Julkaistu: 13.9.2003
Palvelujen ulkomaankauppa Suomessa vielä vähäistä
Eija Pohjansaari - Leena Storgårds
Palvelujen ulkomaankauppa OECD-maiden käsissä
Vuonna 2000 palvelujen kokonaisvienti maailmassa oli 1 476 miljardia dollaria ja kokonaistuonti samaa suuruusluokkaa eli 1 479 miljardia dollaria. Kaikkien OECD-maiden osuus palveluviennistä on 79 ja palvelutuonnista 74 prosenttia. NAFTA-alueen (Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko) osuus maailman palveluviennistä oli 23 ja palvelutuonnista 18 prosenttia. Euroopan Unionin osuus maailman kokonaispalveluviennistä oli 42 prosenttia ja palvelujen kokonaistuonnista osuus oli 40 prosenttia. Yli puolet EU:n käymästä palvelujen ulkomaankaupasta tapahtuu EU-alueen sisällä. On huomattava, että eräiden maiden ainakin osittain puutteellisten tietojen takia näihin lukuihin sisältyy jonkin verran epätarkkuuksia ja OECD:ssä on estimoitu puuttuvia lukuja ns. peilitilastojen avulla.
Taulukkoon 1 on kerätty tietoja eräiden OECD-maiden palvelujen kokonaisviennistä ja -tuonnista sekä bruttokansantuotteesta. Merkittävin maa palvelujen ulkomaankaupan kannalta on Yhdysvallat, jonka palveluvienti on lähes 300 miljardia USD ja palvelutuontikin on arvoltaan yli 200 miljardia USD. Palveluviennin osuus Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta on kuitenkin vain 3 prosenttia. Toiseksi merkittävin valtio palvelujen ulkomaankaupassa on Iso-Britannia, jonka palveluvienti (117 miljardia USD) ja -tuonti (96 miljardia USD) ovat noin 40 prosenttia Yhdysvaltain palveluviennistä ja -tuonnista. Tarkastelun kohteena olevista maista Saksalla, Japanilla, Kanadalla, Ruotsilla ja Suomella on palvelujen ulkomaankaupassa alijäämää, maat ostavat enemmän palveluja ulkomailta kuin myyvät ulkomaille.
Taulukko 1. Palvelujen ulkomaankauppa ja bruttokansantuote eräissä OECD-maissa vuonna 2000, miljardia dollaria ja vienti/BKT %
maa / alue | vienti mrd usd |
tuonti mrd usd |
palvelutase+ ylijäämäinen - alijäämäinen |
BKT mrd usd |
vienti/BKT % |
Euroopan Unioni | 614 | 606 | 8 | 7 866 | 8 % |
USA | 293 | 218 | 76 | 9 810 | 3 % |
Iso-Britannia | 117 | 96 | 21 | 1 430 | 8 % |
Saksa | 86 | 137 | -51 | 1 866 | 5 % |
Ranska | 82 | 62 | 19 | 1 305 | 6 % |
Japani | 69 | 117 | -48 | 4 765 | 1 % |
Italia | 56 | 56 | 0 | 1 073 | 5 % |
Alankomaat | 54 | 53 | 1 | 370 | 15 % |
Espanja | 54 | 31 | 22 | 561 | 10 % |
Belgia-Luxembourg | 44 | 39 | 5 | 248 | 18 % |
Kanada | 38 | 43 | -5 | 707 | 5 % |
Itävalta | 30 | 29 | 1 | 189 | 16 % |
Ruotsi | 20 | 23 | -3 | 229 | 9 % |
Kreikka | 19 | 11 | 8 | 113 | 17 % |
Tanska | 21 | 18 | 2 | 160 | 13 % |
Norja | 15 | 15 | 0 | 162 | 9 % |
Portugali | 8 | 7 | 2 | 106 | 8 % |
Suomi | 6 | 8 | -2 | 121 | 5 % |
Lähde: OECD Statistics on International Trade in Services: Partner Country Data and Summary Analysis. 1999-2000. BKT-tiedot OECD:n internet-sivuilta osoitteesta: http://www.oecd.org/EN/document/0,,EN-document-20-nodirectorate-no-1-9066-20,00.html#title1. |
Suomen palveluvienti ja -tuonti on määrällisesti hyvin pientä verrattuna samankokoisten eurooppalaisten maiden palvelujen ulkomaankauppaan. Toisaalta Suomessa palveluvienti muodostaa 5 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun vastaava suhde Japanilla on vain prosentin luokkaa ja Saksallakin 5 prosentin luokkaa. Ruotsissa ja Norjassa palvelujen ulkomaankauppa on yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteesta. Kreikan ja Belgia-Luxemburgin palveluviennin osuudet bruttokansantuotteesta ovat tarkasteltavista maista suurimmat. Kreikan lukuihin vaikuttavat turismista saatavat tulot ja Belgia-Luxemburgilla rahoituspalveluista, turismista ja liike-elämän palveluista saatavat tulot.
