Nyt mennään laajakaistalla

Laajakaista yleistyy nopeasti kotitalouksissa ja lisää Internetin käyttöä noin neljällä tunnilla viikossa. Myös verkkokauppa on kääntynyt kasvuun alkuvuoden suvantovaiheen jälkeen. Miesten ja naisten välinen ero verkkokaupassa on kadonnut.

Juha Nurmela - Timo Sirkiä

KOTITALOUKSIIN hankittiin syksyllä yli 100 000 uutta laajakaistaliittymää. Niitä oli marraskuun alussa jo 475 000 taloudessa.

Laajakaistan hankkineiden Internetin käyttö on lisääntynyt selvästi. Kaksi kolmesta lisäsi Internetin ja sähköpostin käyttöä vaihdettuaan hitaamman yhteyden laajakaistayhteyteen. Noin joka kolmas arvioi käytön säilyneen ennallaan.

Keskimäärin Internetin käytön lisäys on neljä tuntia viikossa. Lisäys oli suurempi syrjäisillä alueilla. Miehet lisäsivät käyttöä keskimäärin 6 tuntia viikossa ja naiset 2,5 tuntia. Alle 40-vuotiaiden laajakaistan käyttäjiksi siirtyneillä lisäys oli 1,5 tuntia enemmän kuin yli 40-vuotiailla.

Laajakaistayhteyden, muunlaisen Internet-yhteyden ja kotitietokoneen yleisyys vaihtelee kotitalouden koon mukaan. Viiden hengen talouksissa jo yli 90 prosentilla on koti-PC ja Internet-yhteyskin 78 prosentilla. Vähintään kolmen hengen talouksissa Internet-yhteys ja koti-PC ovat selvästi yleisempiä kuin yhden tai kahden hengen talouksissa.

Laajakaistayhteyden, muun Internet-yhteyden ja koti-PC:n yleisyys kotitalouden koon mukaan elo-lokakuussa 2003, % kaikista kotitalouksista

Koko väestön, Internetin käyttäjien ja verkkokaupan käyttäjien jakautuminen ikäryhmittäin elo-lokakuussa 2003, %

Vaikka Internet-yhteys oli vain alle kolmasosalla yhden hengen talouksista, niin yhden hengen talouksissa laajakaistaliittymien osuus on suurin, noin puolet kaikista Internet-liittymistä. Alueelliset erot ovat vähäisiä, joskin laajakaistayhteys näyttäisi jonkin verran yleistyvän taajama-asteen kasvaessa.

Laajakaistayhteyden hankkineista talouksista noin 70 prosentilla oli kotikoneessa palomuuriohjelma, joka estää ulkopuolisten pääsyn tietokoneelle yhteyden kautta. Kaikki eivät olleet varmoja palomuuriohjelman olemassaolosta, sillä 11 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen.

Automaattinen virustarkistus tulevalle sähköpostille tehdään noin 60 prosentissa Internetiin liitetyistä kotikoneista. Lisäksi viisi prosenttia ilmoitti, että toiminto on luultavasti kotikoneessa, ja asiasta tietämättömien osuus oli noin 10 prosenttia.

Neljäsosa kotitietokoneista oli vailla automaattista virustarkistusta. Kaiken kaikkiaan voitaneen sanoa, että suomalaiset ovat suojanneet kotien verkkoyhteydet kohtuullisen hyvin ottaen huomioon, että virustorjunta ja palomuuriohjelma ovat useimmiten maksullisia.

Tuotetiedon hakeminen kasvussa

Marraskuun alkupuolella tehtyjen haastattelujen mukaan yli 2,5 miljoonaa 15-74-vuotiasta oli käyttänyt Internetiä elokuun alun jälkeen. Miehistä 66 ja naisista 64 prosenttia oli käyttänyt Internetiä. Neljä viidestä, siis pari miljoonaa henkeä, oli hakenut tuotteita ja palveluja koskevia tietoja. Tuotetietoa hakeneiden määrä on kasvanut, vaikka verkon käyttäjien määrä on liki ennallaan.

Puolisen miljoonaa suomalaista oli tilannut jotakin verkon kautta yksityiskäyttöön kolmen edellisen kuukauden aikana, kasvua edellisestä syksystä oli melkein kymmenen prosenttia. Verkossa ostoksensa saman tien maksaneiden määrä kasvoi lähes kolmanneksella.

Kaiken kaikkiaan verkosta hankintoja tehneitä oli lähes 100 000 enemmän kuin vuosi sitten - yhteensä 640 000 henkeä eli neljännes Internetiä käyttäneistä. Lisäksi verkossa rahapelejä pelasi kolmen kuukauden aikana oli 250 000 henkeä - kolmannes enemmän kuin vuosi sitten.

