Julkaistu: 8.1.2002
Suomen palveluvienti nojaa insinööriosaamiseen
Suomen palvelujen ulkomaankauppa on alijäämäistä. Tuonti oli vuonna 2000
noin 5 miljardia markkaa eli noin 850 miljoonaa euroa suurempi kuin vienti.
Tärkein kauppakumppani on Yhdysvallat. Suomen palveluviennin perusta on insinööriosaamisessa.
Eija Pohjansaari
Yhdysvaltojen osuus palvelujen kokonaisviennistä on 24 prosenttia. Toiseksi tärkein kohdemaa on Ruotsi. Sen osuus palvelujen kokonaisviennistä on 15 prosenttia. Seuraavina tulevat Britannia ja Saksa, joiden yhteenlaskettu osuus on 12 prosenttia. Nämä maat kattavat yhteensä 51 prosenttia Suomen palvelukaupan kokonaisviennistä. Suomalaisyritysten palveluviennistä 38 prosenttia suuntautuu EU-maihin (kuvio 1).
Palvelujen tuonnissa Yhdysvaltojen osuus on 30 prosenttia. Seuraavaksi eniten palveluja tuodaan Britanniasta, jonka osuus on 17 prosenttia. Ruotsin osuus Suomen palvelujen kokonaistuonnista on 9 prosenttia ja Saksan osuus 7 prosenttia. Yli puolet (52 %) suomalaisyritysten palvelujen kokonaistuonnista on peräisin EU-maista (kuvio 2).
Palvelujen ulkomaankaupan kannalta tärkeimmillä kauppakumppanimailla on huomattava merkitys myös Suomen tavarakaupassa.
Suomen palvelujen ulkomaankauppa on ylijäämäistä Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa, mutta ylijäämäisyyden aste vaihtelee huomattavasti. Venäjän kohdalla vienti on noin 3,5-kertainen tuontiin verrattuna ja Ruotsin ja Norjan kohdalla vastaavat luvut ovat 1,4 ja 1,2.
Suomen palvelukauppa maittain 2000
Suomen palvelukauppa tyypeittäin 2000
Rojalti- ja lisenssimaksut tärkeitä palveluja
Viennissä Suomen keskeisimpiä palvelutyyppejä ovat osuuksina kokonaisviennistä laskettuna rojalti- ja lisenssimaksut, rakentaminen ulkomailla, posti- ja telekommunikaatiopalvelut, palvelut tytäryhtiöiden välillä sekä arkkitehti- ja insinööripalvelut
Palvelutuonnissa keskeisessä asemassa ovat palvelut tytäryhtiöiden välillä sekä rojaltit ja lisenssimaksut. Tytäryhtiöiden välisten palvelujen kohdalla suuri alijäämä johtuu ulkomaalaisomisteisten yritysten harjoittamasta palvelutuonnista emämaasta. Tällaisia palveluita ovat muun muassa tytäryhtiön emoyhtiölle maksamat korvaukset hallintopalveluista (management fees). Tärkeimmät maat, joista näitä palveluja ostetaan, ovat Yhdysvallat, Britannia ja Saksa. Lisäksi Yhdysvaltoihin maksetaan miltei 70 prosenttia palvelujen ulkomaankauppaa harjoittavien suomalaisyritysten maksamista rojalti- ja lisenssimaksuista.
Rakennuspalveluja Venäjälle ja Venäjältä
Venäjälle myytyjen palvelujen kokonaisarvosta miltei 90 prosenttia tulee rakennus- ja arkkitehti- ja insinööripalveluista. Samoja palveluja Suomi myy runsaasti myös Saksaan, johon suuntautuvan palveluviennin kokonaisarvosta 17 prosenttia muodostuu arkkitehti- ja insinööripalveluista (taulukko 1).
