Viron työvoimamarkkinat murroksessa

Pasi Harttunen

Viron liittyminen EU:hun avasi virolaisille laajat työmarkkinat, vaikkakin vain osittain. Osa virolaisista onkin paremman palkan toivossa siirtynyt töihin ulkomaille. Tietyillä aloilla ammattitaitoisesta työvoimasta on jo pulaa, ja kilpailu parhaista osaajista on kiristynyt.

Viron EU-jäsenyys täyttää näinä päivinä puolitoista vuotta. Suomessa ja ns. vanhassa Euroopassa mielenkiinto 90 miljoonaa uutta EU-kansalaista kohtaan on ollut luonnollisestikin suurta, joskin pääpaino on ollut enemmän huolenaiheissa kuin mahdollisuuksissa. Työvoimakysymykset huolestuttivat niin Ranskaa, jossa pelättiin halpojen puolalaisten putkimiesten rynnäkköä, kuin Suomeakin, jossa uhkakuvana oli laaja virolaisinvaasio lähinnä metalli-, rakennus- ja elektroniikkateollisuuteen.

Totta on, että maat jotka rajoittivat liikkuvuutta hyvin vähän tai eivät lainkaan, saivat huomattavan määrän vierastyövoimaa, esimerkiksi Irlanti johon siirtyi nopeasti 9 000 latvialaista, ml. IT-asiantuntijoita. Maat jotka suojautuivat siirtymäajoilla, saivat nekin vierastyövoimaa - esimerkkinä Suomi ja tuhannet rakennus- ja metallimiehet. Virolaisen työvoiman liikkuvuus on kuitenkin ollut suhteellisen vähäistä. Osalla syynä on kielitaidon puute, mutta suurimpia selittäviä tekijöitä ovat sittenkin elinkustannusten korkeus kohdemaassa sekä - yllättävää kyllä - Viron verraten hyvä ja rajusti noussut palkkataso.

Syksyn merkittävä uutinen Virossa on ollut Tarton uuden Kaubamajan luovutuksen viivästyminen. Viive ei ehkä normaalissa toimisto- tai asuinrakentamisen kohteessa olisi noussut otsikoihin, mutta kun kyseisen kohteen vuokralaiset olivat (pien)yrittäjiä, jotka maksoivat vuokraa tiloista joita ei vielä ollutkaan, oli kysymys Tarton mittakaavassa myös merkittävästä tulonmenetyksestä.

Miksi luovutus sitten viivästyi? Pääurakoitsijan lausunto asiasta oli koruttoman rehellinen: työvoima lähti kesällä ulkomaille paremman palkan toivossa. Joidenkin arvioiden mukaan lähtijöitä oli jopa sata, ja aivan selvää on ettei noin suurta vapaata ammattimiesten joukkoa löydy rakentamisen korkeasuhdanteen aikana mistään, saati sitten järkevällä hinnalla.

Toinen esimerkki, ei niinkään uutinen, on Tallinnan ammattimiesten kohonnut palkkataso. Viime vuosina palkat ovat nousseet Virossa vuosittain keskimäärin 8 - 12 prosenttia. Joillakin aloilla palkkataso on kuitenkin moninkertaistunut - osaajien puutteesta johtuen. Rakentaminen toimii jälleen hyvänä esimerkkinä: on turha mennä Suomeen tai jopa kauemmaksi kahdeksan euron tuntipalkan toivossa, kun hyvämaineinen ammattimies tienaa saman Virossa pienemmillä elinkustannuksilla. Viron keskiansio on tällä hetkellä 530 euroa kuukaudessa. Hyvä rakennusalan ammattimies tienaa kuukaudessa 1 280 euroa, ilman yli- ja viikonlopputöitä. Toki urakkapalkkaus moninkertaisine tuloineen houkuttelee lähtemään ulkomaille, mutta esimerkiksi vanhemmat ammattimiehet jäävät mielellään Viroon.

IT-alalla löytyy osaajia

Liittyminen Euroopan unioniin toi Viroon joukon investoijia, joille jäsenyys merkitsi vakautta ja uutta markkinaa, mutta myös paikallista työvoimareserviä. Esimerkiksi Skype mainitaan usein ruotsalaisten kaverusten Niklas Zennströmin ja Janus Friisin yrityksenä, joka on kehittänyt suositun, ilmaisiin verkkopuheluihin tarkoitetun ohjelman. Harvat tietävät, että yhtiön tekninen pääkonttori on Virossa, samoin kuin kolme neljäsosaa koko henkilökunnasta. Hiljattain amerikkalainen internet-huutokauppayhtiö eBay osti Luxemburgissa rekisteröidyn Skype Technologies yrityksen lähes 2,6 miljardilla dollarilla. IT-alalta on lukuisia muitakin esimerkkejä. Onkin arvioitu että ensi vuonna virolaiset yritykset rekrytoivat pelkästään IT-osaajia 500 - 800 henkilöä. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa siirtymisiä yhtiöiden välillä ja joka tapauksessa palkkatason nousua.

IT-henkilöstön palkkahajonta on huomattava, koulutuksesta, työkokemuksesta ja kokemustaustasta riippuen. Päällikkötason henkilön bruttokuukausipalkka Tallinnan alueella on 1 600 - 2 400 euroa ja johdon taso 2 500 - 5 000 euron haarukassa. Tehtävänkuvasta riippuen pakettiin kuuluu lisäksi matkapuhelin sekä joissain tapauksissa auto.

Yleisesti ottaen alueelliset palkkaerot ovat jonkin verran tasoittuneet, sillä minimipalkkojen nousu on ollut suurin juuri maakunnissa (Itä-Virumaa, Etelä-Viro, saaret). Useimmiten kasvukeskusten ulkopuolella maksettava palkka esimerkiksi teollisuustyössä on minimipalkka tai hieman sen yli, kun se taas Tallinnassa on lähempänä keskipalkkaa tai jopa yli. Eroa selittää suurelta osin Tallinnan alueen kohonnut hintataso sekä kasvava työvoimapula.

Viron tämän hetken kasvukeskuksista tai maakunnallisista kasvukeskuksista selkeimmin erottuvat Harjumaa (Tallinna ml. ympäristökunnat), Tartto, Pärnu ja Saarenmaa. Kaikissa näissä tuotannolliset toimialat ovat toimineet kasvun moottoreina, mutta kehitystä vauhdittavat myös viriämässä oleva pk-sektorin yhteistyö ja 'yrityshautomot'. Suomalaisesta näkökulmasta erityisesti hautomotoiminta saattaa tuntua vaatimattomalta, mutta ottaen huomioon Viron nopean kehityksen viimeisen 10 - 12 vuoden aikana on asioissa edetty sittenkin melko hyvin. Kustannustasoltaan kasvukeskukset ovat toki maakuntien kärkipaikoilla, mutta varsinkin työvoiman saatavuuden vertailussa pienemmät paikkakunnat menettävät kilpailukykynsä.

Keskimääräiset bruttokuukausipalkat toimialoittain, 2. neljännes 2005

Lähde: Viron tilastovirasto

Keskimääräiset bruttokuukausipalkat maakunnittain, 2. neljännes 2005

Lähde: Viron tilastovirasto

Ukrainalaiset paikkaavat työvoimapulaa

Mikäli investointiherkkyyttä Viroon vielä on, työvoimamielessä on syytä edetä ripeästi. Vaikka usein todistellaankin Viron saavuttavan EU:n keskipalkkatason aikaisintaankin 15 vuoden kuluttua, on ilmeistä, että edellä mainitut alat saavuttavat pohjoiseurooppalaisen tason huomattavasti nopeammin.

Viron nopea talouskasvu ja halu päästä korkean teknologian valmistajasta myös sen suunnittelijaksi on tuonut mukanaan korkeakoulubuumin. Pieni väkiluku - 1,35 miljoonaa asukasta, joista noin miljoona vironkielistä - ja suuri määrä erilaisia ja eritasoisia yliopistoja ja korkeakouluja on yhdistelmä, jonka jäljet alkavat pikkuhiljaa näkyä.

Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien määrä on romahtanut, ja oppilaitoksia on aiempaa vähemmän. Myöskään oppilaitosten linjat eivät kovin hyvin vastaa teollisuuden ja palvelusektorin kysyntää. Ikääntyvän työvoiman työssä pitäminen korostuu entisestään kun nuorempaa väkeä ei tule korvaamaan ikääntyvää ammatillista osaamista. Esimerkiksi lukkoseppien, hitsaajien, autopeltiseppien ja lattia-, pinnoiteammattilaisten joukko harvenee vuosi vuodelta.

Tulevaisuudessa Viroa koskettavat siis samat huolenaiheet kuin Suomeakin. Ja vaikka suomalaisesta se voikin tuntua hieman oudolta, jo tänä päivänä ukrainalainen vierastyövoima Tallinnan telakoilla on tosiasia, sillä omia ammattimiehiä ei ole saatavilla. Ukrainan keskipalkka on noin 170 euroa kuukaudessa ja väkiluku 48 miljoonaa ihmistä. Kun vanhempi polvi puhuu hyvin venäjää ja urakkatyö vieraassa maassa sopii hyvin, ei suurempia esteitä työllistymiselle ole. Vaikka Ukrainan on ennustettukin liittyvän Euroopan unioniin aikaisintaan 2016, ovat maan valtavat työvoimaresurssit alkaneet vaikuttaa Eurooppaan jo nyt.

Pasi Harttunen toimii henkilöstökonsultointiin erikoistuneen MPS Eestin toimitusjohtajana ja vastaa MPS-Yhtiöiden Baltian liiketoiminnasta, asemapaikkanaan Tallinna.

Päivitetty 14.12.2005