Julkaistu: 20.2.2006
Palkalla saa nyt enemmän ja parempaa
Kaikki oli halpaa 1970-luvulla. Ruislimppu maksoi markan, viinapullon sai parilla kympillä, ja Las Palmasiin pääsi muutamalla satasella. Hinnat ovat nousseet koko ajan ja veronkorotukset syöneet palkkojen nousun. Nämä väitteet kuulee usein. Mitä on todella tapahtunut?
Ilkka Lehtinen
Vuonna 1975 keskivertopalkansaaja ansaitsi 350 euroa kuussa, verojen jälkeen käteen jäi 235 euroa. Keskivertoperheen, johon silloin kuului 2,9 henkilöä, kokonaiskulut olivat 5 165 euroa vuodessa. Menojen kattamiseen tarvittiin 22 kuukauden työpanos eli lähes kahden henkilön vuosipalkka (Taulukko 1).
Taulukko 1. Kotitalouden keskimääräinen kulutus pääryhmittäin vuosina 1975 ja 2005 sekä kuinka monta kuukautta sen eteen piti tehdä töitä
1975 | 2005 | |||||
€ | % | kk-palkkaa | € | % | kk-palkkaa | |
Ravinto | 1 195 | 23,1 | 5,1 | 3861 | 13,3 | 2,3 |
Alkoholi ja tupakka | 358 | 6,9 | 1,5 | 1537 | 5,3 | 0,9 |
Vaatetus | 382 | 7,4 | 1,6 | 1463 | 5,1 | 0,9 |
Asuminen | 1 010 | 19,6 | 4,3 | 6209 | 21,4 | 3,6 |
Kotitaloustavarat | 315 | 6,1 | 1,3 | 1608 | 5,6 | 0,9 |
Terveydenhoito | 128 | 2,5 | 0,5 | 1367 | 4,7 | 0,8 |
Liikenne | 815 | 15,8 | 3,5 | 4168 | 14,4 | 2,4 |
Viestintä | 52 | 1,0 | 0,2 | 1014 | 3,5 | 0,6 |
Vapaa-aika | 410 | 7,9 | 1,7 | 3477 | 12,0 | 2,0 |
Koulutus | 35 | 0,7 | 0,1 | 144 | 0,5 | 0,1 |
Hotelli-ja ravintola | 260 | 5,0 | 1,1 | 1980 | 6,8 | 1,2 |
Muut | 205 | 4,0 | 0,9 | 2121 | 7,3 | 1,2 |
Yhteensä | 5 165 | 100,0 | 22,0 | 28 949 | 100,0 | 17,0 |
Vuonna 2005 keskipalkka oli 2 500 euroa, ja käteen jäi 1705 euroa. Nyt 2,1 henkilöä käsittävän perheen vuosikulut olivat 29 000 euroa. Tähän meni 17 kuukauden netto-palkka.
Vuonna 2005 ostettiin enemmän autoja, ulkomaanmatkoja, kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa kuin vuonna 1975. Asunnot ovat nyt suurempia, kodin sisustamiseen käytetään enemmän rahaa, ravintolassa syödään enemmän, alkoholia juodaan enemmän ja kaupasta ostetaan parempaa lihaa ja muita elintarvikkeita. Elintaso on noussut.
Keskivertopalkansaaja maksaa nyt prosenttiyksikön verran vähemmän veroa palkastaan kuin vuonna 1975, vaikka nyt maksetaan kunnallis- ja valtionveron lisäksi palkansaajien eläkevakuutusmaksua.
Leipä kallistunut, muu ruoka ei
Tänään syödään enemmän paisti-, file- ja siipikarjanlihaa, hedelmiä, vihanneksia, jäätelöä, valmisruokia, juustoja ja pastaa kuin 1970-luvulla. Sokeria, rasvaa ja perunoita kuluu sitä vastoin vähemmän.
Nettopalkalla saa nyt viisi kertaa enemmän sokeria, neljä kertaa enemmän vehnäjauhoja ja kahvia, kolme kertaa enemmän lihaa ja kananmunia, kaksi kertaa enemmän hedelmiä sekä vihanneksia ja puolitoista kertaa enemmän maitotaloustuotteita ja perunoita kuin vuonna 1975.
Leipää sen sijaan saa nyt 10-15 prosenttia vähemmän.
Koko vuotuisen ruokakorin ostamiseen kului perheellä vuonna 1975 viiden kuukauden nettopalkka. Nyt entistä laadukkaamman korin hankkimiseen kuluu reilun kahden kuukauden palkka (Taulukko 2).
Taulukko 2. Eräiden hyödykkeiden hinnat vuosina 1975 ja 2005 sekä kuinka paljon näitä tuotteita sai kuukauden nettopalkalla
Maaliskuu 1975 | Maaliskuu 2005 | |||
Hinta | Palkalla sai | Hinta | Palkalla sai | |
Vehnäjauho, kg | 0,36 | 646 | 0,62 | 2 772 |
Reikäleipä, kg | 0,36 | 644 | 3,14 | 543 |
Sekahiivaleipä, kg | 0,47 | 497 | 3,77 | 452 |
Makaroni kg | 0,63 | 372 | 0,80 | 2 131 |
Pakastesei kg | 2,10 | 112 | 5,20 | 328 |
Kevytmaito | 0,19 | 1 257 | 0,74 | 2 304 |
Edamjuusto | 1,64 | 144 | 7,85 | 217 |
Kananmunat | 0,96 | 245 | 2,33 | 732 |
Meijerivoi | 0,98 | 240 | 2,47 | 690 |
Omena, kg | 0,52 | 452 | 1,75 | 974 |
Ruokaperuna kg | 0,15 | 1 579 | 0,70 | 2 436 |
Hienosokeri kg | 0,75 | 312 | 1,08 | 1 579 |
Kahvipaketti kg | 2,58 | 91 | 4,80 | 355 |
Maitosuklaa, kg | 3,65 | 64 | 8,45 | 202 |
Kermajäätelö 1 l | 1,03 | 228 | 1,32 | 1 292 |
Appelsiinilimonadi 1l | 0,37 | 630 | 1,24 | 1 375 |
Koskenkorvapullo | 3,87 | 61 | 9,20 | 185 |
III-olut, 330 ml pullo | 0,19 | 1 237 | 0,97 | 1 758 |
Tupakka-aski | 0,46 | 512 | 4,00 | 426 |
Kevyt polttoöljy, l | 0,07 | 3 577 | 0,65 | 2 623 |
Sähkö, kwh | 0,03 | 6 917 | 0,08 | 21 313 |
Aspirin 20 kpl | 0,25 | 942 | 3,35 | 509 |
Sairaalamaksu, vrk | 1,35 | 175 | 26,00 | 66 |
Poliklinikkamaksu | 0,84 | 279 | 22,00 | 78 |
Bensa 96 okt - 95E | 0,20 | 1 156 | 1,30 | 1 312 |
Taksimatka 5 km Hki | 1,68 | 140 | 9,45 | 180 |
TV-lupa, väritelevisio | 21,86 | 10,7 | 195,20 | 8,7 |
Elokuvalippu | 1,12 | 210 | 8,53 | 200 |
Lottorivi | 0,17 | 1 397 | 0,70 | 2 436 |
Tukan leikkuu, miehet | 1,46 | 161 | 24,71 | 69 |
Hotellihuone | 8,42 | 27,9 | 93,99 | 18,1 |
Koskenkorvapullo maksoi 23 markkaa eli 3,86 euroa alkuvuonna 1975. Nyt se maksaa 9,20 euroa. Palkalla sai vuonna 2005 kolminkertaisen määrän koskenkorvaa kuin vuonna 1975. Keskiolutta saa nyt nettopalkalla 40 prosenttia enemmän.
Tupakan hinta on noussut palkkoja enemmän. Nyt palkalla saa 15 prosenttia vähemmän tupakkaa kuin vuonna 1975.
Asunnosta maksetaan enemmän Helsingissä
Yleinen elintason nousu näkyy useilla kulutuksen alueilla laadun paranemisena ja kulutuksen määrän nousuna. Asunnon ostossa Helsingissä on käynyt päinvastoin. Saman kaksion ostamiseksi pitää työskennellä viisi kuukautta enemmän kuin vuonna 1975. Suurimmassa osassa maata vastaavan asunnon hankkimiseen kuluu nyt 10-20 kuukautta vähemmän aikaa.
Sama tilanne on vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Keskimääräisellä kuukausi-palkalla saa maksettua Helsingissä kaksi viikkoa vähemmän vuokraa kuin vuonna 1975. Muualla maassa keskipalkalla saa maksettua vuokraa yhdestä kahteen viikkoon enemmän.
Koko maan osalta vuoden asumiskustannusten maksamiseen lämmityksineen menee keskivertoperheeltä nyt vähemmän työaikaa kuin vuonna 1975. Elintason yleinen nousu ei näy asumisessa pääkaupunkiseudulla, muualla maassa kylläkin (Taulukko 3).
Taulukko 3. 50 neliömetrin asunnon myyntihinta ja vuokra sekä kuinka monen kuukauden palkka siihen tarvittiin, eräillä paikkakunnilla vuosina 1975 ja 2005
1975 | 2005 | |||||||
Hinta, € | kuinka monen kk:n palkka | Vuokra, € | kuinka monen kk:n palkka | Hinta, € | kuinka monen kk:n palkka | Vuokra, € | kuinka monen kk:n palkka | |
Koko maa | 15 400 | 65,5 | 66,43 | 3,5 | 81 000 | 47,5 | 439 | 3,9 |
Pääkaupunkiseutu | 16 900 | 71,9 | 71,48 | 3,3 | 121 500 | 71,3 | 564 | 3,0 |
Helsinki | 17 100 | 72,8 | 71,65 | 3,3 | 132 500 | 77,7 | 589 | 2,9 |
Tampere | 12 900 | 54,9 | 65,85 | 3,6 | 81 650 | 47,9 | 467 | 3,7 |
Turku | 13 600 | 57,9 | 64,92 | 3,6 | 72 000 | 42,2 | 450 | 3,8 |
Kuopio | 14 700 | 62,6 | 66,43 | 3,5 | 71 500 | 41,9 | 450 | 3,8 |
Oulu | 12 900 | 54,9 | 71,31 | 3,3 | 73 500 | 43,1 | 450 | 3,8 |
Asuntolainojen korot ovat nyt alhaiset ja korkokulut pienemmät kuin 30 vuotta sitten. Vuonna 1975 neljän vuoden nettopalkkaa vastaavan lainan vuosikoron maksuun meni viiden kuukauden palkka. Nyt vastaavan suuruisen lainan korkojen maksuun menee puolentoista kuukauden palkka.
Omakotitalon 3 000 litran öljysäiliön täyttämiseen pitää tehdä nyt neljännes enemmän töitä kuin vuonna 1975. Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölaskuun meni vuonna 1975 kahden ja puolen kuukauden palkka, nyt siitä selviää alle kuukauden nettopalkalla. Öljysäiliön täyttö maksoi maaliskuussa 2005 lähes yhtä paljon kuin 20 000 kilowattia sähköä. Vuonna 1975 sähkö maksoi lähes kolminkertaisesti öljyyn nähden.
Pukeutuminen halvempaa, sairastaminen kalliimpaa
Vuonna 1975 perheeltä kului vaate- ja jalkineostoksiin reilun puolentoista kuukauden nettopalkka. Tänään perhe selviää vaatemenoistaan vajaan kuukauden palkalla.
Huonekaluihin, kodinkoneisiin, sisustukseen ja taloustavaroihin perheeltä kului vuonna 1975 vajaan puolentoista kuukauden palkka. Nyt selvitään vajaan kuukauden palkalla, vaikka kodinkoneisiin ja sisustukseen satsataan määrällisesti ja laadullisesti enemmän.
Vuonna 1975 yhden kuukauden nettopalkalla saattoi maksaa puolen vuoden sairaala-oleskelun, nyt vain kahden kuukauden. Terveydenhoitoon kotitaloudelta kului 128 euroa vuonna 1975 eli puolen kuukauden nettopalkka. Tänä päivänä keskivertoperhe käyttää terveydenhoitoon vuodessa 1 367 euroa, mikä vastaa 0,8 kuukauden palkkaa. Vuonna 1975 ei ollut terveyskeskusmaksua ja lääkkeiden omavastuuosuus oli pieni ja lisäksi lääkekulut sai vähentää verotuksessa.
Liikumme enemmän, maksamme vähemmän
Keskiverto perheauto Toyota Corolla 1200 maksoi 3 960 euroa vuonna 1975 eli 17 kuukauden nettopalkan. Vuonna 2005 vastaavan Toyotan sai 19 000 eurolla eli 11 kuukauden nettopalkalla.
Kevättalvella 1975 bensalitra maksoi 0,2 ja marraskuussa 2005 1,22 euroa. Nyt palkalla saa hieman enemmän bensaa kuin vuonna 1975. Bensiinin litrahinnan pitäisi nousta 1,47 euroon, jotta palkalla saisi ostettua nyt yhtä paljon bensaa kuin vuonna 1975.
Vuoden 1975 maaliskuussa Kanariansaarten viikon lomamatka maksoi 170 euroa. Vuoden 2005 maaliskuussa matkan sai 700 eurolla. Vuonna 1975 kuukausipalkalla sai vajaat puolitoista, nyt kaksi ja puoli matkaa.
Liikennemenoihin perhe käytti rahaa vuonna 1975 kolmen ja puolen kuukauden nettopalkan verran ja vuonna 2005 vajaan kahden ja puolen kuukauden nettopalkat. Vuonna 2005 matkustetaan enemmän, autoja on enemmän, ja ne ovat paremman laatuisia.
Enimmäkseen palkalla saa nyt siis enemmän ja parempaa kuin 30 vuotta sitten. Mutta poikkeuksiakin on. Vuonna 1975 kuukausipalkalla sai 210 elokuvalippua, nyt hieman vähemmän. Vuonna 1975 väritelevision katselulupa maksoi 22 euroa. Vuoden 2005 alussa luvan hinta oli 195 euroa. Vuonna 1975 kuukausipalkalla sai 11 vuoden tv-luvat, nyt yhdeksän.
Vuonna 1975 sai kuukausipalkalla yhdeksän Helsingin Sanomien vuositilausta ja nyt kahdeksan. Miesten tukanleikkuun maksamiseksi saa tehdä töitä nyt kaksinkertaisesti vuoteen 1975 verrattuna.
Paljon uutta tullut - vertailu vaikeaa
Vuosien 1975 ja 2005 ostovoiman vertailun tekee hankalaksi se, että kulutuksen rakenne ja laatu on muuttunut. Vuonna 1975 ei ollut tietoakaan kotitietokoneista, dvd-laitteista, kännyköistä, laajakaistayhteyksistä puhumattakaan.
Esimerkiksi vuonna 1975 posti- ja puhelinpalveluihin sekä laitteisiin eli viestintään keskivertoperhe käytti 52 euroa. Tämä oli vajaan viikon nettopalkka. Nyt viestintään kuluu 1 014 euroa eli kolmen viikon palkka. Ero johtuu viestinnän uusien palvelujen ja laitteiden käytön räjähdysmäisestä kasvusta eikä suinkaan hintojen noususta.
Kirjoittaja on Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö.
Päivitetty 20.2.2006