Taulukko 1. Suomen palvelukauppa tärkeimpien kohdemaiden kanssa tyypeittäin, %
| Ruotsi | Norja | Saksa | Britannia | Alankomaat | ||||||
| Vienti | Tuonti | Vienti | Tuonti | Vienti | Tuonti | Vienti | Tuonti | Vienti | Tuonti | |
| Rojaltit ja lisenssimaksut | 2,3 | 9,5 | 11,2 | 5,5 | 10,8 | 3,0 | 29,1 | 6,1 | 21,9 | 12,3 |
| Rakentaminen ulkomailla | 14,8 | 1,8 | 34,5 | 2,3 | 14,8 | 2,2 | 3,0 | 2,0 | 0,7 | 0,0 |
| Posti- ja telekommuni- kaatiopalvelut |
13,2 | 17,0 | 6,6 | 37,5 | 11,6 | 7,9 | 9,4 | 4,5 | 12,0 | 3,4 |
| Palvelut tytäryhtiöiden välillä | 15,9 | 29,8 | 9,3 | 4,5 | 11,7 | 54,7 | 4,2 | 44,8 | 18,2 | 26,9 |
| Arkkitehti-, insinööri- ym. palvelut |
4,1 | 1,6 | 13,7 | 0,8 | 17,0 | 1,7 | 2,3 | 1,7 | 2,1 | 15,7 |
| Välityskauppa | 3,7 | 5,2 | 3,8 | 8,5 | 12,9 | 14,7 | 27,3 | 6,6 | 5,3 | 5,8 |
| Tutkimus- ja kehittämis- palvelut |
26,1 | 1,8 | 2,3 | 1,0 | 3,1 | 1,3 | 1,8 | 3,1 | 11,3 | 1,8 |
| Tietotekniikkapalvelut | 9,9 | 11,9 | 11,4 | 14,3 | 6,9 | 5,0 | 12,6 | 10,0 | 5,5 | 12,9 |
| Käyttöleasing | 0,1 | 0,6 | 0,0 | 0,5 | 0,3 | 0,6 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,4 |
| Informaatiopalvelut | 0,1 | 0,9 | 0,0 | 0,3 | 0,0 | 0,2 | 0,7 | 0,5 | 0,0 | 0,1 |
| Muut palvelut | 9,7 | 19,8 | 7,2 | 25,0 | 11,0 | 8,9 | 9,6 | 20,6 | 22,9 | 20,6 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Venäjä | Yhdysvallat | Muut maat | Yhteensä | |||||||
| Vienti | Tuonti | Vienti | Tuonti | Vienti | Tuonti | Vienti | Tuonti | |||
| Rojaltit ja lisenssimaksut | 0,6 | 1,9 | 74,6 | 33,5 | 24,2 | 7,8 | 30,6 | 15,2 | ||
| Rakentaminen ulkomailla | 83,5 | 28,3 | 0,4 | 0,0 | 7,2 | 0,5 | 13,1 | 1,3 | ||
| Posti- ja telekommuni- kaatiopalvelut |
3,7 | 31,9 | 1,2 | 1,1 | 11,9 | 13,8 | 8,6 | 8,5 | ||
| Palvelut tytäryhtiöiden välillä | 3,6 | 4,5 | 6,1 | 43,2 | 7,3 | 36,5 | 8,3 | 39,3 | ||
| Arkkitehti-, insinööri- ym. palvelut |
5,8 | 0,2 | 5,5 | 0,4 | 10,6 | 1,6 | 7,7 | 1,8 | ||
| Välityskauppa | 0,3 | 12,9 | 0,9 | 1,3 | 9,7 | 14,0 | 7,1 | 7,7 | ||
| Tutkimus- ja kehittämis- palvelut |
0,0 | 0,5 | 3,7 | 3,0 | 3,9 | 4,3 | 6,8 | 3,0 | ||
| Tietotekniikkapalvelut | 0,3 | 0,5 | 4,8 | 4,1 | 6,6 | 9,1 | 6,7 | 7,7 | ||
| Käyttöleasing | 0,5 | 0,5 | 0,7 | 0,0 | 1,5 | 1,0 | 0,8 | 0,4 | ||
| Informaatiopalvelut | 0,0 | 2,1 | 0,2 | 0,3 | 0,0 | 0,5 | 0,1 | 0,5 | ||
| Muut palvelut | 1,6 | 16,7 | 1,9 | 13,2 | 17,1 | 10,9 | 10,3 | 14,6 | ||
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | ||
Rakennuspalveluiden vienti Saksaan on miltei seitsemän kertaa suurempi kuin rakennuspalvelujen tuonti Saksasta. Myös Ruotsi ja Norja ovat suomalaisten yritysten tuottamien rakennuspalvelujen ja arkkitehti- ja insinööripalvelujen nettotuojia. Suomi tuo rakennuspalveluja eniten Venäjältä, josta tuodaan 37 prosenttia Suomen rakennuspalvelujen kokonaistuonnista ja jossa on erikoistuttu raskaaseen maansiirtorakentamiseen, kuten teihin ja siltoihin.
