Kuinka ikääntyvä väestö voi - vertailutietoja EU-maista

Eläkeiän kynnyksellä olevilla naisilla on edessään enemmän terveitä elinvuosia kuin miehillä lähes kaikissa EU-maissa. Joka viides suomalaisista yli 65-vuotiaista kokee terveydentilansa huonoksi tai erittäin huonoksi. Sosiaalinen tuki edistää hyvää terveyttä.

Irmeli Penttilä

Euroopan unionin yhdentymiskehityksen myötä sosioekonomisia muutoksia on alettu seurata systemaattisesti EU:n alueella. 1990-luvun puolivälissä alkoi muun muassa Eurooppalainen elinolotutkimus, jossa jäsenmaiden kansalaisten elinoloista kerättiin tietoja haastattelemalla. Tämä tutkimus oli ensimmäinen, jossa pyrittiin yhtenäisin menetelmin ja samoilla kysymysmuotoiluilla keräämään laaja-alaista tietoa ihmisten elinoloista. Tutkimukseen sisältyi myös terveyttä koskeva osio.

Väestön terveydentilaa kuvataan usein kuolleisuudella, mutta se on varsin karkea terveysmittari. Sairauksien esiintymistä kuvataan uusien ilmenneiden ja jo olemassa olevien sairaustapausten määrän suhteella väestöön.

Terveydentilaa voidaan mitata myös subjektiivisilla mittareilla: kysymällä ihmisten omaa arviota terveydentilasta, pitkäaikaissairauksien esiintyvyydestä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista. Juuri tämänkaltaisiin kysymyksiin haettiin vastauksia Eurooppalaisessa elinolotutkimuksessa, johon tämän artikkelin tiedot pääosin perustuvat.

65+ -vuotiaat, jotka kokivat terveytensä huonoksi tai erittäin huonoksi

Mihin terveystietoja tarvitaan?

Yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa tarvitaan sekä laajasti kattavaa väestötason tietoa että yksilöitä koskevaa tietoa henkilöiden hoitoa, kuntoutusta ja palvelujärjestelmien suunnittelua varten.

Yksittäisille ihmisille on tärkeätä, että iän mukanaan tuomien terveyshaittojen kanssa selviää ja apua voi tarvittaessa saada. Yhteiskunnan kannalta on tärkeätä seurata sairauksien aiheuttamia kustannuksia, kehittää terveydenhoitoa ja huolehtia palvelujen tarjonnasta kustannustehokkaasti.

Suomalaisten terveydentila EU:n keskivertoa

Suomalaisista 65+ -vuotiaista joka viides eli noin 120 000 henkilöä koki terveydentilansa huonoksi tai erittäin huonoksi. Suomalaiset ovat lähellä EU15-maiden keskitasoa. Irlantilaiset kokivat huonoa tai erittäin huonoa terveyttä muita harvemmin ja portugalilaiset useimmin.

Suomalaiset 65+ -vuotiaat miehet ja naiset ilmoittivat eniten pitkäaikaissairauksia vanhojen EU-maiden kansalaisista (EU15). Noin neljä viidestä eli noin 600 000 tämän ikäistä suomalaista ilmoitti sairastavansa jotakin pitkäaikaissairautta. Italialaiset ilmoittivat näitä sairauksia vähiten.

Sairauksien aiheuttamia toimintarajoitteita koki lähes kaksi kolmesta yli 65+ -vuotiaista suomalaisista. Tämän ikäisistä huomattavia rajoitteita oli eniten suomalaisilla eli joka neljännellä ja vähiten irlantilaisilla.

Yli 75-vuotiaiden ryhmässä arkiaskareista parhaiten selvisivät eteläeurooppalaiset, portugalilaisia lukuun ottamatta. Myös belgialaiset ja irlantilaiset selvisivät melko hyvin. Suomalaiset ja saksalaiset ikäihmiset kokivat arjen pärjäämisensä heikoimmaksi.

Tervettä elinaikaa naisilla hieman enemmän

Tiedämme, että ihmisten elinaika on pidentynyt. Elinajanodote on vanhoissa EU-maissa pidentynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana runsaat neljä vuotta. Elämän laadun kannalta on kuitenkin merkitystä sillä, kuinka terveenä ja toimintakykyisenä elämää eletään. Tämän selvittämiseksi Euroopan komissio on julkaissut terveenä ja toimintakykyisenä elettyjen elinvuosien odotteen (Healthy Life Years Expectancies tai Disability-free life expectancy). Kuviossa 2 se on laskettu 65-vuotiaille henkilöille 19 Euroopan unionin maassa. Terveiden elinvuosien odotteen laskennassa käytetään hyväksi kansallisia kuolleisuustietoja yhdessä pitkäaikaissairauksien haittaavuustietojen kanssa.

Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000

	Miehet		Naiset
	2000	1980		2000	1980
Ruotsi	77,4	72,8	Ranska	83,0	78,4
Italia	76,3	70,6	Italia	82,9	77,4
Espanja	75,5	72,5	Espanja	82,9	78,6
Kreikka	75,5	72,2	Ruotsi	82,1	78,8
Hollanti	75,5	72,7	Suomi	81,5	77,6
Britannia	75,4	70,2	Luxemburg	81,3	75,9
Itävalta	75,4	69,0	Itävalta	81,2	76,1
Ranska	75,2	70,2	Belgia	80,8	76,8
Luxemburg	74,9	69,1	Saksa	80,7	76,1
Saksa	74,7	69,6	Kreikka	80,7	76,8
Belgia	74,6	70,0	Hollanti	80,6	79,3
Tanska	74,5	71,2	Britannia	80,4	76,2
Irlanti	74,2	70,1	Portugali	80,3	75,2
Suomi	74,2	69,2	Tanska	79,0	77,3
Portugali	72,7	67,7	Irlanti	78,5	78,5
EU15	75,3	71,0	EU15	81,4	77,0
Lähde: Eurostat

Terveiden elinvuosien odote 65-vuotiaana eräissä Euroopan unionin maissa vuonna 2003

Terveiden elinvuosien odote ja elinajan odote noudattavat samaa kaavaa: jos elämänkaari on pitkä, on terveitä elinvuosia vielä paljon edessäpäin. Naisilla on lähes kaikissa maissa yleisen eläkeiän kynnyksellä, 65-vuotiaana hieman enemmän terveenä elettäviä vuosia edessä kuin miehillä. Erot eivät kuitenkaan ole yhtä suuret kuin elinajanodotteissa. Toimintakykyä haittaavia sairauksia kertyy iän myötä sekä miehille että naisille.

Euroopan unionin maista suomalaisten ja unkarilaisten terveiden elinvuosien odote 65-vuotiaana on niukin: Suomen miehillä 6,5 vuotta ja naisilla 7,1 vuotta ja unkarilaisilla lähes sama määrä. Välimerelliset kansat ja osa Keski-Eurooppaa kuuluvat pitkän terveen elinajan omaaviin onnekkaisiin. Italiattarille riittää tervettä elinikää eniten, aina 80 ikävuoteen saakka.

Yksilön kannalta hyvä toimintakyky on täysipainoisen elämän perusta. Yhteiskuntapoliittisesti on tärkeätä tietää, miten toimintakykyiseksi ihmisten elämä muodostuu, millaista avun tarve tulevaisuudessa on ja miten hyvää toimintakykyä voidaan edistää.

Kulttuurierot vaikuttavat

Terveydentilan kokeminen ja sairauksista aiheutuneiden toimintarajoitteiden kokemukset ovat hankalasti tulkittavia asioita. Maiden välisten vertailujen tekemistä vaikeuttaa se, että kokemukselliset seikat, tässä terveys, ovat sidoksissa ympäröivään kulttuuriin. Esimerkiksi sosiaalisen elämän aktiivisuus ja epävirallisen avun hyvä saatavuus voivat helpottaa elämää ja saada ihmiset kokemaan terveytensä tavanomaista paremmaksi.

Haastattelukysymysten kansallisten käännösten sanamuodot ja niiden kulttuuriset merkityserot saattavat osaltaan vaikuttaa vastaamiseen ja vaikeuttaa maiden välistä vertailtavuutta. Vastaaminen subjektiivisiin kysymyksiin on todettu hyvin kulttuurisidonnaiseksi, mikä täytyy ottaa huomioon tulkinnoissa.

Tutkimukselle on suuri haaste selvittää, millä tavoin esimerkiksi maan kulttuuriset tekijät vaikuttavat ihmisten mieleen, tapaan pitää itseään sairaana tai huonokuntoisena. Onko palkitsevampaa kertoa olevansa terve, vai vakuuttaa huonovointisuuttaan? Voiko tällä tavoin vaikuttaa esimerkiksi palveluiden kehittämiseen ja niiden saatavuuteen tulevaisuudessa?

Sosiaalinen pääomako kaiken takana?

Suomalaisessa tutkimuksessa on vastikään selvinnyt, että koettu terveydentila on sitä parempi, mitä enemmän henkilöllä on sosiaalista pääomaa. Mikä sitten vaikuttaa siihen, että toiset kansat elävät keskimäärin pidemmän elämän ja kokevat terveytensä paremmaksi kuin toiset? Voisiko yksi syy olla sosiaalinen pääoma? Tilastokeskuksen tuoreessa selvityksessä todetaan, että mitä enemmän suomalaisilla on sosiaalista pääomaa eli osallistumista, luottamusta ja sosiaalista tukea, sitä paremmaksi he kokevat terveytensä (Nieminen 2006). Nämä kolme nimettyä ominaisuutta liittyvät ihmisten harrastuksiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen, luottamukseen muita kohtaan, asuinalueen turvallisuuteen ja avun saantiin. Sosiaalisen pääoman ja koetun terveyden yhteys säilyi, vaikka muut keskeiset terveydentilaan vaikuttavat tekijät vakioitiin.

Sosiaalisen pääoman myönteiset vaikutukset käyvät ilmi eräistä muistakin tutkimuksista. Sosiaalista pääomaa on voitu mitata hieman eri tavoin, mutta sen positiiviset vaikutukset koettuun terveyteen ja elinvuosiin ovat kiistattomat. Tämä näkökulma terveyteen on vielä melko uusi ja sen paikkansapitävyyttä olisi kiinnostavaa selvittää useampien maiden osalta.

Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä.

Lähteet:
Eurostat (2003): The Social Situation in the European Union 2003. Euroopan komissio.
Nieminen Tarja (2006): Sosiaalinen pääoma ja terveys Suomessa, teoksessa Laura Iisakka (toim.): Sosiaalinen pääoma Suomessa - Tilastokatsaus. Elinolot 2006. Tilastokeskus.
Penttilä, Irmeli (2005): Terveydentila ja sairastavuus, teoksessa Tallella ikä eletty. Elinolot 2005. Tilastokeskus.

Päivitetty 18.5.2006