Kuvio 1: Palvelujen vienti ja viennin osuus BKT:sta isoissa palvelujen vientimaissa vuonna 2000, miljardia dollaria ja %
Lähteet: OECD Statistics on International Trade in Services: Partner Country Data and Summary Analysis. 1999-2000. BKT-tiedot OECD:n internet-sivuilta osoitteesta: http://www.oecd.org/EN/document/0,,EN-document-20-nodirectorate-no-1-9066-20,00.html#title1 .
Kuvio 2: Palvelujen vienti ja viennin osuus BKT:sta pienissä palvelujen vientimaissa vuonna 2000, miljardia dollaria ja %
Lähteet: OECD Statistics on International Trade in Services: Partner Country Data and Summary Analysis. 1999-2000. BKT-tiedot OECD:n internet-sivuilta osoitteesta: http://www.oecd.org/EN/document/0,,EN-document-20-nodirectorate-no-1-9066-20,00.html#title1 .
Venäjä tärkeä kumppani palvelukaupassa
Suomen tärkeimmät kauppakumppanit (taulukko 2) palvelujen ulkomaankaupassa ovat Euroopan Unioni, johon suuntautuu 48 prosenttia Suomen palveluviennistä sekä Yhdysvallat (17 prosenttia) ja Venäjä (10 prosenttia). Palvelujen tuonnissa rakenne on samanlainen. Tärkeimmät Suomen kauppakumppanit EU-alueella ovat viennissä Ruotsi (20 prosenttia palvelujen kokonaisviennistä), Iso-Britannia ja Saksa sekä vastaavasti tuonnissa Iso-Britannia (12 prosenttia palvelujen kokonaistuonnista), Ruotsi ja Saksa.
Suomen palvelujen ulkomaankaupan erityispiirteenä on Venäjä, jonka rooli on meillä merkittävämpi kuin muissa Euroopan Unionin maissa. Tämä johtunee Suomen pitkästä idänkauppahistoriasta. Viiden tärkeimmän kauppakumppanin joukkoon Venäjä pääsee EU-alueella vain Suomessa. EU:n laajeneminen Itä-Euroopan maihin tulee kuitenkin tulevaisuudessa kasvattamaan Venäjän merkitystä EU:n palvelujen ulkomaankaupassa. Esimerkiksi EU:n ulkopuolella on Slovakian Tasavallasta saatavilla palvelujen ulkomaankauppatietoa. Tiedot osoittavat, että palveluviennissä Venäjä on toiseksi tärkein kauppakumppanimaa Slovakian Tasavallalle. Norjan ja Tanskan palvelujen viennissä EU:n jälkeen merkittävin kohdealue on Yhdysvallat, jonka osuus palvelujen kokonaisviennistä on kummallakin maalla lähes 30 prosenttia Ruotsista ei ole saatavissa tarkempaa maajaottelua, mutta Norjan palvelujen ulkomaankauppa EU:ssa keskittyy lähinnä samoihin maihin kuin Suomessakin. Norjan palvelujen vienti suuntautuu Iso-Britanniaan, Saksaan ja Ruotsiin ja palveluja tuodaan Iso-Britanniasta, Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta. Palvelujen ulkomaankaupassa lähialueiden merkitys on näiden tietojen valossa suuri.