Kaikkiin tässä tarkastelussa esiintyviin maihin Suomi vie enemmän rakennuspalveluja kuin tuo niitä. Rakennuspalvelujen osuus muodostaa noin 13 prosenttia Suomen palvelujen kokonaisviennistä ja noin 1,3 prosenttia palvelujen kokonaistuonnista.
T&K-palveluja Ruotsiin
Rakennuspalvelujen lisäksi Suomi on myös tutkimus- ja kehittämispalvelujen, rojalti- ja lisenssimaksujen, käyttöleasingin ja arkkitehti- ja insinööripalvelujen nettoviejä. Rojalti- ja lisenssimaksujen vienti on noin 1,6-kertainen tuontiin verrattuna. Tutkimus- ja kehityspalvelujen ylijäämä on noin 1,8-kertainen. Arkkitehti- ja insinööripalvelujen vienti on noin 3,4-kertainen tuontiin verrattuna ja käyttöleasingpalvelut ovat noin 1,5-kertaisesti ylijäämäisiä.
Tutkimus- ja kehittämispalvelujen viennin tärkein yksittäinen kohdemaa on Ruotsi, jonka osuus tutkimus- ja kehittämispalvelujen kokonaisviennistä on huomattava. Arkkitehti- ja insinööripalvelujen viennin kannalta tärkeitä maita ovat Saksan ja Ruotsin lisäksi Yhdysvallat. Rojalteja ja lisenssimaksuja Suomeen maksavista maista tärkeimmät ovat Yhdysvallat ja Britannia. Yhteenlaskettuina nämä palvelutyypit muodostavat miltei 60 prosenttia Suomen palvelujen kokonaisviennistä. Tarkasteltaessa Suomen palveluvientiä voidaankin sanoa, että vienti nojaa suuressa määrin korkean tason "kovaa" insinööritietämystä edellyttäviin palveluihin, joissa on selvä ylijäämä.
Tvt-palveluja tuodaan enemmän
Tietotekniikka- ja telekommunikaatiopalveluissa Suomi on jonkin verran alijäämäinen. Tietotekniikkapalvelujen kokonaisviennin arvo on noin 69 prosenttia niiden kokonaistuonnin arvosta. Posti- ja telekommunikaatiopalvelujen kohdalla sama suhdeluku on noin 81 prosenttia, joten Suomi on tieto- ja viestintätekniikka-alaan liittyvien palvelujen nettotuoja. Näiden palvelujen prosenttiosuudet viennistä ja tuonnista ovat kuitenkin hyvin samankaltaiset. Tietotekniikkapalvelujen osuus suomalaisten yritysten palvelujen kokonaisviennistä on noin 7 prosenttia ja palvelujen kokonaistuonnista niiden osuus on noin 8 prosenttia. Posti- ja telekommunikaatiopalvelujen osuus sekä Suomen palveluviennistä että palvelutuonnista on noin 9 prosenttia.
Lähde: Palvelujen ulkomaankauppa 2000. Tilastokeskus
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksiköstä ja toimii palvelujen ulkomaankaupan tilastojen laadinnan projektipäällikkönä.
Palvelukauppatilastoja kehitetään kasvavaan kansainväliseen tarpeeseen
Suomen Pankilta Tilastokeskukselle
Päivitetty 8.1.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi