Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien varallisuus > 2016 > 5. Vähävaraisimmilla kotitalouksilla usein velkaa

5. Vähävaraisimmilla kotitalouksilla usein velkaa

Velkaa oli useimmin kotitalouksilla, jotka kuuluivat nettovarallisuudeltaan alimpaan kymmenykseen. Sellaisista kotitalouksista 94 prosentilla oli velkaa. Vähävaraisimman kymmenyksen kotitalouksilla oli hieman enemmän bruttomääräistä varallisuutta kuin toiseksi vähävaraisimman kymmenyksen talouksilla, mutta velkaa selvästi enemmän. Vähiten velallistalouksia oli toiseksi vähävaraisimmassa kymmenyksessä, missä vain neljänneksellä kotitalouksista oli velkaa. Toiseksi vähävaraisimmassa kymmenyksessä kotitalouksilla oli vähän sekä velkoja että varallisuutta (kuvio 18). Suhteellisen usein velallisia olivat myös kotitaloudet, jotka kuuluivat nettovarallisuudeltaan neljännestä seitsemänteen kymmenykseen. Niillä oli muita useammin asuntovelkaa.

Kuvio 18. Velallisten ja asuntovelallisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2016

Vähävaraisimman kymmenyksen osuus kaikista veloista oli kahdeksan prosenttia, mutta toiseksi vähävaraisimman vain vajaa prosentti ja kolmanneksi vähävaraisimman runsaat viisi prosenttia. Eniten velkaa, lähes 18 prosenttia kotitalouksien kaikista veloista, oli ylimmän varallisuuskymmenyksen kotitalouksilla. Kotitalouksien bruttovarallisuudesta niillä oli 41 prosenttia. Muiden varallisuuskymmenysten osuus veloista vaihteli yhdeksästä kolmeentoista prosenttiin.

Vähävaraisimman kymmenyksen velallisista kotitalouksista joka toisella oli velkaa yli kolme kertaa varallisuutensa verran ja puolella asuntovelallisista oli asuntovelkaa enemmän kuin asunnon nykyarvo (kuvio 19). Asuntovelkojen suhde asunnon arvoon oli suuri vielä seuraavaksi alimmissa varallisuuskymmenyksissä. Kaikkien velkojen suhde kokonaisvarallisuuteen kuitenkin pieneni nopeasti nettovarallisuuden kasvaessa. Lähes kaikilla vähävaraisimman kymmenyksen velallisista kotitalouksilla velan suhde varallisuuteen oli yli 75 prosenttia, mutta varakkaamman puoliskon velallistalouksilla niin suuria velkoja ei ollut käytännössä lainkaan.

Edellisellä tutkimuskerralla tulokset olivat samansuuntaisia, mutta vähävaraisimman kymmenyksen osalta velkojen suhde varallisuuteen on entisestään kasvanut. Vuonna 2013 vähävaraisimman kymmenyksen velallisista joka toisella velan määrä ylitti kaksi ja puoli kertaa varallisuuden määrän.

Kuvio 19. Velan ja varallisuuden suhde nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2016

Vuosituloihin suhteutettuna eniten velkaa oli kotitalouksilla, jotka nettovaroiltaan olivat jakauman keskivälillä (kuvio 20). Alimpien varallisuuskymmenyksien kotitalouksilla oli suhteessa tuloihin selvästi vähemmän velkaa. Sellaisten talouksien osuus velallistalouksista, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, oli eri varallisuusluokissa varsin tasainen. Eniten kotitalouksia, joiden velat suhteessa vuosituloihin olivat niin suuret, oli neljännessä ja viidennessä nettovarallisuuskymmenyksessä.

Kuvio 20. Velan ja vuositulon suhde nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2016

Ongelmia luotonsaannissa kuudella prosentilla kotitalouksista

Kansainvälisissä varallisuustiedonkeruissa, kuten Euroalueen (Household Finance and Consumption Survey) ja Yhdysvaltain (Survey on Consumer Finances) varallisuustutkimuksissa kerätään tietoa kotitalouksien luotonhakemisesta ja luotonsaannista. Suomessa vuosien 2013 ja 2016 varallisuustutkimuksissa tietoa kerättiin vertailukelpoisilla kysymyksillä, joiden perusteella tunnistettiin kotitaloudet, joilla on ollut vaikeuksia luotonsaannissa.

Luottorajoitteiseksi kotitaloudeksi määritellään kerättyjen tietojen perusteella kotitalous, joka a) on hakenut lainaa haastatteluajankohtaa edeltäneen kolmen vuoden aikana, eikä saanut hakemaansa lainaa heti eikä myöhemmin, b) on hakenut lainaa, mutta saanut sitä hakemaansa määrää vähemmän tai joka c) ei ole hakenut lainaa, koska ei arvellut saavansa sitä.

Tämän määritelmän mukaan kuusi prosenttia kotitalouksista oli luottorajoitteisia vuonna 2016. Useimmin luottorajoitus koski yksinhuoltajatalouksia, joista 15 prosenttia ilmoitti kohdanneensa ongelmia luotonsaannissa. Suhteellisen yleisiä ne olivat myös lapsiperheillä ja alle 65-vuotiailla yksinasuvilla, joista noin kymmenellä prosentilla oli luottorajoitteita. Vähiten luottorajoituksista olivat kohdanneet suhteellisen iäkkäät kotitaloudet.

Vuonna 2016 luottorajoituksia kokeneiden kotitalouksien osuus kaikista talouksista oli yhtä suuri kuin vuonna 2013. Sellaiset kotitaloudet, joissa oli lapsia, kertoivat kohdanneensa ongelmia luotonsaannissa hieman useammin kuin edellisellä tutkimuskerralla. Hieman aiempaa harvemmin niitä olivat kohdanneet alle 65-vuotiaat yksinasuvat.

Luottorajoituksia kokivat selvästi muita useammin kotitaloudet, jotka sijoittuivat nettovarallisuudeltaan alimpiin kymmenenyksiin. Alimman varallisuuskymmenyksen kotitalouksista 17 ja toiseksi alimman 15 prosenttia kertoi kokeneensa ongelmia luotonsaannissa. Niillä kotitalouksilla, joilla oli nettovarallisuutta vähintään kaikkien kotitalouksien mediaanin verran, olivat luottorajoitukset harvinaisia.

Kotitalouksista 28 prosenttia kertoi hakeneensa lainaa kolmen edellisvuoden aikana. ¹⁾ Lainaa hakeneista 7 prosenttia ei saanut lainaa lainkaan tai sai sitä vähemmän kuin oli hakenut. Lisäksi viisi prosenttia talouksista ei hakenut lainaa, koska ei arvellut sitä saavansa.

Useimmin lainaa olivat hakeneet lapsiperheet sekä suhteellisen nuoret lapsettomat parit. Lapsiperheistä 44 prosenttia ja 52 prosenttia sellaisista lapsettomista pareista, joiden viitehenkilö oli alle 35-vuotias, oli hakenut lainaa. Yksiasuvistakin lainaa hakivat useimmin nuorimmat, alle 35-vuotiaista yksinasuvista lainaa haki 36 prosenttia (liitetaulukko 8). Yli 65-vuotiaiden taloudet hakivat lainaa harvoin.

Lainaa hakeneista yksinhuoltajista 6 prosenttia ilmoitti, etteivät olleet saaneet lainaa tai olivat saaneet sitä vähemmän kuin olivat hakeneet. Yksinhuoltajat ilmoittivat myös muita useammin jättäneensä hakematta lainaa, koska eivät uskoneet sitä saavansa. Lainansaantivaikeuksista kertoivat keskimääräistä useammin myös lapsiperheet ja alle 65-vuotiaat yksinasuvat. Edelliseen tutkimuskertaan verrattuna ilmoittivat sellaiset kotitaloudet, joissa oli lapsia, aiempaa useammin lainansaantivaikeuksista.

Suhteellisesti eniten lainaa hakeneita kotitalouksia oli nettovarallisuudeltaan vähävaraisimmassa kymmenyksessä, joista 45 prosenttia oli hakenut lainaa kolmen edellisvuoden aikana. Vähävaraisimmilla oli myös useimmin lainansaantivaikeuksia, sillä noin 10 prosenttia kolmen vähävaraisimman kymmenyksen kotitalouksista ilmoitti, etteivät olleet saaneet lainaa tai olivat saaneet sitä vähemmän kuin hakivat. Ylemmissä varallisuuskymmenyksissä lainansaantivaikeuksia oli odotetusti selvästi harvemmalla taloudella (liitetaulukko 9).

1) Haastatteluissa kysyttiin kotitalouksilta ”Onko kukaan kotitaloutenne jäsenistä hakenut viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana lainaa tai muuta luottoa?”. Haastattelut tehtiin vuoden 2017 tammi- ja toukokuun välisenä aikana.

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, Timo Matala 029 551 3422, Tara Junes 029 551 3322, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 5.6.2018