Hyvinvointikatsaus Spesiaali 1998

Hyvä, paha kulutus

Sisällysluettelo

Kirsti Ahlqvist Suomalainen kulutustutkimus 90 vuotta
Liisa Uusitalo Kulutus ja yhteiskunnan muutos
Liisa Tennilä ja Raija Sailas Elämäntyönä kulutustutkimus. Liisa Tennilän haastattelu
Liisa Tennilä Yhteistyötä Karjalassa
Kirsti Ahlqvist Kuluttaja eettisten pohdintojen parissa
Anne Kirjavainen Kotitaloudet kuluttavat tavaroita, palveluita - ja ympäristöä
"Kirppu" Pakina: Ekoteko nimeltään Rekku
Heidi Melasniemi-Uutela Kotitaloudet energian kuluttamisen ja säästämisen ristipaineessa
Anneli Juntto Omistusasuminenko säästämistä ja vuokralaisuus kulutusta?
Mika Pantzar Tuleeko kuluttajista kotihiiriä, viihdezombeja vai itsetarkkailijoita?
Hannele Sauli Minun, sinun ja meidän kulutusmenot
Johanna Laiho Kotitalouksien kulutuksen alueelliset erot
Virpi Kosunen Mitä välttämättömyyskulutus on?
Paula Rantamaa ja Matti Hakamäki Ikä ja kulutus
Kulutuksen muutokset 90-luvulla
Abstract

Suomalainen kulutustutkimus 90 vuotta

Kirsti Ahlqvist

Vera Hjelt teki ensimmäisen kulutustutkimuksen vuosina 1908-1909 keisarillisen Suomen senaatin toimeksiannosta. Tutkimuksen "alullistiedoissa" tulevat esiin sekä huoli työväestön köyhyydestä että kansanvalistuksen ihanteet: "Ammattityöläisten talousoloihin ja elintapoihin tutustumista on yhteiskunnallista edistystä huolehtivien keskuudessa ruvettu innokkaasti harrastamaan".

Me nykyiset kulutustutkimuksen tekijät kävimme juhlavuoden kunniaksi tutkimusperinteemme juurilla Tampereen Amurin työläismuseokortteleissa ja Varalan urheiluopiston museossa. Työväestön köyhyys ja huonot olot sekä kansanvalistuksen ihanteet on saatettu niissä konkreettisesti näkyville. Elintason nousun historia ilmenee kulutusesineistön runsastumisena ja kaunistumisena.

Kulutustutkimusten kautta on tarkasteltu ihmisten elämää kunkin aikakauden näkökulmasta: käsitykset soveliaista tutkimusmenetelmistä, käsitteistä sekä yhteiskuntapolitiikasta ovat heijastuneet tiedon tuottamiseen. Tilastokeskuksessa vuodesta 1966 lähtien tehdyt kulutustutkimukset (entiset kotitaloustiedustelut) ovat liittyneet sekä sisällöltään että menetelmiltään vahvasti modernin yhteiskunnan rakentamiseen. Ne ovat kuvanneet niin kulutus- kuin hyvinvointiyhteiskunnankin muotoutumista. Kulutustutkimukset ovat olleet osa paitsi hyvinvointivaltion suunnittelujärjestelmää, myös akateemista ja valtiollista hyvinvointitutkimusta. Niinpä niistä piirtyy kuva elintason noususta ja sen katkaisseista murrosajoista aina tälle vuosikymmenelle saakka.

1990-luvun murrokset ovat nostaneet esiin tarpeita liittää kulutustutkimukseen uusia ulottuvuuksia, mm. ekologisia, laadullisia, moraalisia sekä elämäntyylin kysymyksiä. Toisaalta ne ovat palauttaneet kulutustutkimukset "alkulähteilleen" tutkimaan minimitoimeentuloa, kohtuullista ja välttämätöntä kulutusta ja köyhyyttä. Muutoksen spiraali kiertää: vanhaan palataan, mutta erilaisista lähtökohdista ja uusin tavoin. Kulutuksen ja hyvinvoinnin tutkimuksen lähtökohtia, käsitteitä ja menetelmiä on arvioitava uudelleen.

Kulutus ja kuluttaminen ovat niin arkisen elämämme kuin taloudellisen päätöksenteonkin polttopisteessä. Molemmissa kulutus näyttäytyy yksiselitteisenä, rahasta riippuvana toimintana, ja usein se kuitataan julkisessa keskustelussa yksinkertaistavilla käsitteillä ja vastinpareilla: kansalaisia muistutetaan nyt, miten "valtio voi hyvin, kunhan vain jaksamme kuluttaa", vaikka useimmilla lienee vielä muistissa kymmenen vuoden takaiset nuhteet kulutusjuhlista. Kulutukseen sisältyy kuitenkin monia ulottuvuuksia, ristiriitaisuuksia, paradokseja ja toisilleen vastakkaisia pyrkimyksiä. Tätä kaikkea erikoisnumeromme Hyvä, paha kulutus valaisee omalta osaltaan.

Päivitetty 2.11.2004