Suomen korkeakoulut vetävät kiinalaisia

Tekniikka ja liiketalous ovat perinteisesti suosittuja aloja ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa. Myös taidekorkeakoulut vetävät suhteellisen paljon ulkomaalaisia Suomeen. Kiinalaisia ja venäläisiä opiskelijoita on Suomessa selvästi eniten, mutta missä kouluissa he opiskelevat ja mitkä alat heitä kiinnostavat?

Aku Alanen

Suomen julkisena tavoitteena vuosituhannen vaihteessa oli ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden nostaminen 5 prosenttiin 2010-luvun loppuun mennessä. Nykyisellä kasvuvauhdilla tavoite voisi toteutua kuitenkin vasta 2020-luvun loppupuolella. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus vuonna 2004 oli vain 2,5 prosenttia kaikista opiskelijoista, eli lähes sama kuin koko ulkomaalaisväestön osuus Suomessa ( 2,1 %).

Ulkomailla syntyneiden osuus oli 3,1 prosenttia vuonna 2004; maahanmuuttajista osa on jo saanut Suomen kansalaisuuden. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus oli 2,6 prosenttia. Lähivuosina osuudet pysynevät samalla tai vähän kohonneella tasolla ilman erityisiä toimenpiteitä.

Ulkomaalaisten osuus on kaikkein korkein yliopistollisessa jatkokoulutuksessa (6,7 %) ja toiseksi korkein ammattikorkeakouluissa, joissa osuus oli 2,9 prosenttia vuonna 2004. Seuraavaksi tulee ammatillinen koulutus, yliopistojen peruskoulutus ja viimeisenä lukiotaso. Erityisesti yliopistojen peruskoulutuksen osuus tuntuu pieneltä. Se liittynee perusopetuksen kielen ongelmiin sekä vaatimuksiin ennen vaihtoa tehdyistä opinnoista.

Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa vuonna 2004

	määrä	%-osuus
Lukio	1 820	1,5
Ammattikoulu	6 408	2,8
Ammattikorkeakoulu	3 765	2,9
Yliopisto	3 049	2
Yliopisto (jatko-koulutus)	1 624	6,7
Yhteensä	16 670	2,5

Taideyliopistot ovat ulkomaalaisten suosikkeja

Yliopistotasolla ulkomaalaiset ovat osoittaneet kaikkein suurinta kiinnostusta taidealalle. Kaikki neljä taidekoulua ovat kärkipäässä, kun kiinnostusta mitataan ulkomaalaisten suhteellisella osuudella kaikista opiskelijoista. Taideyliopistot ovat kuitenkin luonteeltaan huonosti verrattavissa muihin korkeakouluihin ja niitä tulisikin verrata lähinnä muiden maiden vastaaviin laitoksiin. Lisäksi absoluuttinen opiskelijamäärä on aika alhainen: yhteenlaskettu ulkomaalaisten määrä taideaineissa on alle 300 henkeä.

Kaupallisista ja teknisistä yliopistoista Hanken ja Teknillinen Korkeakoulu (TKK) ovat selkeä kärkikaksikko. Ruotsinkielinen opetus selittää Hankenin suosiota osittain, Ruotsin kansalaisten osuus siellä oli viidennes, kun se kaikissa yliopistoissa oli vajaat 7 prosenttia. TKK vetää ennen kaikkea kiinalaisopiskelijoita. Kolmanneksi suosituin on Helsingin Kauppakorkeakoulu.

Yliopistoja vertailtaessa suosituimmaksi nousee Åbo Akademi, mitä selittää kolme hyvin erilaista tekijää. Tärkein lienee se, että Akademi on jo hyvin kauan suuntautunut kontakteissaan maailmalle kaikilla aloilla. Toinen enemmän rakenteellinen selitys liittyy oppiainerakenteeseen esimerkiksi insinöörikoulutuksessa. Teknologisessa tiedekunnassa neljännes opiskelijoista on ulkomaalaisia. Kolmas selitys on Ruotsin kansalaisten määrä, joka on reilu neljännes kaikista ulkomaalaisista.

Helsingistä katsoen perifeerinen Joensuun yliopisto on yllättäen toiseksi suosituin tavallisten yliopistojen keskuudessa. Sen sijoitusta selittää osittain venäläisten suhteellisen suuri määrä. Helsingin yliopisto on perusyliopistojen vertailussa kolmonen.

Ammattikorkeakouluista eniten ulkomaalaisia opiskelijoita houkuttavat ruotsinkieliset ja rannikon ruotsinkielisillä alueilla toimivat koulut. Kärkisijoitusta ei niinkään selitä ruotsalaisten määrä - Ahvenanmaan ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta - vaan koulujen painotus liiketalouteen ja tekniikkaan.

Ulkomaalaisten kiinnostus ammattikorkeakouluissa on suuntautunut ennen kaikkea liiketalouteen ( n. 34 %) ja tekniikkaan (36 %). Terveysalalla ulkomaalaisia on reilut kymmenen prosenttia ja kulttuurialalla noin kuusi prosenttia. Yliopistoissa tilanne on samansuuntainen: tekniikan osuus on hieman yli neljännes ja sekä liiketalouden että yhteiskuntatieteiden osuus noin 10 prosenttia. Humanististen aineiden osuus on ammattikorkeakoulujen tasoa korkeampi, eli noin 17 prosenttia.

Ammattikorkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat vuonna 2004

Yliopistojen ulkomaalaiset opiskelijat vuonna 2004

Kaksi suurinta lähtömaata

Kiina ja Venäjä erottuvat selvästi ylitse muiden opiskelijoiden lähtömaina. Ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista suurin osa on kiinalaisia, vuonna 2004 heitä oli 663 henkilöä. Venäläiset ovat toiseksi suurin ulkomaalaisten ryhmä Suomen korkeakouluopiskelijoista. Kaikkien koulutustasojen ulkomaalaisista opiskelijoista venäläiset olivat kuitenkin ylivoimaisesti suurin ryhmä vuonna 2004 (3 910).

Kiinalaiset ja venäläiset opiskelijat Suomessa vuonna 2004

	Kiina	Venäjä
Lukio	36	590
Ammattikoulu	49	2 193
Ammattikorkeakoulu	719	550
Yliopisto	465	391
Yliopisto (jatko-koulutus)	198	186
Yhteensä	1 467	3 910

Ulkomaalaiset yliopisto-opiskelijat kansalaisuuksien mukaan Suomessa vuonna 2004, henkeä

Venäläiset opiskelevat Suomen yliopistoissa useilla eri aloilla. Suurin yksittäinen ala on tekniikka. Eniten venäläisopiskelijoita on Helsingin yliopistossa ja seuraavaksi eniten Joensuussa, Tampereella ja Lappeenrannassa. Muutamien venäläisten ja suomalaisten yliopistojen välillä on myös meneillään yhteinen Crossborder-university -hanke, joka lisää aivokiertoa maiden välillä.

Tietotekniikkaa opiskelemaan tulevia varten on Itä-Suomessa ollut jo useita vuosia käynnissä niin sanottu yhteishaku, joka alkoi 1990-luvulla ensin Lappeenrannasta ja on nykyään jaettu kolmen Itä-Suomen yliopiston kesken. Aluksi haku koski pääosin venäläisiä, mutta nyttemmin se on laajentunut myös muihin entisiin neuvostomaihin, kuten Kazakstaniin. Tiukka seula on varmistanut, että tulijat myös valmistuvat ajallaan. Opiskelijoilla on valmistuttuaan tutkinnot kahdesta maasta, ja he ovat siten hyvin kysyttyjä työmarkkinoilla. Valtaosa (80 %) on jäänyt eri puolille Suomea joko palkkatöihin yrityksiin tai jatko-opiskelijoiksi, osa on palannut Venäjälle.

Ammattikorkeakouluissa venäläiset opiskelijat ovat suuntautuneet pääosin samoille aloille kuin ulkomaalaiset yleensä, eli tekniikkaan ja liiketalouteen. Toisaalta heitä on jonkin verran myös kulttuuri- ja terveysaloilla. Alueellisesti ammattikorkeakouluissa opiskelevat venäläiset ovat jakautuneet melko tasaisesti. Eniten heitä on Helsingin ja Kymen ammattikorkeakouluissa sekä Pohjois- Savon Savonia-amk:ssa.

Venäläisistä korkeakouluopiskelijoista lähes puolet sai Kelan opintotukea lukuvuonna 2004-05 pysyvästi maassa asuvina. Pelkästään opiskelemaan tulevien venäläisten osuus on hienoisessa nousussa. Opintotukea saaneiden venäläisten osuus on siis hieman laskenut.

Kiinalaiset kiinnostuneita teknologian opinnoista

Kiinalaiset ovat nousseet suurimmaksi ryhmäksi korkeakoulutasolla 2000-luvulla. Heitä oli suhteellisen paljon amk-opiskelijoina jo 1990-luvulla, mutta sen jälkeen he ovat tulleet myös yliopistoihin. Kiinalaisten opiskelijoiden määrän kasvu on ollut suurta juuri yliopistojen perusopetuksessa. Yliopistojen jatko-opetuksessa heidän osuutensa on sen sijaan jopa hieman vähentynyt vuonna 2004.

Yliopistotasolla kiinalaisten ylivoimaisesti suurin kiinnostus on kohdistunut teknologian opintoihin ja erityisesti Otaniemeen. TKK:ssa sähkö- ja tietotekniikkaosastot ovat olleet pääkohteina. Aiemmin kiinalaiset osallistuivat samoihin pääsykokeisiin muiden kanssa, mutta nykyään pyritään siihen, että tulijoilla olisi jo kandidaatin tutkinto tullessaan. Valinta maisteri- ja jatko-opintoihin tehdään papereiden perusteella.

Koska Suomeen tulo on suhteellisen kallista, ovat tulijat lähinnä hyvätuloisista kiinalaisista perheistä. Jatko-opiskelijoilla saattaa olla stipendi Kiinasta. Suomen maine Kiinassa on hyvä, mutta voi olla, että oman maan opetuksen tason noustessa kiinnostus Suomea kohtaan hiipuu tai hakijoiden taso laskee.

Ammattikorkeakouluissa kiinalaisten kiinnostus on kohdistunut oikeastaan vain kahteen suureen oppiaineryhmään: tekniikkaan ja liiketalouteen. Kiinalaisia on eniten Vaasan amk:ssa. Seuraavina Vaasan jälkeen ovat Mikkelin ja Espoo-Vantaan amk:t.

Aasia-verkon toiminta Vaasassa

Vaasan amk:n Kiina-suhteet ovat pitkään jatkuneen aktiivisen kehittelyn tulos. Heidän yhteistyöalueensa on ollut Wuhan, jonka laitosten kanssa vaasalaisilla on ollut puitesopimuksia jo vuodesta 1995. Vaasassa on myös kiinalainen opettaja.

Vaasalaisten kehittämän kokeen pohjalta valittiin tiukan seulan läpi parhaat hakijat, jotka valitsivat itse opiskelupaikkakuntansa. Viimeksi hakijoita oli yhteensä 1 300 kolmeen englanninkieliseen ohjelmaan. Jokaisessa ohjelmassa on 100 aloituspaikkaa. Nyt hausta on tullut yhteinen viidentoista Aasia-verkon ammattikorkeakoulun kanssa.

Teoriassa Vaasa voisi täyttää kaikki aloituspaikkansa kiinalaisilla niin halutessaan, mutta se ei olisi reilua kotimaisia opiskelijoita kohtaan. Muutamien koulujen voi olla järkevää erikoistua aasialaisiin opiskelijoihin - ei kuitenkaan kaikkien.

Suomen ICT-maine houkuttelee

Suomessa kiinalaisten osuus on suhteellisesti korkein koko EU:n alueella, vaikka kyse onkin absoluuttisesti vaatimattomista luvuista. Suomi näyttää tässä valossa olevan arvostettu kohdemaa korkeakoulutasolla Kiinassa. Suomi kuuluu kärkimaihin myös Intiasta ja Koreasta tulleiden opiskelijoiden keskuudessa OECD-maiden vertailussa.

Sen sijaan pohjoismaisessa vertailussa Suomi sijoittuu huonommin. Ruotsissa oli vuonna 2003 yli 300 intialaista, Tanskassa 152 ja Norjassa 128, kun Suomessa määrä oli vain 70. Voiko näistä maavalinnoista vetää joitain johtopäätöksiä myös tulevaisuuden suhteen? Panostaako Suomi liikaa kovaan insinööritieteeseen ja tuotantoon, sillä aikaa kun muut Pohjoismaat ovat kiinnostuneempia ohjelmoinnista? Toisaalta absoluuttiset luvut kyseisistä maista ovat vielä vähäiset. Tärkein syy aasialaisten tulolle on todennäköisesti Suomen ICT-maine.

Venäläisten kohdalla Suomi on kaikkein suosituin OECD-maa suhteellisesti mitattuna. Vaikka venäläisten korkeakouluopiskelijoiden määrästä puhdistetaan niin sanotut oletetut paluumuuttajien jälkeläiset, Suomi säilyttää niukasti suhteellisen ykköstilansa ennen Norjaa. Tilastojen perusteella kyse on yhtä paljon tehdystä työstä ja aktiivisuudesta kuin menneestä yhteisestä historiasta.

Haluammeko lisää kiinalaisia insinöörejä?

Ulkomaalaisille Suomi näyttäytyy joko perifeerisenä tai sitten kiinnostavana alueena. Myös keskikokoisilla kaupungeilla on mahdollisuuksia kansainvälistyä: Vaasan amk:n ja Joensuun yliopiston esimerkit osoittavat, että aktiivisuudella ja pitkäjänteisellä työllä on enemmän vaikutusta kuin periferialeimalla.

Suomella on ollut tärkeä rooli venäläisten opiskelijoiden ulkomailla opiskelussa. Vaarana on kuitenkin hakijamäärien supistuminen paluumuuton hiipuessa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Erityisen tärkeää on huomioida myös IVY-maiden opiskelijat.

Kiina on nykyään hyvin edustettuna. Voidaan jopa kysyä keskitytäänkö meillä liikaa kiinalaisiin ja pitäisikö kääntyä enemmän esimerkiksi intialaisten ja korealaisten puoleen. Onko myöskään hyvä, että ulkomaalaiset keskittyvät vain teknologiaan ja liiketalouteen? Vastaus on varmasti lyhyellä tähtäimellä myönteinen, mutta olisi ehkä järkevää houkutella kiinalaisia myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysaloille. Näilläkin aloilla suomalaisilla on tietoa ja osaamista tarjottavana kiinalaisille. Toisaalta osa vaihtoon tulleista opiskelijoista saattaisi jäädä Suomeen, mikä puolestaan auttaisi korjaamaan lähitulevaisuudessa näkyvää hoitajapulaa.

Kiinassa on myös 200 000 opiskelijaa muotoilukoulutuksessa. Mahtuisiko heitä edes yksi promille vaihdossa olevien insinöörien sekaan Suomen korkeakouluihin?

Ulkomaalainen: Artikkelissa ulkomaalaisiksi ei lasketa niitä ulkomailla syntyneitä (tai joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla) opiskelijoita, jotka ovat jo saaneet Suomen kansalaisuuden. Heidän roolinsa selvittäminen olisi myös tärkeää mutta vaatisi erillisen tutkimuksen.

Seuraavassa osassa käsitellään suomalaisten tutkinto-opiskelua ulkomailla.

Lähteet:
OECD Education in glance 2005
Tilastokeskus, Koulutustilastot
Kansaneläkelaitos: Kelan opintoetuustilastot 1999/2000-2004/05

Aivokierron reiluuteen on vielä matkaa

Päivitetty 5.7.2006