Julkaistu: 31.12.2002
Kaupanesteet vaikeuttavat palvelualojen kansainvälistymistä
Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa sisämarkkinat määritellään "alueeksi, jolla ei ole sisäisiä rajoja", mutta EU:n komission selvityksen mukaan sisämarkkinat ovat toteutuneet palvelukaupassa vain teoriassa. Asia on saanut vahvistusta myös Suomessa tehdyistä yrityskyselyistä. EU:n ulkopuolisissa maissa kaupanesteet ovat kuitenkin paljon vakavampia kuin EU:ssa. Erityisen kiusallisena ongelmana yritykset pitävät laajalti rehottavaa korruptiota.
Teksti: Pekka Lith
Kansainvälisen kaupan kasvu on lisännyt erikoistumista, mikä on tehostanut vuorostaan maailmanlaajuisesti voimavarojen kohdentamista. Kuluttajille kauppa on merkinnyt suurempia tuotevalikoimia ja halvempia hintoja. Vapaakaupan hyödyistä huolimatta kansainväliselle kaupalle on rakennettu monia esteitä, kuten tiukkoja kotimaisuusvaatimuksia ja investointirajoituksia.
Kaupanesteitä asettaneet valtiot ovat perustelleet toimiaan omavaraisuudella, uusien toimialojen tukemisella, kotimaisen tuotannon suojelulla tai maksutaseongelmillaan. Kaupanesteet ovat vaikuttaneet enemmän palvelujen kauppaan kuin tavarakauppaan, sillä palvelujen vienti edellyttää useammin kuin tavaravienti palveluntuottajan pysyvää tai tilapäistä läsnäoloa viennin kohdemaassa.
Erilaiset palvelualat ja niiden kohtaamat esteet niveltyvät myös läheisesti toisiinsa. Palvelujen tuotannossa, markkinoinnissa ja jakelussa ulkomailla toimiva palveluntuottaja käyttää itsekin monia ostopalveluja, joten toimintaan vaikuttavat myös vaikeudet, joita näiden alihankintapalvelujen tuottajat kohtaavat. Erilaisia kaupan rajoituksia pidetäänkin keskeisenä syynä palvelualojen hitaaseen tuottavuuden kasvuun.
Erityisesti pienten kansantalouksien palveluyrityksille kaupanesteet ovat kiusallisia, jos rajojen ylittämisen kustannukset nousevat niille liian korkeiksi. Pienissä maissa, kuten Suomessa, korkealuokkaista osaamista kehittäneiden palveluyritysten on silti laajennettava markkina-aluetta, sillä kotimarkkinat ovat usein riittämättömät yrityksen kasvulle tai herkkiä suhdannevaihteluille.
Monenlaisia kansallisia esteitä
Vuonna 1993 perustetuista sisämarkkinoista huolimatta palvelukauppaan sisältyy EU:n komission tekemän tuoreen selvityksen mukaan monenlaisia esteitä, jotka ovat liittyneet muun muassa markkinointiin, teknisiin standardeihin, työntekijöiden lupa- ja ammattitaitovaatimuksiin sekä palveluyritysten oikeudellista muotoa, organisaatiota ja johtoa koskeviin vaatimuksiin paikallisilla markkinoilla.
Kieli- ja kulttuurimuureista, viranomaisten rekisteröinti- ja lupamenettelyjen byrokraattisuudesta ja erityisesti viranomaisten laajasta harkintavallasta on syntynyt epävirallisia kaupanesteitä, jotka suosivat paikallisia palveluntuottajia. Osa vaikeuksista liittyy siihen, että EU:n normeja ei sovelleta oikein. Jäsenvaltiot eivät myöskään luota toisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien laatuun.
Epäkohtia julkisten hankintojen markkinoilla
Suomalaisille palveluyrityksillä yksi keskeinen kaupaneste EU:n sisämarkkinoilla koskee yrityskyselyjen mukaan julkisten hankintojen markkinoita ja niiden toimimattomuutta. (taulukko 1). Yrityskyselyt tehtiin kesällä 2002, ja niihin osallistui muun muassa teknisen suunnittelualan sekä tietotekniikkapalvelun yrityksiä, liikkeenjohdon konsulttitoimistoja ja rakennusliikkeitä.
