Yritystoiminnan keskittyneisyys vaihtelee maan eri osissa

Suuryritykset ovat maakunnissa erittäin tärkeitä työnantajia. Neljässä suurimmassa maakunnassa Nokia on yrityssektorin suurin työnantaja, mutta väkeä riittää silti paljon myös muihin yrityksiin. Lapissa kolme suurinta yritystä työllistää noin kuudesosan alueen yrityssektorin työntekijöistä

Jouko Rajaniemi

Suurten yritysten saamista omalle alueelle on perinteisesti pidetty todellisena onnenpotkuna. Suuri työnantaja on tuonut hyvinvointia ja turvallisuutta, joka on saattanut jatkua usean sukupolven ajan. Suurten yritysten merkitys on Suomen yritysrakenteessa tuntuva: kymmenen suurinta konsernia työllistää kuudenneksen koko yrityssektorin henkilöstöstä, kaksikymmentä suurinta neljänneksen.

Viime vuosina on jouduttu usein törmäämään asian kääntöpuoleen. Kun suuri työnantaja lopettaa toimintansa tai supistaa sitä tuntuvasti, on siitä alueelle dramaattisia seuraamuksia. Työllisyys voi kerralla romahtaa. Suuret yritykset ovat usein tärkeitä yhteisöverojen maksajia ja tietenkin myös työntekijöidensä kautta merkittäviä tuloveron maksajia. Näin ollen verotulojen menetys on alueelle merkittävä. Lisäksi seurauksena on usein tapahtumaketju, jossa toimintansa joutuu lopettamaan myös joukko muita tavalla tai toisella suuryrityksestä riippuvia pienempiä yrityksiä. Taloudellinen toimeliaisuus laskee ja muuttoliike kiihtyy.

Valtakunnan eri alueilla suurimpien yritysten osuus koko yrityskentästä vaihtelee varsin paljon. Väkirikkailla alueilla suurtenkaan yritysten merkitys ei voi nousta "kohtuuttoman" suureksi, pienemmillä alueilla niiden merkitys korostuu. Kuitenkin myös saman kokoluokan maakunnissa on huomattavia vaihteluita.

Tässä artikkelissa alueen osuudet on laskettu yrityssektorin palkatusta henkilöstöstä vuonna 2004. Henkilöstön määrä on muunnettu henkilötyövuosiksi.

Maakuntien suurin yrityssektorin työnantaja vuonna 2004

Maakunta	Konsernin nimi	Henkilöstön määrä	Osuus alueen yrityssektorin palkatusta henkilöstöstä, %	Yrityssektorin palkattu henkilöstö maakunnassa yhteensä
Uusimaa	NOKIA	9 425	2,2	428 140
Varsinais-Suomi	NOKIA	4 726	4,5	106 220
Satakunta	UPM-KYMMENE	2 091	4,2	49 759
Kanta-Häme	ISS	1 375	4	34 562
Pirkanmaa	NOKIA	3 871	3,5	109 191
Päijät-Häme	STORA ENSO	1 069	2,3	45 594
Kymenlaakso	STORA ENSO	2 797	6,7	41 737
Etelä-Karjala	STORA ENSO	3 207	11,5	27 949
Etelä-Savo	UPM-KYMMENE	1 265	4,8	26 191
Pohjois-Savo	STORA ENSO	1 491	3,4	44 021
Pohjois-Karjala	PERLOS	1 767	6,4	27 513
Keski-Suomi	UPM-KYMMENE	2 632	5,1	51 933
Etelä-Pohjanmaa	ATRIA	1 846	5,2	35 432
Pohjanmaa	ABB	2 412	6,3	38 583
Keski-Pohjanmaa	BOLIDEN KOKKOLA	709	5,4	13 015
Pohjois-Pohjanmaa	NOKIA	4 536	5,9	76 355
Kainuu	UPM-KYMMENE	1 095	8,5	12 810
Lappi	OUTOKUMPU	2 617	8,3	31 395
Itä-Uusimaa	FORTUM	2 290	12,6	18 201
Ahvenanmaa	VIKING LINE	1 878	24,3	7 742
Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri.

Nokia suurten maakuntien merkittävin työllistäjä

Väestöltään kolmessa suurimmassa maakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla on kussakin suurimpana työllistäjänä Nokia. Näissä maakunnissa suurimpien yritysten osuus koko yrityssektorista on muutoinkin samantyyppinen: kolmen suurimman osuus on 6-8 prosenttia, kymmenen suurimman osuus 14-17,5 prosenttia.

Väestömäärältään neljänneksi suurimmalla Pohjois-Pohjanmaalla on Nokia niinikään selvä ykkönen: sen suhteellinen osuus on jo yksin yhtä suuri kuin Uudellamaalla kolmen suurimman. Toinen jättiläinen Pohjois-Pohjanmaalla on Rautaruukki. Joka kymmenes maakunnan yrityssektorin palkansaaja on joko nokialainen tai rautaruukkilainen.

Etelä-Pohjanmaan suurimmat ovat omia yrityksiä

Maakuntien ylemmässä keskisarjassa on Keski-Suomi selvästi keskittynein: kymmenen suurimman yrityksen osuus käsittää siellä neljänneksen yrityssektorin henkilöstöstä. Joka seitsemäs keskisuomalainen yrityssektorin palkansaaja työskentelee UPM:llä, Metsossa tai Metsäliitossa.

Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä kymmenen suurimman osuus on 15-17 prosentin luokkaa. Näissä maakunnissa on suurimpien joukossa paljon valtakunnallisia konserneja, mutta minkään paino ei ole poikkeuksellisen suuri. Etelä-Pohjanmaa on keskittyneisyydeltään samaa luokkaa, mutta siellä neljä viidestä suurimmasta on oman maakunnan yrityksiä: Atria, E-P:n Osuuskauppa, MSK Group ja Veljekset Keskinen Oy.

Kanta-Häme keskiryhmän vähiten keskittynyt

Lapissa kolmen suurimman (Outokumpu, Stora Enso, Metsäliitto) osuus on peräti 17 prosenttia kuten myös väestöltään samansuuruisessa Kymenlaaksossa (Stora Enso, UPM, VR). Kymmenen suurimman osuus Kymenlaaksossa on jo 30 prosenttia.

Pohjanmaan suurimmat ABB, Wärtsilä ja UPM ja työllistävät joka seitsemännen maakunnan yrityssektorilla. Samankokoisessa Kanta-Hämeessä kolme suurinta, ISS, Rautaruukki ja LSO, työllistävät joka kahdennentoista. Kanta-Hämeessä on keskittyminen maakunnan kokoluokkaan nähden poikkeuksellisen vähäistä: kymmenen suurimman osuus on vain 18,9 prosenttia.

Pohjois-Karjalassa keskittymisastetta nostavat Perlos ja Stora Enso, joiden osuus on yhteensä yli kymmenen prosenttia maakunnan yrityshenkilöstöstä. Etelä-Savo kuuluu kokoluokassaan vähän keskittyneisiin maakuntiin. Vain UPM on huomattavan suuri, senkin osuus on alle 5 prosenttia.

Kolmen, viiden ja kymmenen suurimman yrityksen/konsernin osuus maakunnan yrityssektorin palkatusta henkilöstöstä vuonna 2004

Pienissä maakunnissa yritystoiminta keskittyneintä

Pienet maakunnat ovat hyvin erilaisia yritystoiminnan keskittyneisyydessä. Etelä-Karjalan kolme suurta ovat kaikki metsäyhtiöitä: Stora Enso, UPM ja Metsäliitto. Niiden osuus on peräti 22 prosenttia maakunnan yrityssektorin henkilöstöstä, Stora Enson yksin jo 11,5 prosenttia. Kymmenen suurimman osuus on kolmasosa. Itä-Uudellamaalla keskittyneisyys on samaa luokkaa. Siellä suurimman, Fortumin, osuus on jopa 12,6 prosenttia.

Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa kymmenen suurinta käsittää neljänneksen yritysten henkilöstöstä. Keski-Pohjanmaalla eivät valtakunnalliset konsernit hallitse, vaan kärjessä ovat Boliden Kokkola ja Pouttu. Kainuun suurimpana on UPM, sitä seuraavat Talgo ja Metsähallitus ovat jo selvästi pienempiä.

Ahvenanmaa muodostaa oman lukunsa keskittyneisyydessä. Viking Linen osuus maakunnan yritysten palkatusta henkilöstöstä on peräti neljännes. Kun siihen lisätään kaksi muuta laivayhtiötä, Birka Line ja Eckerö, päästään jo 42 prosenttiin. Tähän lukuun kätkeytyy kuitenkin eräs tilastoharha. Kuljetusalalla "liikkuva" henkilöstö kirjataan aina päätoimipaikkaan, vaikka tosiasiassa suurin osa yritysten henkilöstöstä työskentelee ja asuu muualla.

Raahen seutukunnassa ollaan töissä Rautaruukilla

Kahdessakymmenessä Suomen seutukunnista suurimman yrityksen osuus on yli 20 prosenttia yrityshenkilöstöstä, kymmenessä yli 30 prosenttia. Keski-Suomesta löytyy kaksi todella keskittynyttä seutukuntaa: Jämsässä kolmen suurimman osuus on 52 prosenttia (suurimpaan UPM) ja Äänekoskella 48 prosenttia (Metsäliitto). Myös Kaakkois-Pirkanmaalla, Raahessa ja Pirkanmaalla kolmen suurimman osuus ylittää 45 prosenttia. Rautaruukin osuus Raahen seutukunnassa on jo yksin 41 prosenttia.

Seutukuntien lukuihin sisältyy eräs tilastoihin liittyvä 'opetus'. Kaakkois-Pirkanmaalla Saarioinen-konsernin osuus seutukunnan yrityssektorin henkilöstöstä oli 42,5 prosenttia vuonna 2004 eli Suomen suurin. Sahalahden kunta, jonne konsernin toiminta on pääosin keskittynyt, liitettiin vuoden 2005 alussa Kangasalan kuntaan, joka taas kuuluu Tampereen seutukuntaan. Vuoden 2005 luvut tulevat siis muuttumaan Kaakkois-Pirkanmaan osalta täydellisesti (suurimman osuus noin 6%). Mutta tuskinpa tällä hallinnollisella muutoksella on todellisuudessa mitään paikan päällä havaittavia vaikutuksia. Muutokset ovat todellisia vain tilastoissa.

Suurimman yrityksen/konsernin osuus seutu-kunnan yrityssektorin palkatusta henkilöstöstä 2004

Kirjoittaja työskentelee tietopalvelupäällikkönä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä.

Päivitetty 31.8.2006