä luottamusta omaan lähipiiriin ja instituutioihin kohdistuvaa luottamusta kysyttiin samoin kuin aikaisemminkin. Tiedonkeruumenetelmä oli vuonna 2017 verkko- ja postikyselyn yhdistelmä 15–74-vuotiailla vastaajilla, kun vuosina 2002 ja 2009 tiedot kerättiin haastattelemalla. Vuosina 2002 ja 2009 luottamus oli haastatteluissa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin vuonna 2017 verkko- ja postikyselyssä. Sen sijaan 75 vuotta täyttäneiden kohdalla, joilta tiedot siis kysyttiin haastattelemalla, luottamusta mittaavien kysymysten tulokset eivät olleet laskeneet. Myös muiden Tilastokeskuksen tekemien selvitysten tulokset osoittavat, että itsetäytettävänä verkko- tai postikyselynä toteutettu luottamuksen mittaaminen tuottaa alhaisemman tuloksen kuin käyntihaastatteluna mitattu luottamus. Syitä tähän on todennäköisesti useita. Tällöin tulokset eivät ole vertailukelpoisia, eikä vuoden 2017 tuloksia voi luottamuksen osalta verrata aikaisempiin vuosiin. Vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksen ja vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen luottamusta mittaavien kysymysten tulokset on esitetty täällä .

7. Selkeys ja yhtenäisyys

Verrattaessa vapaa-aikatutkimuksen tietoja muihin vastaaviin tietoihin on otettava huomioon erot tietojen keruissa. Puhtaita vertailuasetelmia kyetään tekemään harvoin. Kysymysten sanamuotoja koskevaa tutkimusta on olemassa kohtalaisen runsaasti. Tutkimuksissa on tehty havaintoja surveyn herkästä luonteesta: pienetkin muutokset sanamuodoissa ja vastausluokissa saavat aikaan joskus huomattaviakin eroja vastausjakaumissa. Tämä tulee ottaa huomioon tulosten raportoinnissa ja tiedon käytössä. Tasoa koskevia tietoja tulkitessa eri tutkimukset voivat haarukoida tutkimuksen kohteena olevan ilmiön tasoa, mutta faktamaista tiedon käyttöä tulisi välttää.

Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi 029 551 2946, Juha Haaramo 029 551 3666, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, vapaa-aika@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 30.8.2018