Uutisia 17.6.2015
Historia heijastuu Pohjoismaiden ulkomaalaistaustaisen väestön rakenteissa
Pohjoismaissa ulkomaalaistaustaiset ovat enimmäkseen työikäisiä. Suomessa, Norjassa ja Islannissa 15–64-vuotiaiden osuus korostuu. Ruotsissa pidempään jatkunut maahanmuutto ilmenee niin, että toisen polven ulkomaalaistaustaisia on enemmän aikuistenkin ikäluokissa, kirjoittaa yliaktuaari Marja-Liisa Helminen Tieto&trendit-artikkelissaan.
Ulkomaalaistaustaiset Pohjoismaissa 2013, prosenttia väestöstä
Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomen ulkomaalaistaustainen väestö ‒ 300 000 henkeä ‒ on sekä määrällisesti että suhteellisesti pieni. Ruotsissa ulkomaalaistaustaisia on lähes kaksi miljoonaa.
Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista myös ulkomaalaistaustaisten kansallisuuksien osalta. Puolalaiset, joita on eniten Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, eivät ole meillä suhteellisesti yhtä suuri ryhmä, vaikka heitä on täälläkin noin 4 000.
Suomeen on tullut eniten maahanmuuttajia Venäjältä ja Virosta. Nykyisin valtaosa Suomeen muuttaneista tulee EU-maista. Suomen väkiluku kasvaa tällä hetkellä pääasiassa ulkomailta tulevan muuton ansiosta.
Ulkomaalaistaustaisten pienituloisuus yleistä
Ulkomaalaistaustaisten toimeentulossa on huomattavia eroja. Siihen vaikuttavat Suomen taloussuhdanteet ja maahanmuuton syyt. Parhaimmassa asemassa ovat työn tai perheen vuoksi Euroopan ja Aasian maista Suomeen tulleet.
Heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa ovat pakolaisina, etenkin Somaliasta ja Irakista, maahan muuttaneet. Heidän taloudellinen tilanteensa ei ole juurikaan parantunut, vaikka etenkin somalialaiset ovat olleet Suomessa jo pitkään. Huolestuttavaa on, että pienituloisuus on yleistä erityisesti ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten sekä vanhusten joukossa, toteaa suunnittelija Pekka Ruotsalainen artikkelissaan.
Ehdokkaiden tausta ennustaa vaalitulosta
Eduskuntavaaliehdokkaiden sosioekonominen tausta vaikuttaa merkittävästi valintaan. Valituksi tulemista edistivät vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hyvä sosioekonominen asema, korkea koulutus, hyvät tulot ja miessukupuoli. Nykyisten poliitikkojen sosioekonominen tausta onkin verrattain pitkälle samanlainen, ja viimeistään uuden kansanedustajan ammattipolitikoituminen johtaa poliitikkoluokan homogenisoitumiseen, kirjoittaa yliaktuaari Lasse Winter.
Ehdokkaiden ominaisuuksiin rakentuva malli onnistui varsin hyvin ennustamaan eduskunnan kokoonpanon ilman tietoa esimerkiksi puoluekannatuksesta. Kun vuoden 2015 vaalitulosta ennustettiin käyttäen hyväksi vuoden 2011 vaaleja, ennustemalli olisi pystynyt ennustamaan 200 kansanedustajaksi valitusta oikein 96 eli lähes puolet.
Teemana globalisaatio ja oikeudenmukaisuus
Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksen 3/2015 teemana on globalisaatio ja oikeudenmukaisuus. Artikkeleissa teemaa käsitellään maahanmuuton ja väestö- ja ilmastomuutoksen lisäksi tilastoinnin haasteena: miten kansantalouden tilinpitoa tulisi kehittää globaalissa maailmassa, mitä mahdollisuuksia uusi teknologia tuo liikkuvuuden tilastointiin.
Muissa artikkeleissa käsitellään mm. Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja tuloverotuksen sekä sosiaaliturvan suunnitteluun ja seurantaan kehitetyn mikrosimulointimallin käyttömahdollisuuksia.
Lisätietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen tilaukset verkkolomakkeella tai Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta p. 020 45005. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.
Lisätietoja:
Vastaava päätoimittaja Heli Mikkelä p. 029 551 3200
Artikkelipäätoimittaja Riitta Harala p. 029 551 3604
Yliaktuaari Marja-Liisa Helminen p. 029 551 3273
Suunnittelija Pekka Ruotsalainen p. 029 551 2610
Yliaktuaari Lasse Winter p. 029 551 3941