Taulukko 1. Liike-elämän palvelujen ja rakennusliikkeiden kansainvälistä kauppaa vaikeuttavat esteet keskiarvoina EU:n ulkopuolisilla markkinoilla
| (asteikko: 5 = ratkaisevasti, 4 = melko paljon, 3 = jonkin verran, 2 = ei kovin paljon, 1 = ei lainkaan) | ||||
| Lihavoidut luvut: vähintään 3,5 (sulkeissa EU:ssa havaittuja esteitä) | ||||
| Tekninen palvelu |
Liikkeen- johdon konsultointi |
Tieto- tekniikka- palvelu |
Rakenta- minen |
|
| Asiakkaiden maksuongelmat, korruptio, rikollisuus ja muut poikkeavat liiketoimintatavat |
3,8 | 4 | 2,3 | 4,3 |
| Verolainsäädäntö ja maksut, jotka vaikeuttavat toimintaa ja syrjivät ulkomaisia yrityksiä |
3,6 | 3,6 | 3 | 3,3 |
| Sijoitettujen pääomien ja voittojen kotiuttamisen liittyvät hankaluudet, maksusuoritusmääräykset |
3,6 | 3 | 3,1 | 3,4 |
| Julkisten hankintojen pelisäännöt, paikallisten yritysten suosinta, tarjouksen tekemisen suuret kustannukset |
3,6 (3,0) | 3,4 | 2,4 | 3,6 (3,0) |
| Ulkomaisia palveluntuottajia syrjivät kansalliset testaus- tai sertifiointivaatimukset ym. |
3,4 | 2,6 | 2,3 | 3,6 |
| Yritystoiminnan aloittamista vaikeuttavat säädökset, omistuksen, kirjanpidon, hallinnon yms. vaatimukset |
3,2 | 3,1 | 3,1 | 3,1 |
| Standardit ja tekniset määräykset, jotka poikkeavat kv. kaupassa hyväksytyistä yleisistä vaatimuksista |
3,1 | 2,4 | 1,9 | 3,1 (3,0) |
| Yritystoiminnan ulkoistamista ja alihankintaa koskevat määräykset, velvoitteet käyttää paikallisia sopimuskumppaneita |
3 | 2,6 | 2,1 | 2,9 |
| Palveluntuottajien saamat julkiset tuet, paikalliset julkisen ja yksityisen alan monopolit |
2,9 | 2,9 (3,0) | 2,6 | 3 |
| Investointirajoitukset, tiettyjen toimialojen suojaaminen ulkomaalaiselta omistukselta |
2,8 | 2,6 | 2,6 | 3,3 |
| Lähde: Pekka Lith, Ulkomaankaupan yrityskyselyt 2002 | ||||
Yrityskyselyjen mukaan EU-maiden julkisia hankintoja ei kilpailuteta riittävän avoimesti ja tarjouspyynnöt suunnataan usein vain paikallisille "hovitoimittajille" tai hankinnoissa sovelletaan määrättyjä pätevyyden arviointimenetelmiä, jotka suosivat paikallisia palveluntoimittajia. Epäkohtia syntyy myös siitä, että tarjouskilpailuista ei saada riittävän ajoissa tietoja.
Liikkeenjohdon konsulttitoimistoilla ja markkinatutkimuslaitoksilla on ollut vaikeuksia kilpailla paikallisten julkisen ja yksityisen alan monopolien kanssa. Teknisellä suunnittelualalla vaikeudet ovat koskeneet erilaisia standardeja ja teknisiä määräyksiä rakennusteknisessä suunnittelussa sekä kilpailuneutraliteetin puutteellisuutta EU:n jäsenmaiden paikallisilla markkinoilla.
Etenkin rakentamiseen liittyy sisämarkkinoilla vielä monenlaisia kaupanesteitä maakohtaisine määräyksineen ja käytäntöineen, minkä vuoksi rajojen yli tapahtuva projektivienti on hankalaa ja yritykset joutuvat perustamaan tytäryhtiöitä paikallisille markkinoille. Myös EU:n jäsenmaissa sovellettavat rakennusalan ammattiryhmien erilaiset tutkintovaatimukset hankaloittavat töiden suorittamista.
EU-maiden verotuskäytäntöjen, standardien ja lainsäädäntöjen yhtenäistämisessä olisikin paljon tekemistä. Vientiyrityksillemme voisi myös laatia selkeitä oppaita tai tarjota asiantuntevaa neuvontaa liiketoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä eri maissa (veroasiat, sosiaaliturva ja tekijänoikeusasiat ym.). Julkisten hankintojen avoimuutta tulisi edistää mahdollisuuksien mukaan.
Korruptio valloillaan Itä-Euroopassa ja Aasiassa
EU:n ulkopuolisissa maissa havaitut kaupanesteet ovat yrityskyselyjen mukaan monilla palvelualoilla ja rakentamisessa kuitenkin monin verroin mittavampia kuin EU-maissa (taulukko 1). Erityisen haitallisena yritykset pitävät korruptiota ja suoranaista rikollisuutta. Lahjonta ja kynnysrahan pyytäminen avoimesti ovat tavallista arkipäivää esimerkiksi Venäjällä ja useissa Aasian maissa.
Yritysten on joskus vaikea tietää, perustuvatko viranomaisten vaatimukset lakiin vai korruptiokäytäntöön. Erityisesti Venäjän oloihin liittyvät ongelmat ovat syynä siihen, että esimerkiksi suomalaiset rakennusliikkeet eivät ole juurikaan uskaltaneet sijoittautua tytäryhtiöiden kautta pysyvästi markkina-alueelle, vaan liiketoimintaa harjoitetaan pääasiassa perinteisen projektiviennin kautta.
EU:n ulkopuolisissa maissa epäkohtia on liittynyt myös sijoitettujen pääomien ja voittojen kotiuttamiseen, ulkomaisia yrityksiä syrjivään verolainsäädäntöön, teknisiin standardeihin ja määräyksiin, yritystoiminnan harjoittamista ja aloittamista hankaloittaviin säädöksiin (lisenssikäytännöt ym.) sekä ulkomaisten asiantuntijoiden työskentely- ja hankintarajoituksiin.
Yrityskyselyistä ilmeni, että ongelmallisia maita ovat esimerkiksi Venäjä ja muut entiset neuvostotasavallat, muutamat Etelä-Amerikan maat kuten Brasilia, Meksiko, Chile ja Venezuela, Lähi-idän arabimaat ja Kaakkois-Aasian maat, joihin kuuluvat Kiina, Intia, Thaimaa, Indonesia, Pakistan ja myös Japani. Kaupanesteitä esiintyy kuitenkin lukuisissa muissakin EU:n ulkopuolisissa maissa.
Kaupanesteet korostuvat rakennusalalla ja teknisessä suunnittelussa
Yrityskyselyjen mukaan kaupanesteitä on havaittu kaikkein eniten rakentamisessa ja teknisellä suunnittelualalla. Selityksenä on, että asianomaisten alojen kansainvälinen toiminta on suuntautunut muita palvelualoja enemmän Itä-Eurooppaan ja muualle EU:n ulkopuolelle. Teknisellä suunnittelualalla kansainvälistä toimintaa on laajalti myös Kaakkois-Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan maissa.
Tekninen suunnitteluala ja rakentaminen vaativat usein myös asiantuntijoiden tilapäistä siirtymistä paikallisille markkinoille, jolloin kaupanesteet voivat koskea työntekijöiden ammattitaitoa ja työskentelyoloihin liittyviä vaatimuksia. Niissä palveluissa (mm. oikeudelliset palvelut, mainosala), jotka voidaan toimittaa rajojen yli sähköisesti, onkin vähemmän liiketoimintaa haittaavia vaikeuksia (kuvio 1).
