Suomalaisia tutkinto-opiskelijoita eniten Pohjoismaissa

Suomalaiset ovat aina lähteneet mielellään opiskelemaan ulkomaille. Ruotsi on suosituin opiskelumaa, mutta Norja ja Espanja ovat kasvattaneet muutaman vuoden aikana osuuksiaan valtavasti. Suurin osa ulkomaille lähtevistä ei saa opintotukea, eikä heistä siksi ole olemassa mitään tutkimustietoa.

Aku Alanen

Ulkomailla opiskeli korkeakoulututkintoa yli 2 500 suomalaista enemmän kuin Suomessa oli ulkomaalaisia opiskelijoita vuonna 2003. Viime vuosikymmenen aikana ulkomailta meille tulevien kasvu on kuitenkin ylittänyt muualle lähtevien kasvun. Suomen menestykseen kohdemaana on kaksi pääsyytä: ICT-Suomesta kiinnostuneet kiinalaisopiskelijat ja toisaalta Venäjältä tapahtuva paluumuutto. Käänteestä huolimatta määrien tasoittuminen kestää ainakin 15 vuotta, vaikka viime aikojen suuntaus jatkuisikin.

Ulkomaille lähdön syyt ovat hyvin kirjavia. Alun perin vain opiskelemaan lähteneiden eli Kelan tukea saavien osalta asiaa on tutkittu jonkin verran. Sen sijaan muista syistä ulkomaille muuttaneiden motiiveista aloittaa opinnot asuinmaassa ei tiedetä varmasti mitään ja heitä on suurin osa. Heistä on myös vaikea tehdä tutkimusta.

Sisäänpääsy kouluihin helpompaa ulkomailla

Irma Garam on tehnyt tutkimuksen vuoden 2002 tilanteesta tukea saavien osalta. Sen tulokset pätevät edelleen suurelta osin. Ulkomaille lähtevät olivat pääosin naisia, joilla oli jo opintoja takanaan Suomessa. He olivat myös nuorempia kuin opiskelijat Suomessa keskimäärin, ja heillä oli aiempaa kokemusta ulkomailla asumisesta. Nämä Garamin havaitsemat piirteet pätevät luultavasti ikää lukuun ottamatta myös muihin kuin tukea saaneiden ryhmään.

Hakuprosessin ja sisäänpääsyn helppous vaikuttivat kyselyn mukaan olevan tärkeimmät selittävät tekijät tukiopiskelijoille. Monissa maissa sisään pääsee pelkällä koulutodistuksella. Suomessa pääsykokeita järjestetään useimmilla aloilla vain kerran vuodessa, joten ulkomaille lähtö on keino päästä heti opiskelemaan juuri sitä alaa mitä haluaa.

Joissakin aineissa ulkomaisen oppilaitoksen maine tai sisältö voi toimia kannustimena lähdölle. Kaikilla erityisaloilla ei Suomesta välttämättä löydy juuri sopivaa aineyhdistelmää. Erityisesti taidealalla tilanne voi olla tällainen.

Kielen oppimisen on todettu olevan tärkeä syy lähtöön. Myöskään vaihtelun ja uusien kokemusten merkitystä ei kannata aliarvioida. Samoin olemassa olevat henkilökohtaiset kontaktit ja kiinnostus kohdemaata kohtaan ovat osaksi vaikuttaneet ratkaisuun lähtemisestä.

Kela suurin rahoittaja Pohjoismaissa

Kelan tuki oli tärkein yksittäinen rahoituskanava tukea saaneille anglosaksisia maita lukuun ottamatta. USA:ssa ja Englannissa opiskelevilla Kelan tuen osuus oli pienin ja Pohjoismaissa suurin. Opiskeluaikainen työssäkäynti tapahtui ulkomailla pääosin muulla kuin opintoihin liittyvällä alalla.

Taideaineet, humanistinen ala, yhteiskunta- ja oikeustieteet sekä kauppatiede olivat kyselyn perusteella selvästi suosituimmat opintosuunnat taidealan ollessa kärjessä ja kauppatieteiden viidennellä sijalla. Taideaineissa ja erityisesti taideteollisuudessa opiskelijat keskittyivät Britanniaan, muilla taidealoilla myös Hollantiin. Lääketiedettä opiskeltiin Ruotsissa, Saksassa ja Virossa. Ulkomailla jo asuvien lähdön syitä, rahoitusta ja jakautumista oppiaineiden kesken voidaan vain arvailla.

Hyötynä kielitaito, haittana vieraantuminen

Kielitaidon parantuminen koettiin selvästi suurimmaksi hyödyksi. Sen jälkeen seurasivat kansainvälistymiskokemukset, itsenäistyminen, uusien näkemysten saaminen ja ulkomaisen koulutuksen tunnettuus joillakin aloilla. Kulttuurin tuntemus ja kontaktien laajeneminen mainitaan myös hyötyinä, vaikka ne ovatkin tietyllä tapaa itsestäänselvyyksiä.

Haitoiksi Garamin tuloksien mukaan koettiin ulkomaisen tutkinnon erilaisuus ja huono tunnettuus suomalaiseen tutkintoon verrattuna. Kontaktien väheneminen ja vieraantuminen Suomesta olivat myös haittoina.

Työnantajat arvostavat kotimaista tutkintoa

Ulkomailla opiskelevat uskoivat Irma Garamin tutkimuksen mukaan, että heidän mahdollisuutensa saada koulutustaan vastaavaa työtä on parempi opiskelumaassa kuin Suomessa. Tämä pätee mahdollisesti myös muihin ulkomailla opiskeleviin. Kaupallisella alalla mahdollisuudet koettiin hyviksi ja humanistisilla aloilla puolestaan heikoiksi.

Garamin myöhemmin tekemän tutkimuksen mukaan opiskelijoiden pelko siitä, ettei ulkomailla oloa oikein arvosteta, pitää osin paikkansa. Yli puolet työnantajista pitää kotimaista tutkintoa ulkomaista parempana rekrytoitaessa vastavalmistuneita. Epäillään, että ulkomailta saatu oppi ei täysin sovellu Suomeen. Arvioissa on alakohtaisia eroja myös sen suhteen, onko tehtävissä odotettavissa kansainvälisiin yhteyksiin liittyviä asioita.

Työnantajat näkevät ulkomaisen tutkinnon hyödyn liittyvän enemmän ihmisenä kasvuun ja yleisten työelämän valmiuksien parantamiseen kuin substanssiosaamiseen. Jos työnantajilla on linjaus suuntautua kansainvälisesti, arvostus on tietysti suurempaa. Suomalaista koulutusta arvostetaan työnantajien piirissä sisällöllisesti, eikä alakohtaista oppimista kannata yleensä lähteä hakemaan muualta. Ulkomaille lähtö voi kertoa rohkeudesta tai valmiudesta sopeutua helposti uusiin olosuhteisiin.

Ruotsi, Englanti ja Saksa suosituimmat

Kaikkein suosituin kohdemaa vuonna 2003 oli Ruotsi, jossa opiskeli noin 40 prosenttia suomalaisista OECD-maissa opiskelevista. Toiseksi eniten suomalaisia oli Englannissa ja kolmanneksi eniten Saksassa.

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden 10 suosituinta kohdemaata vuonna 2003

Ulkomailla tutkintoa opiskelevat suomalaiset suurimmissa OECD-maissa, Virossa ja Venäjällä

	2003, hlöä	kasvu 1998-2003, %
Norja	301	120
Espanja	462	93
Ruotsi	4 054	72
Tanska	119	32
Australia	137	28
Ranska	366	27
Englanti	2 193	-10
USA	739	-15
Saksa	946	-16
Itävalta	145	-21
Kaikki OECD-maat	9 992	22

Viro	233	-28
Venäjä	57	-25

OECD-maiden ulkopuolella eniten suomalaisia opiskeli luultavasti Virossa. Opintotukitietojen mukaan heitä oli ainakin 233. Määrä on kuitenkin ollut selvässä laskussa. Venäjällä oli Kelan opintotukitilastojen mukaan vuonna 2003 vain 57 opiskelijaa Suomesta, ja myös heidän määränsä on vähenemässä. Kiinassa opiskelevien suomalaisten laskemiseen ei tarvita edes kaikkia yhden käden sormia. Voi tietysti olla, että esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa on henkilöitä, jotka rahoittavat opintonsa muulla tavoin kuin Kelan kautta, mutta se on melko epätodennäköistä. Erityisesti Venäjällä olevien määrä tuntuu pieneltä, ja hekin ovat pääosin kulttuuriin suuntautuneita.

Pohjoismaat ja Etelä-Eurooppa ovat kasvattaneet suosiotaan suomalaisten lähtijöiden keskuudessa vuosina 1998-2003. Kaikkein merkittävintä opiskelijamäärän kasvu oli Ruotsissa, jonne lähti 1 700 opiskelijaa enemmän vuonna 2003 verrattuna vuoteen 1998. Myös suhteellisesti Ruotsissa tapahtuvan opiskelun suosion kasvu on ollut hyvin suurta, 72 prosenttia. Suhteellisesti suurinta kasvu on kuitenkin ollut Norjassa; sinne lähtijöiden määrä on yli kaksinkertaistunut.

Pohjoismaiden ulkopuolisista maista Espanjan kasvu on hieman yllättävää. Se on toisella sijalla suhteellisessa kasvussa. Syitä suosioon emme tiedä. Aiemmin tärkeät isot maat kuten Britannia, Saksa ja USA ovat selvästi menettäneet houkuttelevuuttaan kohdemaina kyseisinä vuosina.

Suomalainen opintotuki keskitasoa

Kela maksaa ulkomailla oleville suomalaisille opintotukea samalla tavalla kuin kotimaassakin oleville. Kelan tilastojen avulla voidaan saada yleiskuva siitä, missä määrin ulkomailla opiskelu on aiemmin liittynyt siellä asumiseen ja elämiseen, vaikka kansalaisuus olisikin säilynyt.

Kolme vuotta pysyvästi ulkomailla asunut henkilö menettää oikeuden Suomen opintotukeen, ja hänen on haettava sitä asuinmaansa viranomaisilta. Suomalainen tuki on EU-maiden vertailussa tasoltaan suurin piirtein keskitasoa. Tietysti maissa, joissa tuki on korkeampi, siirrytään helposti asuinmaan tukijärjestelmien piiriin, jos se on mahdollista. Taas päinvastaisessa tapauksessa pyritään pysymään Suomen tuen piirissä. Toki tuen taso on vaikuttava tekijä vain silloin, kun on valinnan mahdollisuuksia.

Suurista maista vain Hollannissa ja Englannissa tukea saa nykyään suurin osa suomalaisista opiskelijoista. Espanjassa osuus on matalin, vain 10 prosenttia.

Kokonaistasolla tukea nostaneiden osuus on OECD-maissa opiskelevien kohdalla laskenut selvästi. Kun vielä 1990-luvun lopussa kolme neljästä sai tukea, niin vuonna 2003 sitä sai vain alle puolet. Ulkomaille on siis pääosin lähdetty jo aiemmin asumaan, ja vasta muutaman vuoden jälkeen on aloitettu opinnot.

Erityisen voimakasta tukiopiskelijoiden määrän lasku on ollut Norjassa ja Ruotsissa. Kiinnostavaa kyllä, Tanskassa lasku on ollut paljon vähäisempää. USA:ssa ja Sveitsissä lasku on ollut todella suurta. Sen sijaan Australia on ainoa iso opiskelijamaa, jossa tuen nostajien osuus on noussut. Australia on mainostanut hyvin aktiivisesti koulujansa ja on osin onnistunut kampanjoinnissaan myös Suomessa. OECD:n ulkopuolisista maista on kiinnostavaa huomata, että nykyään Thaimaan lämpimissä olosuhteissa opiskelee Kelan tuella 15 suomalaista.

Valtiolle ulkomailla opiskelu on halpaa

Valtio ei voi tehdä kovinkaan paljoa nuorten ulkomaille lähdön suhteen. Toki on mahdollista suunnata hakijoita joihinkin maihin sopimusten avulla. Nykyään näin tehdään pääosin vain joidenkin kehittyvien maiden kanssa. Sopimusmaiden valinnassa voidaan tehdä tietoista reiluuspolitiikkaa, mutta ei muuta. Reiluuden perusehto on periaatteessa täytetty silloin, kun ulkomailla tutkintoa opiskelevat saavat samat etuudet kuin kotimaassa. Ruotsissa opiskelevat suomalaiset saavat jopa 10 euroa enemmän rahaa Kelalta kuukautta kohden, mikä vielä mahtuu hyvin reiluuden ideaan.

Sopimuksia enemmän maiden valintaan saattaa vaikuttaa mahdollisen lähtijän sosiaalinen tausta, maassa vaikuttava poliittinen ja kulttuurinen ilmapiiri sekä tiedon jakaminen. Lähtijöiden määrään vähentävästi saattaisi myös vaikuttaa kotimaisten aloituspaikkojen lisääminen esimerkiksi lääketieteessä.

Suomen valtiolle ulkomailla opiskelevat suomalaiset ovat hyvin edullista väkeä. Kulut ovat pienet ja tuotot voivat myöhemmin olla suuret. Toki riskinä on se, että he jäävät pysyvästi ulkomaille. Riski riippuu alasta: Suomessa palkkatasoltaan suhteellisesti korkeammilla aloilla, kuten lääketieteessä, paluuaste on luultavasti suurempi. Ulkomaille jäämisen mahdollisuus lisääntyy sitä myötä, kun opiskelijat ovat jo alun perin muuttaneet ulkomaille. Tämä näkyy Kelan tuen saajien vähenemisenä.

Lähdön ja paluun syyt edelleen tutkimatta

Suomalaisia opiskelee korkeakoulutason tutkintoa ulkomailla yhä kasvava joukko, nykyään jo reilusti yli 10 000. Pääosin he eivät saa Kelan tukea opintoihinsa, eikä ole olemassa mitään tutkittua tietoa heidän lähtönsä tai paluunsa syistä. Määrä on sen verran suuri, että heistä olisi syytä pyrkiä tekemään syvällisempi analyysi arvailujen sijaan. Heillä voi olla tärkeä rooli globalisoitumisen edetessä.

Pohjoismaiden menestys tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa oli hyvin odotettavaa. Toisaalta taas Kiinaan ja Venäjälle lähteneiden määrä oli todella pieni, kun muistetaan, että näistä maista tulee Suomeen kaikkein eniten opiskelijoita. Tilanne on hankala, koska Kiinalla ja Venäjällä on todennäköisesti tärkeä rooli Suomen tulevaisuudessa. Julkisen politiikan keinoin ongelmaan on vaikea löytää ratkaisua, eikä yksi näyttelijä Ville Haapasalo riitä pelastukseksi.

Työnantajat eivät kaikilla aloilla arvosta ulkomailla tehtyä tutkintoa. Tällöin houkutuksena voi olla jäädä ulkomaille pidemmäksi aikaa töihin, jopa asumaan lopullisesti. Kuitenkaan ulkomaille jääviä suomalaisia ei pitäisi ajatella riskinä Suomelle, vaan paremminkin suomalaisen kulttuurin ja talouden etälähettiläinä. Näinhän esimerkiksi Kiina menettelee hyvin tietoisesti ja onnistuneesti, miksi ei siis myös Suomi. Se on osa aitoa, reilua aivokiertoa.

Ulkomailla opiskelevista suomalaisista vaikea saada tietoja

SUOMALAISTEN tutkintoon johtavasta opiskelusta ulkomailla on saatavilla
huomattavasti vähemmän tietoja kuin ulkomaalaisten opiskelusta
Suomessa. Tärkein lähde on OECD-maiden vuosien 1998 ja 2003
poikkileikkausta koskevat tiedot. Vuotta 1998 koskevien perustietojen
laatu ei vastaa vuoden 2003 tasoa, siksi vuoden 1998 tiedot on rakennettu
erikseen tätä artikkelia varten.

OECD:n ulkopuolelta tietoja voi saada pääosin vain Kelan ulkomailla
opiskeleville maksamien tukitietojen perusteella. Tietojen vertailussa on
toki ongelmia esimerkiksi Italian suhteen. Kelan tietojen mukaan tukea
saavien suomalaisten määrä on siellä suurempi kuin Italian OECD:lle
ilmoittama kokonaismäärä.

Kokonaisuudessaan eri tietojen yhdistelyn ja suhteutuksen jälkeen
tuloksena on, että vuonna 2003 ulkomaisissa korkeakouluissa opiskeli
10 400 - 10 500 suomalaista. Määrän suhde Suomessa opiskeleviin on
3,6 prosenttia, yhden prosentin kymmenyksen enemmän verrattuna
OECD-maihin lähteviin suomalaisopiskelijoihin.

Seuraavassa artikkelissa käsitellään suomalaisten lyhytaikaisia opiskelijavaihtoja ulkomailla.

Lähteet:
Garam Irma (2003): Kun opintie vie ulkomaille Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa Cimo Occasional paper 2c/2003.
Garam Irma (2005): Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ja työelämä Työnantajien näkemyksiä ulkomailla opiskelun ja harjoittelun merkityksestä Cimo Occasional Paper 1/2005.
OECD Education in glance 2000-2005.
OECD educational database
Tilastokeskus, Koulutustilastot.
Kelan opintoetuustilastot 1999/2000- 2004/2005.

Päivitetty 31.8.2006