Opiskelijat ovat myllertäneet työmarkkinat

Jo joka seitsemäs työllinen on myös opiskelija. Joka toinen opiskelija käy nykyään töissä. Tämä ei ole voinut olla vaikuttamatta pätkätöiden yleistymiseen.

Nykyisessä talouspoliittisessa keskustelussa kiistellään määräaikaisten työsuhteiden osuuden kasvusta. On kiistatonta, että pätkätyötä tekevien absoluuttinen määrä ja osuus työllisestä työvoimasta kasvaa koko ajan.

Mutta mikä tämän ilmiön aiheuttaa? Ainakin se on keskusteluissa jäänyt huomaamatta, että opiskelijoiden määrä kasvaa reipasta vauhtia ja heidän toimeentulokulttuurinsa on tyystin muuttunut.

Suurista ikäluokista miltei puolet päätti opintonsa perusasteeseen ja vain hieman yli 10 prosentista leivottiin ylioppilaita. Nykyikäluokista taas vain 10 prosenttia jää pelkkien perusasteen opintojen varaan ja yli puolet suorittaa ylioppilastutkinnon.

Opintojen rahoitusmalli on myös radikaalisti muuttunut. Suuret ikäluokat olivat tyytyväisiä saadessaan valtion opintolainojensa takaajaksi ja maksoivat ne työuransa alussa takaisin. Opiskelijoista erittäin harvat olivat säännöllisessä työssä, korkeintaan kesätöissä, lukiolaisista ei kukaan.

Opiskelijoiden työhön osallistuminen vuosina 1996 ja 2004

	Opiskelijoita			Opiskelijoita			Työllisten
Koulutus	yhteensä	opiskelijoista		yhteensä	opiskelijoista		osuuden
	2004	työllisiä	%	1996	työllisiä	%	muutos
Lukiokoulutus	120 531	24 678	20	110 468	6 628	6,0	341,2
Ammatillinen koulutus	230 832	105 919	46	164 365	30 016	18,3	251,3
Ammattikorkeakoulukoulutus	131 919	69 568	53	40 453	12 662	31,3	168,5
Yliopistokoulutus	173 974	98 967	57	140 129	55 678	39,7	143,2
Yhteensä	657 256	299 132	46	455 415	104 984	23,1	197,4

Työssäkäynti moninkertaistunut

Nykyiset opiskelijat rahoittavat opiskelunsa opintorahoilla ja työnteolla, lainaa ottaa enää vähemmistö. Oheisessa taulukossa on kuvattu laman jälkeistä kehitystä. Vuonna 1996 perusasteen jälkeisissä oppilaitoksissa oli 455 000 opiskelijaa, vuonna 2004 heitä oli 657 000, kasvua siis reilut 200 000 kahdeksassa vuodessa. Opiskelijoista oli vuonna 1996 ansiotyössä 105 000 eli 23 prosenttia, vuonna 2004 jo 46 prosenttia eli 300 000.

Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä on kahdeksassa vuodessa miltei kolminkertaistunut. Lukiolaisten työssäkäynti on lähes nelinkertaistunut, ammattikoululaisten yli kolminkertaistunut, ammattikorkeakouluissa opiskelevien viisinkertaistunut ja yliopistoissa opiskelevien kaksinkertaistunut vuoteen 1996 verrattuna.

Kasvanut työvoiman kysyntä vetää opiskelijat työmarkkinoille jo paljon ennen tutkintojen suorittamista. Vuoden 1996 vajaasta kahdesta miljoonasta työllisestä vain 5 prosenttia harrasti samaan aikaan opiskelua, vuonna 2004 jo 13 prosenttia.

Työllisten määrä on kasvanut vuodesta 1996 noin 330 000:lla. Kasvusta lähes 200 000 on opiskelijoita. Nyt jo joka seitsemäs työllinen on myös opiskelijana jossain oppilaitoksessa.

Pysyvä työsuhde ei käy

On luonnollista, että sadattuhannet työlliset opiskelijat eivät voisikaan ottaa vastaan pysyviä työsuhteita. Jos vasta opiskelee sairaanhoitajaksi ei vielä voi toimia sairaanhoitajana. Määräaikaisissa sijaisuuksissa pystyy kyllä toimimaan.

Opiskelijan kannalta työnteko on kaksipiippuinen juttu. Yleensä työssäolo hidastaa valmistumista. Kun työteko on harjoittelua ja oppimista varsinaista ammattia varten, se helpottaa valmistuneen työllistymistä ja voi siten olla kokonaisuuden kannalta edullista. Jos taas työ on tulevan ammatin kannalta aivan toisarvoista ja työssäolo vain rahoituslähde, se voi hidastaa valmistumista.

Pekka Myrskylä

Päivitetty 18.5.2006