Taulukko 2: Tärkeimmät palvelujen ulkomaankaupan kohdemaat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan osalta vuonna 2000, %-osuus palvelujen viennistä ja tuonnista.
raportoiva maa | kohdemaa | osuus palvelujen viennistä % |
osuus palvelujen tuonnista % |
Tanska |
EU | 54,7 | 45,1 |
USA | 29,2 | 34,3 | |
Norja | 3,1 | 2,6 | |
Sveitsi | 1,5 | 1,0 | |
Kanada | 0,4 | 0,5 | |
Suomi |
EU | 47,6 | 51,1 |
USA | 16,7 | 18,7 | |
Venäjä | 10,0 | 8,9 | |
Baltian maat | 4,3 | 6,0 | |
Norja | 3,2 | 1,6 | |
Norja |
EU | 54,0 | 69,9 |
USA | 28,9 | 12,6 | |
Kanada | 2,8 | - | |
Sveitsi | 2,7 | 2,8 | |
Japani | 2,2 | 2,9 | |
Ruotsi |
EU | 53,9 | 56,0 |
Norja | 13,7 | 6,8 | |
USA | 12,7 | 17,0 | |
Sveitsi | 4,0 | 3,2 | |
Japani | 2,3 | 1,7 |
Palvelujen ulkomaankauppaa koskevaa kansainvälistä tietoa saa ensinnäkin OECD:n ja Eurostatin yhteisestä julkaisusta "OECD Statistics on International Trade in Services". Siinä on 29 OECD-maan tiedot jaoteltu palvelutyypeittäin tarkalla tasolla. OECD on julkaissut heinäkuussa 2002 palvelujen ulkomaankaupasta tilaston "OECD Statistics on International Trade in Services: Partner Country Data and Summary Analysis. 1999-2000", jossa annetaan tietoa 22 OECD-maan palvelujen ulkomaankaupasta kohdemaittain. Tämä on ensimmäinen palvelujen ulkomaankaupan kansainvälinen yhteisjulkaisu, jossa palveluerät on jaoteltu kohdemaittain. Julkaisu on saatavilla internetistä osoitteessa: http://www.oecd.org/EN/document/0,,EN-document-20-nodirectorate-no-1-32974-20,00.html . Koska julkaisu seuraa Maksutasekäsikirjan (Balance of Payments Manual 5th ed., BPM5) suosituksia, palvelujen määritelmät ovat samat kuin Suomen Pankin maksutasetilastossa.
Palvelujen osuus ulkomaankaupasta vähentyi
Palvelujen ulkomaankaupan suhteellinen merkitys Suomen ulkomaankaupassa on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tämä johtuu tavarakaupan voimakkaammasta kasvusta. Vuosina 1992-2001 palveluvienti kasvoi 92 prosenttia ja palvelujen tuonti lähes 60 prosenttia. Kasvua ei voida pitää vähäisenä, mutta koska samana ajanjaksona tavaravienti kasvoi 164 prosenttia ja -tuonti 122 prosenttia on palvelujen ulkomaankaupan suhteellinen osuus koko ulkomaankaupasta laskenut. Palvelujen viennin osuus oli vuotta 2001 koskevien ennakkotietojen mukaan noin 12 prosenttia Suomen kokonaisviennistä ja palvelujen tuonnin osuus oli noin 21 prosenttia kokonaistuonnista. Voidaan kuitenkin arvioida, että todellisuudessa osuudet ovat hieman suurempia, sillä tavaroiden mukana myydään usein myös palveluja ja näiden osuutta kokonaiskauppahinnasta ei ole välttämättä helppo erottaa. Esimerkiksi suurissa koneinvestoinneissa koneen laskutettuun hintaan sisältyy asennus-, koulutus- ja ylläpitopalveluja tmv.
Kuvio 3: Suomen ulkomaankaupan rakenne 1992-2001*, miljardia euroa
Palvelujen viennissä noin puolet tuloista koostuu muista palveluista, johon sisältyvät sellaiset erät kuin tietoliikenne-, vakuutus-, rahoitus- ja tietojenkäsittelypalvelut, rakentaminen ulkomailla, rojaltit ja lisenssit, välityskauppa, käyttöleasing, julkiset palvelut sekä muut sekalaiset palvelut. Kuljetus- ja matkustuspalvelut kattavat molemmat noin neljänneksen saaduista tuloista. Palvelujen tuonnista eli maksuista ulkomaille noin puolet koostuu muista palveluista, 29 prosenttia kuljetuspalveluista ja 23 prosenttia suomalaisten turistien käyttämistä matkailupalveluista. Voimakkaimmin kasvanut osa Suomen palveluviennissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut muiden palvelujen ryhmä. Tämä erä on kasvanut 126 prosenttia. Palvelujen tuonnissa voimakkain kasvu on tapahtunut kuljetuspalveluissa, joiden osuus on samana ajanjaksona kasvanut 115 prosenttia.
Kuvio 4: Palveluerien osuus palvelujen kokonaisviennistä ja tuonnista vuonna 1992 ja 2001
Rojaltit ja lisenssimaksut palveluviennin tärkein ryhmä
Nykyisellä tarkkuustasolla palvelujen ulkomaankauppaa on Suomessa seurattu vuosina 2000 ja 2001. Aikaisemmin käytössä ollut palvelujaottelu ei mahdollistanut alaerien vertailua keskenään kovin yksityiskohtaisella luokitustasolla. Palvelujen ulkomaankaupan suomalainen tilastointitapa on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta, koska monissa maissa palvelujen ulkomaankaupan tilastointi siirtyy kansallisille tilastovirastoille keskuspankkien hoitaman valuuttojen maksuvirtoihin perustuneen tarkastelun menetettyä euron käyttöönoton myötä merkitystään.
Suomen palvelujen ulkomaankaupasta vuonna 2001 on saatavilla ennakkoluvut, joita voidaan vertailla vuoden 2000 virallisiin lukuihin. Vuoden 2001 palvelujen viennin merkittävin erä on näiden ennakkolukujen perusteella rojalti- ja lisenssimaksut, joiden osuus kokonaispalveluviennistä on noin 24 prosenttia. Tilastokeskuksen kyselyyn vastanneista yrityksistä 114 yritystä (noin 8 prosenttia palvelujen ulkomaankauppaa harjoittavista yrityksistä) saa rojalti- ja lisenssimaksutuloja ulkomailta. Nämä yritykset ovat keskenään hyvin erilaisia, koska ne edustavat 24 eri toimialaa. Määrällisesti eniten rojalti- ja lisenssimaksuja saavia yrityksiä on tietojenkäsittelypalvelussa, seuraavaksi eniten elintarviketeollisuudessa ja koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialalla. Vertailtuna edelliseen vuoteen rojalti- ja lisenssituloja saavien yritysten määrä on hieman kasvanut.
Rojaltien ja lisenssimaksujen jälkeen tärkein palveluvientierä Suomelle on rakennuspalvelut, joiden osuus kokonaispalveluviennistä on noin 15 prosenttia. Tulos ei ole yllättävä, koska rakennusosaaminen on Suomessa perinteisesti hyvin korkeatasoista. Rakennuspalveluissa Suomi on selkeästi nettoviejä: rakennuspalvelujen vienti on 18-kertainen tuontiin nähden. Suomi vie rakennuspalveluja eniten Venäjälle, jonka osuus rakennuspalvelujen bruttoviennistä on 36 prosenttia. Tämän jälkeen merkittävin alue on "muu maailma", johon Tilastokeskuksen kyselyssä luetaan Aasia (pl. Japani), Keski- ja Etelä-Amerikka, Afrikka ja Australia. Tämän alueen merkitys on noin 25 prosenttia. Merkittävä rakennuspalvelujen vientimaa Suomen kannalta on myös Ruotsi, jonka osuus rakennuspalvelujen bruttoviennistä on 16 prosenttia.
Korkean teknologian osaamista edellyttävät palvelut ovat merkittävässä asemassa Suomen palvelujen kokonaisviennissä. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen ja arkkitehti-, insinööri- ja muiden teknisten palvelujen yhteenlaskettu osuus viennistä on noin 15 prosenttia. Seuraavaksi merkittävin palveluvientitulojen lähde on tietotekniikka- ja informaatiopalvelut, joiden osuus on noin 11 prosenttia Suomen kokonaispalveluviennistä. Tästä huolimatta Suomi on edelleen tietotekniikka- ja informaatiopalvelujen nettotuoja, joskin alijäämä näyttää pienenevän. Vuoden 2001 alustavien lukujen mukaan Suomen tietotekniikka- ja informaatiopalvelujen viennin arvo on noin 89 prosenttia niiden tuonnin arvosta. Viidenneksi merkittävin erä on posti- ja telekommunikaatiopalvelut, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaispalveluviennistä on noin 10 prosenttia. Niiden osuus kokonaispalvelutuonnista on sama ja myös tämä erä on selvästi alijäämäinen.
Tutkimus- ja kehittämispalvelujen viennin arvo on 1,4 kertaa tuonnin arvo ja arkkitehti- ja insinööripalvelujen kohdalla sama suhde on 2,1. Tämä heijastaa Suomen tuotantorakenteessa tapahtunutta syvää muutosta, joka on lisännyt tuottavuutta ja innovaatioiden sekä korkean teknologisen osaamisen merkitystä. 1990-luvulla teknologiasektorin osuus kansantuotteesta ja viennistä kasvoi nopeasti ja tämä heijastuu selvästi palvelujen ulkomaankauppaan. Myös yritysten pääomanmuodostuksen rakenne muuttui Suomessa 1970-luvulla aloitetun teknologiapanostuksen johdosta nopeammin kuin EU- ja OECD-maissa keskimäärin. Tämä heijastui mm. aineettomien investointien kasvuna.
Tutkimus- ja kehittämispalvelujen viennissä Suomen merkittävin kauppakumppani on Ruotsi, jonka osuus on hieman yli 50 prosenttia. Tämä johtunee osittain ruotsalaisten omistamien yritysten määrästä Suomessa. T&K -palveluja myydään eniten EU-alueelle sekä Yhdysvaltoihin ja Japaniin. "Muuhun maailmaan" kohdistuvan viennin osuus on t&k -palveluissa vain kolmisen prosenttia. Arkkitehti- ja insinööri ym. teknisten palvelujen myynnissä "muun maailman" osuus on noin 25 prosenttia. Muita merkittäviä suomalaisten arkkitehti- ja insinööripalvelujen ostajia ovat Ruotsi, Tanska, Yhdysvallat ja Venäjä, joiden yhteenlaskettu osuus arkkitehti- ja insinööri ym. teknisten palvelujen viennissä on noin 43 prosenttia.
Eija Pohjansaari toimii Tilastokeskuksen Yritysten rakenteet -yksikössä yliaktuaarina ja Leena Storgårds tilastopäällikkönä.
Palvelujen ulkomaankaupan tilastot kehittyvät
Päivitetty 13.9.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi