Koulutustaso nousee - korkea-asteen suorittaneiden osuus pysyy ennallaan

Nuoria 25-34-vuotiaita oli 637 200 vuonna 2004. Vuodesta 1995 heidän määränsä väheni 12,4 prosenttia, mutta koulutustaso kohosi ripeästi. Koulutustason nousu johtuu pääosin korkeakouluasteen koulutustarjonnan kasvattamisesta ja nuorison halusta jatkaa ylemmille koulutusasteille.

Vain peruskoulun suorittaneiden nuorten aikuisten osuus ikäluokasta pieneni tasaisesti. Vuonna 2004 se oli enää 14,8 prosenttia 25-34-vuotiaista, keskimäärin noin 9 400 henkeä yhtä ikäluokkaa kohti. OECD-maiden tilanteeseen verrattuna Suomi näyttää onnistuneen keskimääräistä paljon paremmin kannustamaan nuoria jatkamaan opintoja oppivelvollisuuskoulun jälkeen.

Ammatillisen tutkinnon keskiasteella eli ammattikoulutasoisen tutkinnon suorittaneita oli 35,5 prosenttia 25-34-vuotiaasta väestöstä vuonna 2004. Ammattikoulutason tutkinnon suorittaneita oli keskimäärin 22 600 henkeä yhtä ikäluokkaa kohti. Vuoteen 1995 verrattuna osuus pieneni monella prosenttiyksiköllä, mutta merkittävää on, että 2000-luvun alkuvuosina aleneva suunta pysähtyi.

Ylioppilaita oli lähes 12 prosenttia nuorista aikuisista, keskimäärin noin 7 600 yhtä ikäluokkaa kohti. On huomattava, että tässä joukossa ovat myös ne, jotka vielä opiskelevat, mutta eivät ole vielä suorittaneet esimerkiksi ammattikorkea- tai yliopistotutkintoa.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu pysähtynyt

Vuonna 2004 korkea-asteen tutkinnon (opisto-, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon) saavuttaneiden osuus oli 37,8 prosenttia 25-34-vuotiaasta väestöstä, keskimäärin noin 24 100 yhtä ikäluokkaa kohti. Korkea-asteen suorittaneiden osuudellaan Suomi kuuluu OECD-maiden kärkijoukkoon.

Korkea-asteen suorittaneiden osuus ei noussut 2000-luvun alkuvuosina. Syy tähän näkyy kuviosta 4. Korkea-asteelle luokiteltava niin sanotun opistotason koulutuksen (esimerkiksi teknikot, opistoasteen merkonomit ja sairaanhoitajat) suorittaneiden määrä väheni yhtä paljon kuin ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi. Poikkeuksellisen suuri väheneminen johtuu siitä, että opistoasteen koulutus lopetettiin 1990-luvun aikana ja siirrettiin ammattikorkeakoulutasolle. Korkea-asteen sisällä toteutuu tavoitteeksi asetettu koulutusasteen nousu, mutta toisaalta jonkin ajan kuluttua nuorimmissa ikäluokissa opistotason suorittaneita ei enää ole.

Kuvio 4. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (25-34v.) koulutusasteen mukaan 1995-2003

On mielenkiintoista seurata, kuinka pitkän ajan vie, että ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutus 25-34-vuotiaaseen väestöön saavuttaa sen vaiheen, että korkeakouluasteen (ammattikorkea- ja yliopistotutkintojen) määrällinen kasvu alkaa taas nostaa nykyistä korkea-asteen ikäluokkaosuusprosenttia 37,8.

Pääasiallisesti ammattikorkeakoulu-uudistuksesta johtuu, että korkeakouluasteen suorittaneiden osuus 25-34-vuotiaista kasvoi ja kasvaa jatkossakin ripeästi. Julkisessa keskustelussa mainitaan usein, että ikäluokasta 60, jopa 70 prosenttia suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Todellisuudessa, vuonna 2004, korkeakouluasteen suorittaneiden osuus 25-34-vuotiaista oli "vain" 26 prosenttia. Virheellisiä tulkintoja selittää se, että koulutuksen laajuutta voidaan tarkastella eri tavoin ja käsittein näkökulmasta riippuen (ks. tarkemmin Hyvinvointikatsaus nro 4/2005, Mika Tuononen, Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa).

Naisten ja miesten koulutustasoero kasvanut suureksi

Miehiä oli 25-34-vuotiaassa väestössä 2,3 prosenttia enemmän kuin naisia vuonna 2004. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa oli kuitenkin naisenemmistö. 25-34-vuotiaista naisista 46,6 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, mutta miehistä vain 29,4 prosenttia. Alemmilla koulutusasteilla oli miesenemmistö.

Opetusministeriön valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2003-2008 vuodelle 2015 asetettu korkea-asteen suorittaneiden 50 prosentin tavoite 30-34-vuotiaasta väestöstä saavutettiin naisten osalta jo vuonna 2004 (51 %). Miehillä on vielä edessään melkoinen kiriminen, sillä korkea-asteen suorittaneiden osuus 30-34-vuotiaista miehistä oli vain 34 prosenttia vuonna 2004.

Kuvio 5. 25-34-vuotias väestö sukupuolen ja koulutustason mukaan 2004

Heikki Havén

Päivitetty 29.3.2006