Julkaistu: 9.10.2003
Opiskelijalaskenta ohjaa opetuksen rahavirtoja
"Opiskelijoiden laskentapäivää" vietettiin taas syyskuun 20. päivä. Silloin kaikki oppilaitokset tilastoivat kirjoilla olevat oppilaansa ja opiskelijansa. Tiedonkeruissa kartoitetaan muun muassa oppilaitokset, niiden järjestämät koulutukset ja eri koulutuksissa opiskelevien määrät. Tiedot ovat pääsääntöisesti joko oppilaitos- tai yksilötasoisia.
Oppilas- ja opiskelijatietoja hyödynnetään monipuolisesti. Eri koulutussektoreiden opiskelijamäärätilastojen lisäksi opiskelijatietoja käytetään koulutukseen hakemista ja pääsyä, opintojen kulkua ja keskeyttämistä kuvaavissa tilastoissa. Nykyään opiskelijatietoja käytetään yhä enenevässä määrin myös opetuksen rahoituksen perusteena joko perusrahoituksessa tai tuloksellisuusrahoituksessa. Viimeksi mainittu on ainakin toistaiseksi koulutuksen järjestäjille myönnettyä ylimääräistä rahaa.
Peruskoulujen ja kuntien ilmoittamia oppilasmäärätietoja käytetään perusopetuksen perusrahoituksen määrittämisessä. Tampereen yliopiston laskentakeskus on jo usean vuoden ajan laskenut perusopetuksen yksikköhinnan määräämiseen tarvittavan tunnusluvun Tilastokeskuksen keräämien oppilasmäärätietojen pohjalta. Laskentakeskus on saanut tarvitsemansa tiedot tarkistettuina Tilastokeskukselta jo vajaan kuukauden kuluttua tiedonkeruun päättymisestä.
Lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen opiskelijatietoja käytetään tuloksellisuusrahoituksessa. Esimerkiksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitus koostuu tulosrahoituksesta ja laatupalkinnosta. Tulosrahoituksen mittarit tuotettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Neljässä mittarissa, jotka kuvaavat työllistymistä, jatko-opiskelua, opintojen keskeyttämistä ja opettajien muodollista kelpoisuutta, käytettiin Tilastokeskuksen aineistoja. Mittarit yhdistettiin eri painoarvoin tulosrahoitusindeksiksi, jossa Tilastokeskuksen aineistoihin pohjautuvien mittareiden painoarvo oli 80 prosenttia. Opetusministeriö myönsi tulosrahoitusindeksin perusteella viime syksynä tulosrahaa 15 koulutuksen järjestäjälle yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.
Koulutustilastot muokkaavat keräämiään tietoja myös kansainvälisiä, lähinnä Unescon, OECD:n ja Eurostatin tietotarpeita varten. Viime vuosina on erityisesti kiinnitetty huomiota käsitteiden yhtenäiseen määrittelyyn, tietojen laatuun ja kansainväliseen vertailtavuuteen.
Tänä syksynä Tilastokeskus ja opetushallinto ovat yhteistyössä määritelleet ensisijaisesti kansainvälisiä koulutustilastoja varten vertailukelpoisen laskennallisen opiskelijamäärän, full-time-equivalent -opiskelijamäärän (FTE-luvun), jossa korkeakouluopiskelijat luokitellaan joko kokopäivä- tai osa-aikaopiskelijoiksi suoritettujen opintoviikkojen perusteella. Osa-aikaisen opiskelijan muuntokerroin on 0,5, poissaolevan opiskelijan 0,0 ja kokopäiväopiskelijan 1,0. Viime syksyn tiedonkeruun pohjalta laskettu FTE-luku oli 73,8 prosenttia opiskelijamäärästä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen opiskelijakohtaiset kustannukset muodostuvat kansainvälisissä vertailuissa aikaisempaa korkeammiksi eli Suomen panostus koulutukseen tulee jatkossa vertailuissa näkymään oikeammin, aikaisempaa suurempana.
Tilastojohtaja Riitta Harala
Lisätietoja koulutustilastoista saa Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä Oppilaitostilastot ja Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -julkaisuista.
Päivitetty 9.10.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi