Laatuseloste: Ympäristöliiketoimintatilasto
- 1. Tilastotietojen relevanssi
- 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
- 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
- 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
- 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Ympäristöliiketoimintatilasto kuvaa Suomessa harjoitettua ympäristöön liittyvää liiketoimintaa. Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan tuotantoa joka estää ympäristön pilaantumista tai säästää luonnonvaroja. Tuotanto voi olla tuotteiden, palveluiden tai teknologian tuottamista.
Tilasto sisältää ympäristöliiketoiminnan liikevaihdon, arvonlisäyksen, viennin ja työllisyyden. Ympäristöliiketoiminnan luvut esitetään kansantalouden tilinpidossa käytettävän toimialajaon mukaisesti. Näin tietoja voidaan halutessa yhdistää suoraan muihin kansantalouden tilinpitoon pohjautuviin laskelmiin. Lisäksi ympäristöliiketoiminnan luvut esitetään EU:n standardiin pohjautuvan ympäristöliiketoiminnan tuote- ja palveluluokituksen mukaisesti. Tämän luokituksen avulla kuvataan tuotannon jakautumista eri ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen hallinnan osa-alueille.
Ympäristöliiketoimintatilasto on osa kansainvälistä ympäristötilinpidon tilastointikehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), joka tarkastelee ympäristön ja talouden vuorovaikutusta.
Tilastotiedot julkaistaan Tilastokeskuksen Internet-sivuilla sekä toimitetaan Euroopan unionin tilastovirasto Eurostatille. Tietoja käytetään myös ympäristöliiketoiminnan laajuutta koskevissa selvityksissä ja tutkimuksissa. Tietojen käyttäjiä ovat esimerkiksi Suomen julkinen hallinto, elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset. Ympäristöliiketoimintatilaston tiedot ovat julkisia.
1.2 Käsitteet ja luokitukset
Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka liittyy ympäristön pilaantumista estävään tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon. Ympäristöliiketoiminta voi olla tietyn yrityksen pää- tai sivutoimintaa. Ympäristöliiketoiminta ei ole oma toimialansa, vaan tuotanto on hajautunut useaan eri toimialaluokkaan.
Ympäristön pilaantumista estävä tuotanto voi sisältää tuotteita, tekniikoita tai palveluita jotka kohdistuvat ilman, maaperän ja veden vaurioihin sekä jätteisiin, meluun, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonmaisemiin liittyviin ongelmiin. Tällainen tuotanto voi olla mittausta, seurantaa, ennaltaehkäisyä, käsittelyä, korjaamista, tutkimusta, kehittämistä, viestintää tai näihin liittyvää toimintaa.
Luonnonvaroja säästävä tuotanto voi sisältää tuotteita, tekniikoita tai palveluita, jotka kohdistuvat luonnonvarojen säästämiseen ja niiden tehokkaaseen käyttöön joko tuotantoprosessissa tai käyttöprosessissa. Tällainen tuotanto voi olla mittausta, seurantaa, ennaltaehkäisyä, käytön vähentämistä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä, korjaamista, entiselleen palauttamista, tutkimusta, kehittämistä, viestintää tai näihin liittyvää toimintaa.
Luokituksina tässä tilastossa käytetään kansainvälisiin standardeihin perustuvia toimialaluokitusta (TOL2008) sekä ympäristöliiketoiminnan tuote- ja palveluluokitusta (vuoden 2014 luokitus). Ympäristöliiketoiminnan tuote- ja palveluluokituksessa tuotanto jaetaan ympäristönsuojelun (CEPA, Classification of Environmental Protection Activities) ja luonnonvarojen hallinnan (CReMA, Classification of Resource Management Activities) eri osa-alueisiin.
1.3 Lait ja asetukset
Tilaston perustana ovat EU:n asetus Euroopan ympäristötilinpidosta (asetus N:o 691/2011, asetuksen muutos 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetus (N:o 2174/2015) sekä Tilastolaki (N:o 280/2004, lain muutos N:o 361/2013).
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Tilasto kattaa kaikki toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaiset luokat 1-99. Tiedonkeruun lähdeaineistoina ovat rekisteriaineistot, tilastotiedot sekä muu olemassa oleva relevantti aineisto. Tilasto perustuu pääasiassa Tilastokeskuksen (Kansantalouden tilinpito, Teollisuustuotantotilasto, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Sähkön- ja lämmöntuotantotilasto, Teollisuuden energiankäyttötilasto), Tullin, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Energiaviraston, Ympäristövakuutuskeskuksen (YVK) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tietoihin. Lisäksi useiden muiden tahojen, kuten teollisuuden keskusjärjestöjen, asiantuntemusta on hyödynnetty ympäristöliiketoiminnan osuuksien selvittämisessä eri tuotannontyypeille.
Tilaston eri aineistojen tiedot linkitetään tilaston vaatimiin luokituksiin, toimialaluokitukseen (TOL2008) sekä ympäristöliiketoiminnan tuote- ja palveluluokitukseen (2014). Jokaisen aineiston tuotannontyypeille lasketaan ympäristöliiketoiminnan luku käyttämällä apuna kertoimia. Lopuksi kukin tuotannontyyppi kohdistetaan toimialaluokituksen 2-numerotasolle ja tämän jälkeen eri aineistot yhdistetään. Tilaston eri muuttujat lasketaan tästä yhdistetystä aineistosta.
Ympäristöliiketoiminnan osuudet eri tuotannontyypeistä lasketaan määriteltyjen ympäristöliiketoiminnan kertoimien avulla. Näitä kertoimia on runsaat 100 kpl. Kertoimet määriteltiin useiden lähteiden pohjalta ja niitä päivitetään säännöllisin väliajoin. Ympäristöliiketoiminnan kertoimet perustuvat seuraaviin lähteisiin:
– EU:n ympäristötilinpidon täytäntöönpanoasetukseen (N:o 2174/2015) perustuvat kertoimet. Täytäntöönpanoasetuksessa on ohjeellinen lista ympäristöliiketoiminnasta, eli tilastoon tulevista tuotteista, palveluista ja toimialoista. Tällä listalla olevat tuotantotyypit määriteltiin 100 %:sti ympäristöliiketoiminnaksi (kerroin 1.0).
– Eurostatin ympäristöliiketoiminnan tuotelistoihin perustuvat kertoimet. Eurostat on 2010-luvun alussa laatinut kolme ympäristöliiketoiminnan tuotelistaa. Yksi listoista sisältää tuotannontyypit, jotka ovat 100 %:sti ympäristöliiketoimintaa (kerroin 1.0).
– Kansallisiin tilasto- ja rekisteriaineistoihin perustuvat kertoimet. Eräät ympäristöliiketoiminnan kertoimista pystyttiin määrittämään suoraan kyseessä olevasta aineistosta, toiset kertoimet piti laskea useamman aineiston tai luvun kautta. Eräät kertoimet perustuivat toisessa tilastossa käytössä oleviin relevantteihin kertoimiin. (kerroin 0.001-1.0).
– Kansallisiin tutkimusaineistoihin perustuvat. Eräät ympäristöliiketoiminnan kertoimista voitiin määrittää suoraan kyseessä olevasta relevantista aineistosta, toiset kertoimet piti laskea useamman aineiston tai luvun kautta. (kerroin 0.001–1.0).
– Saksan tilastoviraston ympäristöliiketoiminta-kyselyjen tuloksiin perustuvat kertoimet. Tietyt Suomen kertoimet määriteltiin hyödyntäen Saksan kertoimia (keskiarvoja vuosilta 2009–2013) sekä pyöristäen kertoimia relevanttiin suuntaan. (kerroin 0.001–1.0).
– Asiantuntija-arvioon perustuvat ympäristöliiketoiminnan kertoimet. Osa kertoimista määriteltiin asiantuntija-arvion pohjalta. Näiden kertoimien määrittämiseen liittyen pidettiin sidosryhmätapaamisia sekä pyydettiin arvioita useilta sidosryhmiltä. (kerroin 0.001–1.0).
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Ympäristöliiketoimintatilasto perustuu tilastovuodesta 2014 alkaen EU:n ympäristötilinpitoasetukseen (asetus N:o 691/2011, asetuksen muutos 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetukseen (N:o 2174/2015). Lisäksi tilaston ohjeistona ovat Eurostatin (EU:n tilastovirasto) ympäristöliiketoimintaa koskevat käsikirjat. Näissä edellä mainituissa säädöksissä ja ohjeissa määritellään tilaston muuttujat, rajaukset, luokitukset ja perusaineistot. Kansallisesti on kuitenkin päätettävissä, miten tilastoluvut käytännössä lasketaan.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Ympäristöliiketoimintatilasto on vuosijulkistus, joka julkaistaan joulukuussa, eli noin 12 kuukauden kuluttua kyseessä olevan tilastovuoden päättymisestä. Kahden uusimman tilastovuoden luvut eivät ole lopullisia, vaan ne revisioidaan seuraavina vuosina.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tilastotiedot julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla, sekä pdf-muodossa että PX-Web tietokantataulukkona (Ympäristöliiketoiminta). Lisäksi tilastotiedot raportoidaan EU:n tilastovirasto Eurostatille ja sitä kautta ne julkaistaan Eurostatin internet-sivulla.
Ympäristöliiketoiminta 2016 -julkistuksen pdf-dokumentti sisältää viisi taulukkoa ja kaksi kuviota. PX-Web tietokantataulussa kaikki tilaston tiedot ovat samassa taulussa, asiakkaan itse valittavissa.
Pdf-dokumentin toimialaluokitukseen perustuvissa taulukoissa (liitetaulukot 1 - 4) toimialojen pääluokat sisältävät seuraavat toimialaluokat:
Liitetaulukoissa 1-4 olevat pääluokat | Toimialaluokituksen (TOL2008) luokat |
A Maa-, metsä- ja kalatalous | 01-03 |
B Kaivostoiminta ja louhinta | 05-09 |
C Teollisuus | 10-33 |
D Energiahuolto | 35 |
E Vesi- ja jätehuolto | 36-39 |
F Rakentaminen | 41-43 |
G-U Palvelut ja hallinto | 45-99 |
Pdf-dokumentin ympäristöliiketoiminnan tuoteluokitukseen perustuvassa taulukossa (liitetaulukko 5) luokat on ryhmitelty seuraavasti:
Liitetaulukon 5 luokat | Ympäristöliiketoiminnan tuote- ja palveluluokituksen (2014) luokat |
Ympäristönsuojelu yhteensä | 1-9 |
Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu | 1 |
Jätevesihuolto | 2 |
Jätehuolto | 3 |
Maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojelu ja parantaminen | 4 |
Muu ympäristönsuojelu | 5-9 |
Luonnonvarojen hallinta yhteensä | 10-16 |
Vesihuolto | 10 |
Metsävarojen hallinta | 11 eli 11A–11B |
Luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön hallinta | 12 |
Energiantuotanto uusiutuvista luonnonvaroista | 13A |
Lämmön-/energiansäästö ja –hallinta | 13B |
Mineraalivarojen hallinta | 14 |
Muu luonnonvarojen hallinta | 15-16 |
Pdf-dokumentin toimialaluokitukseen perustuvassa kuviossa (etusivun kuvio) luokat on ryhmitelty seuraavasti:
Kuvion luokat | Toimialaluokituksen (TOL2008) luokat |
Rakentaminen | 41-43 |
Teollisuus | 10–33 |
Energiahuolto | 35 |
Palvelut ja hallinto | 45-99 |
Vesi- ja jätehuolto | 36–39 |
Maa-, metsä- ja kalatalous | 01-03 |
Pdf-dokumentin ympäristöliiketoiminnan tuoteluokitukseen perustuvassa kuviossa (liitekuvio 1) luokat on ryhmitelty seuraavasti:
Liitekuvion 1 luokat | Ympäristöliiketoiminnan tuote- ja palveluluokituksen (2014) luokat |
Lämmön- ja energiansäästö ja –hallinta | 13B |
Energiantuotanto uusiutuvista luonnonvaroista | 13A |
Mineraalivarojen hallinta | 14 |
Metsävarojen hallinta | 11 eli 11A-11B |
Jätevesihuolto | 2 |
Luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön hallinta | 12 |
Vesihuolto | 10 |
Jätehuolto | 3 |
Muu ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen hallinta | 1, 4-9, 13C, 15–16 |
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Ympäristöliiketoimintatilasto perustuu EU:n ympäristötilinpitoasetukseen (asetus N:o 691/2011, asetuksen muutos 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetukseen (N:o 2174/2015). Lisäksi tilaston ohjeistona ovat Eurostatin (EU:n tilastovirasto) ympäristöliiketoimintaa koskevat käsikirjat.
Ympäristöliiketoiminnan tilasto lisättiin EU:n ympäristötilinpitoasetukseen vuonna 2014. Asetus velvoittaa EU:n jäsenmaita tuottamaan ja toimittamaan EU:lle ympäristöliiketoimintaan liittyvät tilastotiedot asetuksen mukaisina tilastovuodesta 2014 alkaen. Asetuksen myötä EU-jäsenmaiden ympäristöliiketoimintaa koskevat tilastot ovat yhdenmukaisia keskenään. Suomessa tiedot julkaistaan vuodesta 2012 lähtien. Vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia.
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Suomessa ympäristöliiketoimintatilaston vuosituotanto alkoi tilastovuodesta 2009. Ympäristöliiketoiminta 2015 -julkistuksesta alkaen koko tilasto tehtiin uusien lähdeaineistojen ja laskentamenetelmän pohjalta. Vertailuksi laskettiin uudet luvut myös tilastovuosille 2012-2014.
Lähde: Ympäristöliiketoiminta 2019, Tilastokeskus
Lisätietoja: Sami Hautakangas 029 551 3791, ymparistotilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko
Päivitetty 10.12.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Ympäristöliiketoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4047. 2019,
Laatuseloste: Ympäristöliiketoimintatilasto
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ylt/2019/ylt_2019_2020-12-10_laa_001_fi.html