Avauspuheenvuoro
Hyvinvointikatsaus -lehden 15-vuotisjuhlaseminaarissa "Hyvinvointitiedon tulevaisuus -tulevaisuuden hyvinvointitieto" Helsingissä 17.3. 2005
Pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström, Tilastokeskus
Arvoisat kuulijat
Tervetuloa Hyvinvointikatsauksen juhlaseminaariin!
Juhlan kohteena on siis Tilastokeskuksen Hyvinvointi-katsaus -julkaisu, jota on julkaistu yhtämittaisesti vuodesta 1990 alkaen - viidentoista vuoden ajan.
Lehden ensimmäisessä numerossa kyseltiin, "miksi perustaa uutta lehteä aikana, jolloin tietojen ja tietotekniikan sovellusten määrä kasvaa räjähdysmäisesti?" Syyksi kerrottiin - jälkikäteen ajatellen kaukonäköisesti - , että ongelmaksi on muodostumassa pikemminkin tiedon ymmärtäminen kuin tiedon saatavuus. Lehden esipuheessa todettiin, että "Hyvinvointikatsaus on perustettu ymmärrystä lisääviä tekstejä varten." Tiedot on saatava keskustelemaan. Haluttiin tarjota foorumi tilastotiedon tuottajien ja käyttäjien yleistajuiselle ajatustenvaihdolle.
Keskustelunaiheeksi valittiin suomalaisen hyvinvoinnin esittely ja erittely mahdollisimman laajasti ja monesta eri näkökulmasta. Tämä osoittautui paitsi oikeaksi, myös varsin moderniksi valinnaksi. Talouden ja yhteiskunnan rakenteellisia muutoksia on alusta pitäen kuvattu väestön, perheiden, työelämän, toimeentulon ja kansalaisten arjen näkökulmasta. Vasta myöhemmin suuntaus makrosta mikroon on alkanut näkyä paitsi tilastokuvausten kehittämisessä myös tutkimuksessa.
Niiden viidentoista vuoden aikana, joina Hyvinvointikatsaus -lehti on ilmestynyt, tilastomaailma on kokenut koko pitkän historiansa ehkä rajuimman muutoksen toisaalta kansainvälistymiskehityksen ja toisaalta tietotekniikan kehityksen seurauksena.
On hyvä muistaa, että tilastoala on kautta historian ollut hyvin kansainvälistä. On haluttu vertailla oloja eri maissa ja tästä syystä on pyritty laatimaan ja noudattamaan yhtenäisiä luokituksia ja määritelmiä sekä muita tilastostandardeja. Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana kansainvälinen tilastoyhteistyö on tiivistynyt voimakkaasti. Yhteistyöhön on tullut monia uusia kansainvälisiä järjestöjä omine tietovaatimuksineen samalla kuin tietotarpeet ovat yleisestikin lisääntyneet. Myös yhteistyön piiri on laajentunut perinteisten taloustilastojen alueelta ympäristö- ja sosiaalitilastojärjestelmiin.
Kansainvälistyminen näkyy myös Hyvinvointikatsauksen sisällössä. Yhä useammin artikkeleihin sisältyy vähintään EU-maiden välinen vertailu. Tämä on mahdollista, koska nykyisin EU:n jäsenmaiden tilastotuotannon harmonisointi ja vastaava tilastolainsäädäntö ulottuu yhä laajemmin myös sosiaalitilastojen alueelle.
Tietotekninen kehitys on tuonut perinteisten paperille painettujen tilastojulkaisujen rinnalle suuren joukon sähköisiä julkaisumuotoja. Yksi seuraus tästä yhteiskunnan nopeasta kehityksestä on, että tieto - niin tiedontuotannon kuin tiedonkysynnänkin näkökulmista - on muuttunut entistä monimuotoisemmaksi ja sirpaleisemmaksi. Yhteiskunnallisten ilmiöiden monimutkaistuminen ja fragmentoituminen tuovat haasteita tilastotiedon raportointiin. Sosiaalitilastojenkin kuvaama ilmiökenttä muuttuu entistä epäyhtenäisemmäksi. Siitä seuraa paitsi erikoistiedon lisääntynyt tarve, myös tarve luoda kokonaiskuvaa. ts. liittää sirpaletietoa toisiinsa ja konteksteihinsa. Tälläkin saralla Hyvinvointi -katsauksella on ollut tärkeä tehtävä.
Joku voi kysyä, miten niinkin perinteinen tuote kuin Hyvinvointikatsauksen kaltainen tilastollinen aikakauslehti voi säilyä ja menestyä tässä muuttuvassa maailmassa. Mikä on lehden tulevaisuus? Siitä päättävät tietysti ennen kaikkea lukijat, jotka osoittavat, haluavatko lehteä vai eivät. Hyvinvointikatsauksen levikin olennainen kasvu muutaman viime vuoden aikana osoittaa, että lehdellä on oma luonteva paikkansa sekä Tilastokeskuksen lehtien kentässä että Suomen lehtikirjossa. Lehti sijoittuu yleisaikakauslehtien ja tieteellisten lehtien välimaastoon. Se syventää ja taustoittaa tilastokuvauksia, mutta ei etene varsinaisen tutkimuksen maailmaan.
Hyvinvointikatsaus tarjoaa elinolotilastoinnista kiinnostuneelle asiantuntevalle lukijakunnalle tiivistettyjä ja sulateltuja artikkelimuotoisia katsauksia teemanumeroissaan. Lehden vahvuutena on myös ollut ajankohtaisten teemojen esille nosto riittävän kiinnostavasti faktatiedon valossa. Tässä yhteydessä on mielenkiintoista mainita, että ensimmäinen Hyvinvointi -katsaus ilmestyi teemanaan kulutusjuhlat 1990-luvun alussa, juuri ennen talouden laajaa lamaantumista. Varsin ajankohtaisesti kyseltiin tuolloin, mikä on suurten ikäluokkien kulutus ja mikä on kotitalouksien asema kasinotaloudessa.
Pari vuotta sitten Tilastokeskus laati strategian sosiaalitilastojen kehittämiselle. Siinä Tilastokeskuksen vahvuutena nähtiin ennen kaikkea laaja rekisteritietojärjestelmä ja sen yhdistelymahdollisuudet. Uusiin ilmiöihin pyritään vastaamaan ensisijaisesti tietovarantojen käyttöä tehostamalla ja monipuolistamalla. Yleisellä tasolla strategia kuvattiin seuraavasti: "Rajallisilla resursseilla toimiva, hallitusti uudistuva, pidättyvästi laajentuva, kansalliset ja kansainväliset velvoitteet täyttävä ja olemassa olevien tietovarantojen monipuolistuvaan käyttöön pyrkivä". Voisiko asian paremmin ilmaista?
Sosiaalitilastostrategiassa tähdennettiin myös raportoinnin kehittämistä: Perusraportoinnin ohella esille "nousee entistä selvemmin käyttövalmiin aineiston, sitä koskevan tiedotteen ja lyhyiden, informatiivisten artikkeleiden tuottaminen".
"Poikkitilastollinen tietovarantoasiantuntemus", melkoinen sanahirviö, asetettiin Tilastokeskuksen sosiaalitilastostrategiassa yhdeksi kehittämisen kohteeksi. Hyvinvointikatsauksen kaltainen lehti on yksi niistä foorumeista, joilla tilastoalan asiantuntijat ja hyvinvointitutkijat, niin Tilastokeskuksen oma väki kuin muualla työskentelevät, voivat julkaista tällaisen asiantuntemuksensa varassa laadittuja katsauksia ja artikkeleita.
Tänään ilmestyvän Hyvinvointikatsauksen juhlanumeron teemana on tulonjako. Sen artikkelit tarjoavat esimerkkejä elinoloja kuvaavien tilastoaineistojen monipuolisen käytön antamista mahdollisuuksista. Ne myös osoittavat, miten tilastontuottajien asiantuntemus on usein välttämätöntä, jotta aineistojen antamat mahdollisuudet todella saataisiin käytetyiksi. Ihan sulattelematta eivät tilastoaineistot näet käyttäjilleen aina avaudu.
Toivottavasti tämä juhlaseminaari auttaa osaltaan - Hyvinvointikatsauksen tavoin - lisäämään ymmärrystä numerotietoa kohtaan.
Vielä kerran: tervetuloa Hyvinvointikatsauksen juhlaseminaariin!
Päivitetty 22.4.2005