Tolkkua EU:n tilastovaatimuksiin

Euroopan unionin alati kasvavat tilastotarpeet ovat leimanneet Tilastokeskuksen toimintaa 1990-luvulta alkaen. Viime vuosina uusia EU:n tilastoasetuksia on säädetty liki 20 asetuksen vuosivauhtia. Suomen EU-jäsenyyden ajalta ei muistu mieleen yhtään tilastoasetusta, joka olisi lakkautettu. Muutoksia on toki tehty, useimmiten tietovaatimuksia kasvattaen. Ainakin suomalaisesta näkökulmasta monen säädöksen tarpeellisuus on jäänyt vähintään epämääräiseksi.

Yhteisön toimielinten näkemyserot ja tietotarpeiden ristiriitaisuus ovat vaikeuttaneet järkevien valintojen tekemistä ja mutkistaneet tilastojen todellista kehittämistä. Komission eri politiikkalohkoista vastaavilla pääosastoilla ei aina ole ollut kovin selkeää käsitystä siitä, miten nopeasti ja millaisilla resursseilla uusia tilastojärjestelmiä voidaan rakentaa.

Ristiriitaisten tietotarpeiden yhdistäminen on johtanut monasti turhan tiedon tuotantoon ja hidastanut tärkeidenkin tilastojen tuotantoaikatauluja. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki on korostanut taloustilastojen nopeutta ja ajantasaisuutta yksityiskohtaisuuden kustannuksella. Sen sijaan komission monet pääosastot haluavat tilastoja mahdollisimman tarkoin luokituksin ja laajalla tietosisällöllä. Vaikka tilastoasetusten johdantotekstissä yleensä korostetaan, ettei tilaston laadinta saa aiheuttaa yrityksille tai muille tiedonantajille liikaa vaivaa, on asetustekstien sisältö juuri päinvastainen.

Kysymys unionin todellisista tietotarpeista on ratkaisematta. Ratkaisua odoteltaessa ovat jäsenmaiden tilastointivelvollisuudet koko ajan lisääntyneet, hyötyjä on vaikeampi havaita. Kansalliset tilastovirastot ponnistelevat voimavarojensa äärirajoilla, useissa EU:n jäsenmaissa julkisen talouden näkymät ovat aika synkät.

Unionin tilastotarpeiden uudelleen arviointiin on nyt luvassa ainakin yritystä. Komission laajempi aloite "byrokratian ja ylisäätelyn vähentämiseksi" koskee monin tavoin tilastoalaa. Aloitteella tavoitellaan muun muassa yritysten hallinnollisen tiedonantotaakan vähentämistä ja sähköisen tiedonkulun helpottamista. Myös tilastotuotantoa säätelevän asetuskokoelman yksinkertaistamista ja karsimista selvitetään. Tässä riittääkin työtä lähivuosiksi. Kukaan ei oikein tunnu tietävän tilastoasetusten todellista määrää, mutta runsaat 200 asetusta on tunnistettu Tilastokeskuksessa.

Tämä komission aloite liittyy laajempaan kolmivuotiseen ohjelmaan EU-lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja ajantasaistamiseksi. Hankkeen taustalla on uudistettu Lissabonin strategia ja sen mukainen taloudellisen kasvun ja työllisyyden asettaminen etusijalle EU:n politiikassa. Parempaan sääntelyyn tähtäävä hanke tulee olemaan esillä sekä Itävallan että tulevalla Suomen puheenjohtajakaudella.

Aihe ei ole uusi tilastoalalle. EU:n tilastovirasto Eurostat perusti jo vuonna 2003 työryhmän arvioimaan mahdollisuuksia karsia nykyistä tilastotuotantoa. Tulokset jäivät melko laihoiksi. Maailma muuttuu, ja tilastojen tulisi heijastaa tuota muutosta. Nyt komission piirissä valmistellaan hanketta tilastotarpeiden uudelleen arvioimiseksi.

Työryhmä ehdottaa menettelyä, jonka avulla selvitetään tilastojen tuotantokustannukset, mukaan lukien tiedonantorasitus yrityksille, sekä tilastojen arvo käyttäjille. Arviointimenettelyä sovellettaisiin sekä uusiin että vanhoihin tilastovaatimuksiin. Tilastotarpeiden uudelleen priorisoinnilla tavoitellaan myös sitä, että tilastovirastot kykenisivät nykyistä joustavammin ja tasapainoisemmin palvelemaan sekä EU:n että muiden asiakkaidensa tietotarpeita.

Tärkeätä on, että myös kansalliset tietotarpeet otetaan arvioinnissa huomioon. Tiedonantorasituksen näkökulma on syytä pitää vahvasti esillä. Tilastokeskus ja muutkin kansalliset tilastovirastot ovat tehneet paljon työtä tällä alueella. Käyttämällä hallinnollisia aineistoja tilastotuotannossa ja kehittämällä sähköistä tiedonkeruuta on Suomessa onnistuttu pitämään yritysten tiedonantorasitus jotakuinkin kohtuullisena.

Arviointimenettelyn käyttökelpoisuus jää nähtäväksi, esimerkiksi kustannusten mittaamiseen liittyy monia ongelmia. Hanke on kuitenkin tervetullut, etenkin jos se johtaa EU:n tilastotarpeiden selkiytymiseen. Erityisen toivottavaa olisi, että sitä sovellettaisiin jo niihin noin 20 uuteen tilastoasetukseen, jotka ovat jonotuslistalla neuvoston käsittelyyn Suomen puheenjohtajakaudella.

Heli Jeskanen-Sundström
pääjohtaja, Tilastokeskus

Päivitetty 2.2.2006