Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien varallisuus > 2013 > 3. Varallisuus väestöryhmittäin

3. Varallisuus väestöryhmittäin

Varallisuus karttuu pitkällä aikavälillä säästämisen, arvonnousun, perintöjen ja muiden pääomansiirtojen seurauksena. Osaa varallisuudesta käytetään myös kulutukseen (asunnot, kulkuvälineet), joten myös kotitalouden rakenne ja tarpeet vaikuttavat varallisuuden tasoon. Ikä ja kotitalouden rakenne ovat siten keskeisiä varallisuuden jakautumisen taustatekijöitä. Asunnon omistavien osuus kasvaa iän mukana, kun taas asuntovelkaisuus vähenee, mikä kasvattaa nettovarallisuuden tasoa. Siten asunnon omistus ja asuntovelkaisuus määrittävät pitkälti nettovarallisuuden tasoa eri kotitaloustyypeissä. Seuraavassa tarkastellaan varallisuutta vuonna 2013 kotitaloustyypin, viitehenkilön iän ja tulokymmenyksen mukaan. Viitehenkilö on pääsääntöisesti kotitalouden suurituloisin henkilö.

Lapsettomien parien mediaanivarallisuus 173 500 euroa

Yhden hengen talouksien mediaanivarallisuus oli 53 300 euroa vuonna 2013, mutta erot eri-ikäisten yksinasujien välillä ovat suuria. Pienin nettovarallisuus on nuorilla alle 35-vuotiailla yhden hengen talouksilla, joiden mediaanivarallisuus oli 1300 euroa. Tässä väestöryhmässä vain viidesosa on omistusasujia, rahoitusvarallisuutta on muita ikäryhmiä vähemmän, kun taas kulutus- ja muuta velkaa on muita ikäryhmiä yleisemmin. Kaikista yhden hengen talouksista asunnon omisti noin puolet. Iän myötä velkaantuneisuus vähenee, mikä näkyy netto- ja kokonaisvarojen mediaanin eron pienentymisenä. Yli 64-vuotiailla nettovarojen mediaani oli 119 700 euroa ja 35–64-vuotiailla 81 600 euroa.

Lapsettomilla pareilla nettovarallisuuden mediaani oli 173 500 euroa, mikä on yli kolminkertainen yhden hengen talouksiin verrattuna ja noin neljänneksen suurempi kuin pareilla, joilla on lapsia. Lapsettomien parien kotitalouksista yhdeksällä kymmenestä oli omistusasunto, kun viitehenkilön ikä oli yli 35 vuotta. Alle 35-vuotiailla lapsettomilla pareilla osuus oli vain 38 prosenttia. Nettovarallisuus oli suurimmillaan yli 65-vuotiailla lapsettomilla pareilla, noin 247 000 euroa. Lapsettomilla pareilla, joiden viitehenkilö oli alle 35-vuotias, nettovarallisuuden mediaani oli noin 15 000 euroa. Tässä ryhmässä velkaisten kotitalouksien osuus oli noin 80 prosenttia.

Kahden huoltajan lapsiperheillä ¹⁾ nettovarojen mediaani (137 000 euroa) oli 2,6-kertainen yhden hengen talouksiin verrattuna, mutta noin viidenneksen alhaisempi kuin lapsettomilla pareilla. Kahden huoltajan lapsiperheet ovat tyypillisesti asuntovelkaisia, mutta velkarasitus pienenee lasten kasvaessa, mikä kasvattaa nettovarallisuutta. Asuntonsa omisti noin 85 prosenttia pareista, joilla oli lapsia. Pienten lasten kotitalouksissa on jonkin verran vähemmän omistusasujia, mikä näkyy myös bruttovarallisuuden pienempänä tasona.

Kuvio 7. Keskimääräinen varallisuus (mediaani) kotitaloustyypin mukaan vuonna 2013, nettovarallisuus (varat-velat) ja varat yhteensä

Nettovarallisuus suurimmillaan 65–74-vuotiailla

Keskimääräinen nettovarallisuus tyypillisesti kasvaa iän mukaan, mutta kääntyy vanhemmilla ikäluokilla laskuun. Vuoden 2013 aineistossa keskimääräinen nettovarallisuus oli suurimmillaan ikäryhmässä 65–74-vuotiaat. Bruttovarallisuus on sen sijaan suurimmillaan 35–54-vuotiailla.

Kuvio 8. Keskimääräinen varallisuus (mediaani) viitehenkilön iän mukaan vuonna 2013, nettovarallisuus (varat-velat) ja varat yhteensä

Aiemmilla tutkimuskerroilla nettovarallisuus on ollut suurimmillaan 55–64-vuotiailla, joskin vuonna 2009 ero 65–74-vuotiaiden ryhmään oli pieni. Osatekijöinä muutoksen taustalla ovat rakennemuutokset ja luonnollisesti myös se, että ikäryhmissä ovat eri vuosina eri syntymäkohortit. Kotitalouksien lukumäärä kasvoi 91 000 kotitaloudella vuodesta 2009 vuoteen 2013. Kasvu kohdentui pitkälti kahteen vanhimpaan ikäluokkaan. Omistusasujien osuus vuodesta 2009 vuoteen 2013 aleni erityisesti nuoremmissa, mutta myös 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kuvio 9. Keskimääräinen nettovarallisuus (mediaani) viitehenkilön iän mukaan 1987–2013 (euroa, vuoden 2013 hinnoin)

Varallisuus tulokymmenyksittäin

Suurituloisin kymmenesosa väestöstä on selvästi muuta väestöä varakkaampaa ²⁾ . Erityisesti rahoitusvarallisuus on keskittynyt suurituloisimmille. Rahoitusvarallisuuden osuus bruttovarallisuudesta oli noin 36 prosenttia suurituloisimmassa kymmenyksessä, kun se muissa tulokymmenyksissä vaihteli 12,3–17,5 prosentin välillä. Suurituloisimman kymmenesosan nettovarallisuuden mediaani oli noin 393 000 euroa. Tämä oli kaksinkertainen seuraavaksi suurituloisimpaan kymmenykseen verrattuna ja 3,6-kertainen mediaanivarallisuuteen nähden.

Kuvio 10. Nettovarallisuuden keskiarvo ja mediaani sekä varallisuuden rakenne tulokymmenyksittäin vuonna 2013

Varallisuuden rakenne monipuolistuu tulojen kasvaessa. Tämä käy ilmi seuraavasta kuviosta, jossa on esitetty eräitä varallisuuslajeja omistavien kotitalouksien osuudet tulokymmenyksittäin. Pörssiosakkeita omisti 21 prosenttia kaikista kotitalouksista. Osuus oli 8 prosenttia pienituloisimmassa kymmenyksessä ja 52 prosenttia suurituloisimmassa kymmenyksessä. Sijoitusrahastojen omistajuus oli jonkin verran tasaisemmin jakautunut, samoin kuin sijoitus-, kakkos- ja vapaa-ajan asuntojen.

Kuvio 11. Eräitä varallisuuslajeja omistavien kotitalouksien osuudet tulokymmenyksittäin vuonna 2013.

Työmarkkina-asema määrittää pitkälti kotitalouden tulotasoa, kun varallisuudessa elinkaaritekijöiden vaikutus on suurempi. Vuonna 2013 varakkaimmasta kymmenyksestä 44 prosenttia kuului myös suurituloisimpaan kymmenykseen ja vain 2,7 prosenttia pienituloisimpaan kymmenykseen. Pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluneista puolestaan noin viidennes oli myös vähävaraisimmassa kymmenyksessä ja lähes puolet (47,8 %) kahdessa vähävaraisimmassa kymmenyksessä.

1) Lapsiperheistä yhden huoltajan perheet ovat ryhmässä muut pienen otoskoon vuoksi.
2) Tässä julkaisussa tulokymmenykset on muodostettu kotitalouksien kesken kulutusyksikköä (muunnettu OECD) kohti lasketun käytettävissä olevan rahatulon (ml. myyntivoitot) mukaan.

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, Juha Honkkila 029 551 3651, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 1.4.2015