Verkkokauppa elo-lokakuussa 2003, % kaikista ostajista

Naiset ostavat edelleen postimyynnistä

Noin 29 prosenttia 15-74-vuotiaista oli tilannut kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana jotakin perinteisen postimyynnin kautta, 18 prosenttia tilannut tuotteita tai palveluita puhelimitse itse ja 12 prosenttia tehnyt kaupat puhelinmyyjän kanssa. Postimyynnistä tilanneiden osuus ei ole muuttunut edellisestä vuodesta. Myös puhelimen käyttö tilauksiin ja ostoihin oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Miehet ja naiset käyttävät eri etäostokanavia. Naisista 40, mutta miehistä vain 18 prosenttia, oli ostanut postimyynnistä. Puhelinmyyjiltä tilanneista kaksi kolmasosaa oli naisia. Verkkokauppaa oli käyttänyt 16 prosenttia sekä miehistä että naisista. Sukupuolten välinen ero verkkokaupassa on kadonnut kahdessa vuodessa, sillä syksyllä 2001 miehistä 12 prosenttia ja naisista 8 prosenttia oli käyttänyt verkkokauppaa.

Verkkokauppa suosittua nuorten parissa

Kaksi kolmesta verkon kautta jotain ostaneesta tai tilanneesta on alle 40-vuotiaita. Internetiä käyttävistä tämänikäisiä oli 57 prosenttia ja koko väestöstä 43 prosenttia. 20-29-vuotiaiden osuus verkkokaupan käyttäjistä on kasvanut selvästi, lähes 10 prosenttiyksikköä, syksystä 2002.

Yli 50-vuotiaiden osuus verkkokaupasta on laskenut, kun taas Internetin käytön ikäjakauma on pysynyt jokseenkin ennallaan. 50 vuotta näyttää edelleen olevan selkeä rajapyykki sekä Internetin käytön että verkko-ostoksilla käymisen suhteen. 50-74-vuotiaiden osuus kaikista verkko-ostoksilla käyneistä oli runsas 11 prosenttia ja Internetiä kolmen tutkimusta edeltäneen kuukauden aikana käyttäneistä 20 prosenttia, vaikka heidän osuutensa koko väestöstä oli 38 prosenttia.

Verkkokaupan käyttäjien ikäjakautuma oli kahden edellisen vuoden aikana muuttunut melko selkeästi tasaisemmaksi. Varsinkin 30-49-vuotiaiden ikäryhmissä verkkohankintoja tehneiden osuudet olivat kasvaneet voimakkaasti.

Erityisen nopeasti verkkokauppa on yleistynyt 20-29-vuotiaiden joukossa. Heistä melkein joka kolmas oli tehnyt syksyllä 2003 hankintoja verkkokaupasta haastatteluajankohtaa edeltäneen kolmen kuukauden kuluessa. Nähtäväksi jää, onko tämä nuorten aikuisten "irtiotto" pysyvä vai tasoittuuko ero jatkossa. Verkkokaupan tuotevalikoima saattaa olla erityisen sopiva heidän elämäntilanteeseensa, tai heillä on vanhempia ikäryhmiä enemmän tottumusta Internetin käytöstä.

Pääkaupunkiseudulla asuvat olivat edelleenkin aktiivisempia verkon käyttäjiä kuin muissa suurissa kaupungeissa (Turku, Tampere, Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Lahti ja Pori) tai muualla Suomessa asuvat. Vuonna 2003 pääkaupunkiseudulla asuvista 15-74-vuotiaista 76 prosenttia oli käyttänyt Internetiä haastattelua edeltäneiden kolmen kuukauden kuluessa. Verkko-ostoksia tehneiden osuus Internetin käyttäjistä vaihtelee pääkaupunkiseudun 20 prosentista muissa kunnissa asuvien 14-15 prosenttiin.

Verkkokaupan käyttäjien osuus koko ikäryhmästä syksyllä 2000, 2001, 2002 ja 2003, %

Internetin ja verkkokaupan käyttäjien osuus 15-74-vuotiasta elo-lokakuussa 2003, %

Tilaukset ulkomailta kasvavat nopeimmin

Syksyllä 2003 yksityistarkoituksiin tehtyjen nettiostojen ja -tilausten kokonaismäärä oli arviolta vajaat 260 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä syksystä on liki neljännes. Vuositasolla se merkitsisi noin 1 030 miljoonan euron arvosta tilauksia ja ostoksia, mikäli verkkokaupassa käynti olisi koko vuoden syksyn 2003 tasolla.

Verkon kautta tehtävät hankinnat näyttävät lisääntyneen vuoden 2003 jälkipuolella nopeasti, sillä vuoden alkupuolella verkkokaupan arvo oli vielä edellisen syksyn tasolla. Ulkomailta tehtyjen tilausten ja ostojen arvo oli kasvanut kolmanneksella eli nopeammin kuin koko verkkokauppa. Sen arvo oli vuositasolle korotettuna lähes 230 miljoonaa euroa. Joka neljäs "nettieuro" maksetaan ulkomaille.

Vaatteita, matkailua ja musiikkia - ja palveluja

Noin 2 miljoonaa 15-74-vuotiasta ilmoitti etsineensä Internetistä tuotteita ja palveluja koskevia tietoja. Näitä näyte-ikkunaostoksilla kävijöitä voidaan pitää potentiaalisina verkkokaupan käyttäjinä, joilla on sekä valmiuksia että halua verkkokauppaan, vaikka he tekevätkin pääosin ostoksensa muuten kuin verkon kautta.

Verkkokaupassa kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana ilmoitti käyneensä kaiken kaikkiaan lähes 640 000 henkeä. Verkkokauppa näyttää saavan tasaiseen tahtiin "kanta-asiakkaita", sillä jo 42 prosenttia verkkohankintoja tehneistä oli kuluneiden kolmen kuukauden aikana tehnyt hankintoja verkkokaupoista kolme kertaa tai useammin.

Myös rahapelejä pelanneiden määrä on selvässä kasvussa. Syksyllä 2003 noin 254 000 henkeä oli pelannut rahapelejä, ja heistä 86 000 oli tehnyt muitakin verkkohankintoja.

Verkkokaupasta hankitut tuotteet voidaan jakaa muutamaan pääryhmään. Suosituimpia tuotteita ovat: a) vaatteet ja kengät sekä b) matkat ja hotellivaraukset ja c) kirjat ja lehdet. Toiseen ryhmään kuuluvat: a) pääsyliput, b) harrastustuotteet, sekä c) musiikki ja videot. Mikäli autoiluun liittyvät tuotteet sisältyisivät harrastustuotteisiin, ne olisivat suosituimpien tuotteiden joukossa vaatteiden, matkojen ja hotellivarausten ja kirjojen kanssa. Elintarvikkeiden hankinta verkon kautta ei ole yleistynyt ja on edelleen satunnaista.

Hankinnat eri tavararyhmien välillä ovat käyneet volyymiltaan edelleen tasaisemmiksi, mikä viittaa markkinoiden laajentumiseen ja siihen, että verkkokaupasta on ajan mittaan kehittymässä yleinen kauppapaikka. Kirjat ja lehdet eivät enää nouse selkeästi tuotelistan suosituimmaksi tuotteiksi. Vuoden 2000 syksyllä 37 prosenttia verkkokaupoista hankkineista oli hankkinut kirjoja ja lehtiä, vuonna 2001 niitä oli hankkinut 30, vuonna 2002 25 prosenttia ja vuonna 2003 enää 22 prosenttia. Tuotevalikoima on kasvussakin, koska luokittelemattomien tuotteiden ryhmä (jotain muuta) on ollut kasvussa.

Tuotteet ovat digitalisoitumassa

Verkko-ostoksia voidaan ryhmitellä sen mukaan, kohdistuuko hankinta fyysiseen tavaraan, joka toimitetaan tilaajalle pakkauksessa, vai palveluihin, joita toimittaja tai posti ei kuljeta perille. Tavaraostokset tai -tilaukset saivat otoksen perusteella arvioituna noin 820 000 mainintaa eli kaksi kolmasosaa verkkohankintojen valikoimasta koko maan tasolle korotettuna kolmen kuukauden ajalta. Syksyllä 2000 vielä neljä viidestä hankinnasta kohdistui tavaroihin. Tämä muutos viittaa siihen, että Internetin kautta hankittavat tuotteet digitalisoituvat tasaista tahtia. Ilmeisesti sisällön tuottajat ovat löytämässä asiakkaita Internetin kautta.

Dosentti Juha Nurmela on Tilastokeskuksen tutkimus- ja haastattelupalvelujen tutkimuspäällikkö. Hän on tutkinut suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttöä vuodesta 1996 lähtien.
Aktuaari Timo Sirkiä työskentelee tutkimus- ja haastattelupalveluissa suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytön tutkimuksen parissa.

Mikä on verkkokauppaa?

Sähköpostiosoite jo useimmilla

Päivitetty 26.1.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi