Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien varallisuus > 2016 > 1. Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 107 200 euroa vuonna 2016

1. Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 107 200 euroa vuonna 2016

Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 107 200 euroa vuonna 2016. Puolella kotitalouksista oli siis varallisuutta tätä enemmän ja puolella vähemmän. Neljäsosalla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 260 900 euroa ja neljäsosalla alle 10 700 euroa. Kotitalouksia oli yhteensä 2 677 100 vuonna 2016.

Nettovarallisuuden keskiarvo oli 206 600 euroa kotitaloutta kohti. Se on liki kaksinkertainen mediaanivarallisuuteen nähden, mikä kuvaa varallisuuden vinoa jakautumista. Kymmenellä prosentilla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 485 300 euroa.

Taulukko 1. Nettovarallisuuden fraktiilit vuonna 2016 ( 1000 euroa) ¹⁾

	Mediaani (P50)	Keskiarvo	Alakvartiili (P25)	Yläkvartiili (P75)	P90
Nettovaralllisuus	107,2	206,6	10,7	260,9	485,3
Varat yhteensä	160,5	251,5	20,1	317,9	552,5

1) Nettovarallisuus = varat-velat. Varat yhteensä = oma asunto + muut reaalivarat + rahoitusvarat. Fraktiili on euromäärä, joka rajaa tietyn osuuden kotitalouksista rajan alapuolelle. Esimerkiksi P25 on raja, jonka alapuolella on 25 % kotitalouksista.

Viidellä prosentilla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 699 500 euroa ja yhdellä prosentilla yli 1,56 miljoonaa euroa (liitetaulukko 1). Yli miljoonan euron nettovarallisuus oli noin 65 000 kotitaloudella (2,4 % kaikista kotitalouksista). Nettovarallisuus oli negatiivinen 9,4 prosentilla kotitalouksista velkojen ylittäessä varat.

Varallisuustutkimuksen nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen reaali- ja rahoitusvarat ja vähentämällä niistä velat. Varallisuuden arvolla mitattuna oma asunto oli selvästi merkittävin varallisuuserä, sillä sen osuus kokonaisvaroista oli noin puolet. Kokonaisvarat tarkoittavat varoja ennen velkojen vähentämistä.

Varallisuustutkimuksen kattamat varallisuuserät käyvät ilmi kuviosta 1. Siinä on esitetty osuudet kotitalouksista, joilla on varallisuuslajia tai velkaa sekä varallisuuslajien osuudet kokonaisvaroista. Esimerkiksi pörssiosakkeita ja sijoitusrahastoja oli 41,2 prosentilla kotitalouksista ja niiden osuus kokonaisvaroista oli 7,8 prosenttia. Kotitalouksien yleisimmin omistamat varallisuuslajit olivat talletukset (98 % kotitalouksista), kulkuvälineet (73 %), oma asunto (66 %) sekä pörssiosakkeet ja suorat rahastosijoitukset (41 %). Velkaa oli kolmella kotitaloudella viidestä (58 %).

Kuvio 1. Varallisuuslajeja omistavien kotitalouksien osuudet ja varallisuuslajin osuus kokonaisvaroista (%) vuonna 2016

Keskimääräisen varallisuuden kehitys heikkoa

Edelliseen tutkimuskertaan eli vuoteen 2013 verrattuna nettovarallisuuden mediaani aleni reaalisesti 5 prosenttia, kun taas keskiarvo kasvoi 3,2 prosenttia, vertailukelpoisista käsitteistä laskettuna (kuvio 2). Säästö- ja sijoitusvakuutusten arvosta ei ole tietoa vuosilta 2009 ja 2013, mikä vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen. Muutosprosentit on laskettu luvuista, joissa ei ole mukana säästö- ja sijoitusvakuutuksia.

Kuvio 2. Kotitalouksien nettovarallisuuden reaalinen muutos (%) 1987–2016 (ilman säästö- ja sijoitusvakuutuksia)

Kotitalouksien varallisuus -tilastoa on tehty määrävuosin (1987, 1988, 1994, 1998, 2004, 2009, 2013 ja 2016). Varallisuustutkimuksen tietosisällön ja menetelmien muutosten vuoksi tiedot eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Tutkimusmenetelmä muuttui merkittävästi vuonna 2009. Lisätietoja on tilaston laatuselosteessa.

Rahoitusvarat kasvoivat, reaalivarat eivät

Rahoitusvarat kasvoivat selvästi vuodesta 2013 vuoteen 2016, mutta reaalivarat vähenivät keskimäärin hieman. Velat kotitaloutta kohti kasvoivat reilut 2 prosenttia. Velat vähennetään varoista, joten velkaantuneisuus vaikuttaa keskeisesti nettovarallisuuden tasoon.

Reaalivarojen keskiarvo kotitaloutta kohti oli 187 600 euroa, mikä oli 0,3 prosenttia vuotta 2013 vähemmän. Rahoitusvarojen keskiarvo kaikkia kotitalouksia kohden oli noin 63 900 euroa vuonna 2016. Vertailukelpoisin luvuin laskettuna (ilman säästö- ja sijoitusvakuutuksia) rahoitusvarojen keskiarvo kasvoi noin 15 prosenttia.

Rahoitusvarat jakautuvat huomattavasti epätasaisemmin kuin reaalivarat. Rahoitusvarojen mediaani oli 10 500 euroa vuonna 2016. Ilman säästö- ja sijoitusvakuutuksia mediaani oli 10 000 euroa, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013.

Reaalivarallisuuteen luetaan asunnot, kulkuvälineet, metsät ja peltomaa sekä yritysvarallisuudesta elinkeinotoiminnan ja yhtymien verotuksen nettovarallisuus. Rahoitusvaroihin luetaan talletukset, pörssiosakkeet, sijoitusrahastot, noteeraamattomat osakkeet, yksilölliset eläkevakuutukset, säästö- ja sijoitusvakuutukset sekä muut rahoitusvarat (joukkovelkakirjat ja osuustodistukset).

Reaalivarojen osuus kokonaisvaroista oli noin 75 prosenttia vuonna 2016, mikä oli noin 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2013. Vastaavasti rahoitusvarallisuuden osuus nousi noin 25 prosenttiin. Rahoitusvarallisuutta on lähes kaikilla kotitalouksilla pankkitalletusten vuoksi. Reaalivarallisuutta oli noin 85 prosentilla kotitalouksista.

Oma asunto keskeisin kotitalouksien varallisuuserä

Oma asunto on keskeinen tekijä varallisuuden tasossa ja sen jakautumisessa (taulukko 2). Omassa asunnossa asui 1,77 miljoonaa kotitaloutta eli 66,3 prosenttia kaikista kotitalouksista vuonna 2016. Omistusasujien lukumäärä oli sama kuin vuonna 2013, mutta osuus oli 1,3 prosenttiyksikköä pienempi. Vuokralla asui 33,7 prosenttia kotitalouksista. Vuokralla asuvien kotitalouksien lukumäärä kasvoi 54 000 taloudella eli saman verran kuin kotitalouksien lukumäärä yhteensä vuodesta 2013 vuoteen 2016.

Taulukko 2. Nettovarallisuus asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2016 (1000 euroa)

	Kotitalouksien lukumäärä (1000 kotitaloutta)	Nettovarallisuuden taso (1000 euroa)
		Mediaani	Keskiarvo	Alakvartiili (P25)	Yläkvartiili (P75)
Kaikki kotitaloudet	2 677,1	107,2	206,6	10,7	260,9
Velaton omistusasunto	910,8	245,8	364,0	142,5	420,4
Omistusasunto ja asuntovelkaa	863,4	142,3	230,3	62,7	271,3
Vuokralainen tai muu	902,9	2,4	25,1	0,0	16,5

1) Fraktiili on euromäärä, joka rajaa tietyn osuuden kotitalouksista rajan alapuolelle. Esimerkiksi P25 on raja, jonka alapuolella on 25 % kotitalouksista.
2) Nettovarallisuus = varat - velat

Oman asunnon osuus kokonaisvaroista oli 50,3 prosenttia (51,3 prosenttia ilman säästö- ja sijoitusvakuutuksia). Vuonna 2013 osuus oli 53,4 prosenttia.

Kotitalouden pääasiallisen asunnon mediaaniarvo oli 156 400 euroa, mikä oli reaalisesti 2,3 prosenttia pienempi kuin vuonna 2013. Keskiarvo asunnon omistavilla oli 190 900 euroa. Se puolestaan kasvoi noin prosentin vuodesta 2013.

Kun lasketaan asunnon arvo kaikkien kotitalouksien kesken, oli sen keskiarvo 126 500 euroa kotitaloutta kohti vuonna 2016. Se oli reaalisesti noin prosentin pienempi kuin vuonna 2013. Oman asunnon mediaaniarvo kaikilla kotitalouksilla oli 99 400 euroa vuonna 2016, mikä oli 8,3 prosenttia pienempi kuin vuonna 2013. Mukana ovat tällöin vuokralla asuvat kotitaloudet, joiden lukumäärä kasvoi 54 000 taloudella ja oman asunnon arvo on luonnollisesti nolla.

Asuntovelkojen kokonaismäärä kasvoi noin 3,5 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2016. Keskiarvo kotitaloutta kohti kasvoi reaalisesti reilun prosentin. Asuntovelat eivät sisällä taloyhtiöiden lainoja. Asuntovelallisten kotitalouksien lukumäärä pysyi lähes ennallaan ja osuus kotitalouksista pieneni. Kotitalouksista 34 prosenttia asui velattomassa omistusasunnossa ja 32,3 prosentilla oli omistusasunto ja asuntovelkaa vuonna 2016.

Muuta velkaa kuin asuntovelkaa oli noin 47 prosentilla ja velan keskiarvo kasvoi 4,5 prosenttia. Velkoja tarkastellaan tarkemmin tämän julkaisun katsauksissa 4 ja 5. Muiden velkojen ehdollinen mediaani oli 10 100 euroa.

Vapaa-ajan asuntoja oli 14,5 prosentilla kotitalouksista. Niiden keskiarvo kotitaloutta kohti aleni liki 10 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2016. Muiden asuntojen (sijoitusasunnot, kakkosasunnot tms.) keskiarvo kotitaloutta kohti sen sijaan kasvoi noin 15 prosentilla. Niiitä omistavien kotitalouksien osuus kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä 14,8 prosenttiin. Asuntovarallisuutta yhteensä oli noin 70 prosentilla kotitalouksista, ja sen osuus kokonaisvaroista oli noin 66 prosenttia. Asuntovarallisuuden keskiarvo kotitaloutta kohti pysyi lähes ennallaan (+ 0,1 % ). Asuntovarallisuutta omistavien kotitalouksien asuntovarallisuuden mediaani aleni 0,4 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2016.

Kulkuvälineet luetaan varallisuustutkimuksessa osaksi kotitalouksien varallisuutta. Kulkuvälineitä oli 73 prosentilla kotitalouksista. Niiden osuus varoista oli 3,8 prosenttia. Autojen osuus oli liki 80 prosenttia kulkuvälineiden yhteisarvosta. Muista kulkuvälineistä veneitä oli vajaalla 7 prosentilla kotitalouksista. Kulkuvälineiden keskiarvo kotitaloutta kohti aleni noin 5 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2016. Tähän voi vaikuttaa myös muutos hinnoittelumenetelmässä (ks. laatuseloste).

Metsiä ja viljelysmaata oli noin 15 prosentilla kotitalouksista ja niiden osuus kokonaisvaroista oli 4,5 prosenttia. Niiden keskiarvo kotitaloutta kohti nousi hieman (+ 0,4 %). Yritysvarallisuutta (elinkeinotoiminnan ja yhtymien nettovarallisuus) oli kuudella prosentilla kotitalouksista. Osuus kokonaisvaroista oli noin 0,4 prosenttia.

Sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita 41 prosentilla kotitalouksista

Talletuksia oli lähes kaikilla kotitalouksilla. Niiden ehdollinen mediaani pysyi lähes ennallaan 5 000 eurossa, mutta keskiarvo kasvoi noin 9 prosenttia 21 400 euroon. Talletukset perustuvat kotitalouksien omaan ilmoitukseen, joten tietoon liittyy enemmän epävarmuutta kuin esimerkiksi rekisteritietona saataviin sijoitusrahastoihin ja pörssiosakkeisiin (ks. laatuseloste).

Sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita omisti 41 prosenttia kotitalouksista ja niiden keskiarvo kotitaloutta kohti kasvoi reaalisesti noin neljänneksellä 19 600 euroon. Mediaani omistaville kotitalouksille oli 5 680 euroa, missä kasvua oli noin 8 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2016. Sijoitusrahastoja omistavien kotitalouksien osuus kasvoi 31 prosenttiin, pörssiosakkeita omistavien pysyi lähes ennallaan 21 prosentissa.

Talletuksia lukuun ottamatta varallisuuden ja erityisesti rahoitusvarallisuuden omistaminen on huomattavasti yleisempää suurituloisilla ja ylemmissä nettovarallisuuskymmenyksissä (kuvio 3). Esimerkiksi sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita omisti 17 prosenttia pienituloisimman kymmenyksen kotitalouksista. Suurituloisimmassa kymmenyksessä osuus oli 72 prosenttia.

Kuvio 3. Sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita omistavien kotitalouksien osuus (%) tulokymmenyksittäin vuonna 2016

Tulokymmenykset on muodostettu kotitalouksien kesken kulutusyksikköä kohti laskettujen käytettävissä olevien rahatulojen (ml. myyntivoitot) mukaan.

Yksilöllisiä eläkevakuutuksia oli noin 23 prosentilla kotitalouksista. Niiden keskiarvo kotitaloutta kohti oli noin 3 500 euroa, jossa kasvua noin 15 prosenttia vuodesta 2013. Omistavien kotitalouksien mediaani oli noin 7 400 euroa.

Säästö- ja sijoitusvakuutuksia oli noin 14 prosentilla kotitalouksista eli noin 370 000 kotitaloudella. Omistavien kotitalouksien mediaani oli 11 500 euroa, keskiarvo kotitaloutta kohti 4 800 euroa ja osuus koko rahoitusvarallisuudesta 7,5 prosenttia. Vastaavaa tietoa ei ole vuodelta 2013. Vuoden 2016 tieto perustuu kyselytietoon ja sitä voi pitää suuntaa antavana.

Muiden osakkeiden keskiarvo kotitaloutta kohti kasvoi 9 prosenttia 13 200 euroon. Muut osakkeet ovat osinkoa maksaneiden osakeyhtiöiden noteeraamattomia osakkeita (ks. laatuseloste). Niitä oli 11 prosentilla kotitalouksista ja ehdollinen mediaani oli 2 350 euroa.

Muu rahoitusvarallisuus sisältää osuustodistukset ja joukkovelkakirjat. Muuta rahoitusvarallisuutta oli 11 prosentilla kotitalouksista, kun vuonna 2013 osuus oli noin 6 prosenttia. Kasvu aiheutuu osuustodistuksia omistavien talouksien lukumäärän kasvusta. Muuta rahoitusvarallisuutta oli keskimäärin 1 350 euroa kotitaloutta kohti, missä oli kasvua 65 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2016. Ehdollinen mediaani sen sijaan aleni 45 prosenttia 2 500 euroon.

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, Timo Matala 029 551 3422, Tara Junes 029 551 3322, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 5.6.2018