Sosiaalinen pääoma tuottaa varmasti

Lokakuun alussa 2006 sosiaalinen pääoma nousi kirjaimellisesti maihin Suomessa. Käsitteen johtava tutkija maailmassa, amerikkalainen Robert D. Putnam, esiintyi täällä Suomen lasten ja nuorten säätiön tilaisuudessa ja antoi lehtihaastatteluja. Hän esitteli sosiaalisen pääoman käsitteen merkitystä monella eri alalla. Sosiaalinen pääoma - luottamus, sosiaaliset verkostot ja niissä harjoitettava vastavuoroisuus - auttaa nuoria selviytymään aikuistumisen käänteissä. Mutta sosiaalisella pääomalla on käyttöä myös yritysmaailmassa. Työ on tehokkaampaa ja tuloksellisempaa, kun sen tekijöillä on enemmän sosiaalista pääomaa ja myös aikaa käyttää ja rakentaa sitä.

Sosiaalista pääomaa on kaikkialla. Sitä on paikallisyhteisöissä, maakunnissa, yrityksissä ja mahdollisesti jopa kansakunnissakin. Asiaa Suomessa tutkineen Petri Ruuskasen mukaan sen lähteinä ovat yksilöt ja heidän valistunut rationaalisuutensa, yhteisöt ja niissä toimivat verkostot sekä näissä vallitsevat vastavuoroisuuden normit, ja myös koko yhteiskunta, erityisesti laki ja oikeus, konfliktien sääntely ja avoin tiedonvälitys. Näistä kaikista yhdessä nousee luottamus, joka välittyy vuorovaikutuksessa ihmisten, ryhmien ja instituutioiden välillä. Sosiaalisen pääoman tuotoksia ovat luottamuksen ja kommunikaation tuottama välitön mielihyvä sekä monenlaiset yhteistoimintaa helpottavat edut.

Viimeksi mainitut kiinnostavat niin yritysmaailmaa kuin hyvinvointipoliitikkojakin. Yritykset hyötyvät sosiaalisen pääoman mahdollistamasta paremmasta toimintojen koordinaatiosta ja sitä kautta liiketoimintakustannusten keventymisestä. Hyvinvointia ja terveyttäkin sosiaalinen pääoma näyttää parantavan tarjoamansa sosiaalisen tuen muodossa.

Suomessa ovat eniten herättäneet huomiota Markku T. Hyypän tutkimukset sosiaalisen pääoman yhteydestä terveyteen. Hyypän mukaan on ilmeistä, että länsirannikon ruotsinkielisen väestön parempi terveys ja hyvinvointi verrattuna heidän suomenkielisiin samalla paikkakunnalla asuviin naapureihinsa on yhteydessä ruotsinkielisten yhteisöjen runsaampaan sosiaaliseen pääomaan. Elinvoimaa yhteisöistä onkin Hyypän erään julkaisun nimi.

Tilastokeskus on tänä vuonna julkaissut ensimmäisen tilastokatsauksen sosiaalisesta pääomasta Suomessa. Siinä on erilaisia tilastoaineistoja käyttäen kuvattu sosiaalisen pääoman ilmenemistä eri yhteyksissä: osallistumisessa järjestö- ja seuratyöhön, vapaaehtoistyössä, naapuriavussa, tietoyhteiskunnassa, työelämässä ja yritysten välisissä suhteissa. Laura Iisakan toimittama raportti Sosiaalinen pääoma Suomessa on maailman kärkeä ja siksi julkaistu myös englanniksi. Muista maista vain Australiasta, Kanadasta ja Englannista on saatavilla vastaavanlaisia kokoavia tilastokatsauksia sosiaalisesta pääomasta.

Tietoa sosiaalisesta pääomasta alkaa siis olla ja lisää on tulossa, kun aihetta käsittelevä Suomen Akatemian tutkimusohjelma saadaan ensi vuonna päätökseen. Sitten vain käytännön toimiin! Sosiaalista pääomaa on helppo rakentaa tekemällä yhdessä toisten kanssa niitä lukemattomia asioita, joita yhdessä voi tehdä. Ja sen hyvät hedelmät tulevat sitten ajallaan lähes automaattisesti. Mitä enemmän teemme yhdessä, sitä paremmin toimimme yhdessä ja sitä suurempi on yhteisten toimintojen tuottama tulos - olipa kyse yksilön tai ryhmien hyvinvoinnista, yrityksen tuloksesta tahi kansantalouden saavutuksista.

Kirjoittaja on Hyvinvointikatsaus-lehden päätoimittaja ja Tilastokeskuksen Elinolot-yksikön tilastojohtaja.

Päivitetty 23.10.2006