Kuvio 1. Palvelujen tarjoamisen toimitusmuodot eräissä asiantuntijapalveluissa ja rakentamisessa 2001, % kansainvälisestä toiminnasta
Uudistusten viipyminen haittaa Venäjän-kauppaa
Erityisesti Venäjä ja muu Itä-Eurooppa muodostavat rakennusliikkeille ja monille palveluyrityksille tärkeän potentiaalisen markkina-alueen, mutta toimintaa häiritsevät kaupanesteet. Venäjällä ulkomaiset yritykset haluavat muun muassa parannusta investointisuojalakiin, yhdenmukaista ja ennustettavaa verotusta, sillä ne joutuvat usein paikallisten veroviranomaisten tulkintojen armoille.
Yritykset ovat toivoneet Venäjällä maanomistuksen mahdollistavaa maarekisteriä, kiinteistöjen hallintaa koskevan lainsäädännön kehittämistä ja pankkijärjestelmän uudistamista. Vaatimuslistalla on myös tulliviranomaisten ja materiaalisertifioinnin rahastuskäytännön lopettaminen. Työlisenssien saannissa venäläiset ja ulkomaiset yritykset tulisi saada samalle lähtöviivalle.
Palvelukaupan vapauttamisesta neuvotellaan WTO:ssa
Vuosien 1986-94 GATTin Uruguayn neuvottelukierroksen keskeinen tulos oli Maailman kauppajärjestö WTO:n syntyminen. WTO:n perustamissopimukseen kuuluu liiteosana palvelujen kauppaa koskeva monenvälinen ja oikeudellisesti sitova puitesopimus GATS. Sopimus kattaa periaatteessa kaikki muut palvelut paitsi julkiset palvelut ja lentoliikennettä koskevat liikenneoikeudet.
Sopimukseen on sisällytetty palvelujen osalta samanlaisia suosituimmuuden, syrjimättömyyden ja kansallisen tasavertaisen kohtelun periaatteita kuin tavarakaupassa oli jo aiemmin GATT-sopimuksen puitteissa. GATS-sopimuksessa on kolme osaa, jotka ovat kaikkia osapuolia koskeva yleinen osuus, jäsenmaiden tekemät erityiset sitoumukset ja aloittaiset liitteet.
Uruguayn neuvottelukierroksen jälkeen neuvotteluja jatkettiin neljällä palvelualalla, joissa ei tuolloin saavutettu tuloksia. Nämä palvelualat olivat rahoituspalvelut, perustelepalvelut, merikuljetukset ja luonnollisten henkilöiden liikkuvuus maiden välillä. Näistäkin palveluista päästiin sopimukseen 1990-luvulla lukuun ottamatta kansainvälisiä merirahteja.
Merirahtien osalta neuvottelut ovat olleet keskeytyksissä vuodesta 1996 lähtien. Varsinaiset uudet palvelujen kauppaneuvottelut aloitettiin kuitenkin GATS-sopimukseen sisältyvän artiklan (XIX) perusteella vuoden 2000 tammikuussa. Sittemmin neuvottelut yhdistettiin Dohan-neuvottelukierrokseen, jonka aloittamisesta päätettiin vuonna 2001.
Kirjoittaja työskentelee omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith).
Lähteitä:
EU:n komissio: Palvelujen sisämarkkinatilanne, komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Bryssel 30/07/2002, KOM (2002) 441
Kauppa- ja teollisuusministeriö: Toimivat markkinat (www.ktm.fi)
Lith, Pekka: Kansainvälinen kauppa ja kaupanesteet - palveluyritysten näkökulma. Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut P. Lith, tutkimuksia ja raportteja 9/2002. Helsinki 2002.
Palvelukaupan esteiden luokittelu
Palvelujen tarjoamisen toimitusmuodot
Päivitetty 31.12.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi