Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten keskituntiansio 16,3 euroa vuonna 2018

Tilastokeskuksen tietojen mukaan yksityisen sektorin tuntipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan tuntiansio oli vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin 16,3 euroa tunnilta. Miesten keskiansio oli 16,8 euroa ja naisten 13,8 euroa tunnilta. Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten kokonaisansio, joka sisältää mm. ylityölisät, oli vuonna 2018 keskimäärin 17,2 euroa tunnilta, miehillä 17,8 euroa ja naisilla 14,4 euroa.

Yksityisen sektorin tuntiansiot sukupuolittain vuonna 2018

Ylitöiden määrässä näkyy suhdanteiden vaihtelu

Yksityisen sektorin tuntipalkkaiset palkansaajat tekivät kokopäivätöissä ylitöitä keskimäärin 5,6 tuntia kuukaudessa vuonna 2018. Ylitöiden määrään vaikuttavat talouden suhdanteet. Viimeisten neljäntoista vuoden aikana vähiten ylitöitä tehtiin vuonna 2009, keskimäärin 4,3 tuntia kuukaudessa ja eniten vuonna 2017, keskimäärin 6,2 tuntia kuukaudessa. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote laski ennätykselliset 8,3 prosenttia ja vuonna 2017 oltiin suhdannehuipussa tasan kolmen prosentin kasvussa.

Keskimääräinen ylitöiden tuntimäärä kuukaudessa sukupuolittain vuosina 2005 — 2018

Miehet tekevät keskimäärin enemmän ylitöitä kuin naiset. Vuonna 2018 miehet tekivät keskimäärin 6,0 tuntia kuukaudessa ylitöitä ja naiset 3,7 tuntia. Vuosina 2005 – 2018 miesten keskimääräisten ylitöiden määrä vaihteli 4,7 ja 6,6 tunnin välillä naisten ylitöiden ollessa 2,3 ja 3,7 tunnin välillä. Vientialoilla ja rakentamisessa työskentelee enemmän miehiä kuin naisia, ja ylitöiden määrä vaihtelee suhdanteiden mukana enemmän näillä aloilla. Esimerkiksi vuoden 2017 nopean kasvun vuodesta miesten ylitöiden määrä laski selvästi vuonna 2018, mutta naisilla ylitöiden määrä hieman kasvoi.

Sukupuolten palkkaerot vaihtelevat ammattiluokittain

Yksityisen sektorin tuntipalkkaisilla palkansaajilla ammattiluokkien sisällä suurin osa naisten keskiansioista oli vähintään 84 ja enintään 102 prosenttia verrattuna miesten keskiansioon vuonna 2018. Keskimääräinen palkkaero oli kahdeksan prosenttia tarkimmalla ammattiluokituksen tasolla.

Yleisimmästä sadasta ammattiluokasta naisten keskiansio oli 17:ssa suurempi kuin miesten keskiansio ja viidessä ammattiluokassa naisten keskiansio jäi alle 80 prosenttiin miesten keskiansioista. Sukupuolten palkkaerot ammattiluokissa selittyvät osittain sillä, että yksittäiset ammattiluokat sisältävät erilaisia työtehtäviä ja useampia eri ammattinimikkeitä. Esimerkiksi ammattiluokassa ”Metsurit ja metsätyöntekijät” metsurit ovat lähes pelkästään miehiä, mutta metsänhoitotöissä on myös merkittävä määrä naisia.

Yleisimpien ammattiluokkien säännöllisen työajan keskiansiot sukupuolittain vuonna 2018, euroa*

Matalapalkkaisimmat ammattiluokat ovat yleensä naisvaltaisia ja niihin sisältyvissä ammateissa myös palkkaerot ovat keskimääräistä pienempiä, mikä näkyy oheisessa kuviossa erityisesti toimistosiivoojien kohdalla. Muita naisvaltaisia pienten palkkaerojen ammattiluokkia olivat vuonna 2018 mm. puhelinpalveluneuvojat sekä luokka kääntäjät, tulkit ja muut kielitieteilijät. Sellaisia ammattiluokkia, joissa naisten keskiansio oli korkeampi kuin miesten, olivat mm. liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajat sekä sanomalehtien jakajat, lähetit ja kantajat.

Miesvaltaisista aloista naiset ylsivät miesten ansiotasoon tai lähelle sitä mm. nosturinkuljettajina, puu- ja sahatavaran prosessityöntekijöinä sekä linja-autonkuljettajina. Niiden ammattiluokkien joukossa, joissa naisten keskiansiot olivat eniten jäljessä miesten keskiansioista, oli erityisesti rakennusalan ammattiluokkia. Tarkemmat tiedot ammattiluokittaisista ansioista on saatavilla tietokantataulukosta osoitteesta https://www.stat.fi/til/ystp/tau.html .

Tilasto kuvaa noin 321 000 palkansaajan tietoja, joista noin 62 prosenttia oli teollisuuden ja rakennusalan työntekijöitä. Tilaston palkansaajista miehiä on 80 prosenttia ja naisia 20 prosenttia. Palkkatiedoista suurin osa on saatu työnantajajärjestöistä. Palkka-aineistoja täydennetään Tilastokeskuksen omalla otoksella, joka on kohdistettu vähiten järjestäytyneisiin toimialoihin.

Tilaston ansiokäsite säännöllisen työajan tuntiansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat. Kokonaispalkka sisältää edellisten lisäksi provisiot, luontoisedut sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.

Lähde: Yksityisen sektorin tuntipalkat, Tilastokeskus

Lisätietoja: Harri Nummila 029 551 3235, Hanna Ahtonen 029 551 3536, palkat.yksityinen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (264,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Yksityisen sektorin tuntipalkkaiset ammattiluokituksen 2010 kaksinumerotason mukaan vuonna 2018 (15.8.2019)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Yksityisen sektorin tuntipalkat (15.8.2019)

Päivitetty 15.8.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yksityisen sektorin tuntipalkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3916. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ystp/2018/ystp_2018_2019-08-15_tie_001_fi.html