Kulttuuriosallistuminen notkahti pandemian aikana

Kulttuuriosallistuminen on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana sekä miehillä että naisilla. Vähennystä on tapahtunut kaikissa ikäluokissa. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen uuden ajankäyttötutkimuksen tuloksista.

Tutkimuksen aineisto kerättiin juuri koronapandemian aikana syyskuusta 2020 syyskuuhun 2021, jolloin monet kulttuurilaitokset olivat kiinni ja yleisömäärää tapahtumissa rajoitettiin. Kulttuuritilaisuuksissa käyminen ei kuitenkaan kokonaan estynyt.

Tutkimuksen mukaan elokuvissa käyminen on yhä suosituin kulttuuriosallistumisen muoto. Vuosina 2020–2021 elokuvateatterissa kävi 10 vuotta täyttäneestä väestöstä noin joka kolmas.

”Vielä 10 vuotta osuus oli peräti 60 prosenttia, joten pudotus on huomattava. Elokuvateatterit olivat koronarajoitusten vuoksi joko kokonaan kiinni tai yleisön määrää niissä jouduttiin selvästi rajoittamaan, mikä katkaisi aiemman nousujohteisen trendin”, Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi kertoo.

Myös konserteissa käyminen väheni pandemiavuosina. Konserteissa kävi 28 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä. Vielä 10 vuotta sitten konserteissa oli käynyt joka toinen.

“Koronapandemia vaikutti eniten nuorten konserteissa käymiseen. 15–24-vuotiaiden konsertteihin osallistuminen väheni 60 prosentista selvästi alle kolmannekseen”, Hanifi sanoo.

Tutkimuksen mukaan 10–14-vuotiaat ovat ahkerimpia näyttelyissä ja museoissa kävijöitä. Tutkimusajanjaksolla 38 prosenttia 10–14-vuotiaista kävi joko näyttelyssä tai museossa. 10 vuotta sitten vastaava osuus oli hieman yli puolet.

Naiset käyvät kulttuuritilaisuuksissa enemmän kuin miehet. Myös sosioekonomisella asemalla on merkitystä: esimerkiksi teatterissa käyvät eniten ylemmät toimihenkilönaiset. Heistä lähes joka kolmas oli käynyt tutkimuksen tekoaikaan teatterissa.

Luovat taideharrastukset pitivät pintansa myös korona-aikana

Luovien taiteiden harrastamiseen koronapandemia ei vaikuttanut yhtä voimakkaasti kuin kulttuuritilaisuuksissa käymiseen. Suosituin taideharrastus oli valokuvaus, jota oli harrastanut joka neljäs 10 vuotta täyttänyt.

Naiset harrastavat miehiä enemmän luovia taiteita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta: soittamista ja videokuvausta miehet harrastivat enemmän kuin naiset.

”Luovia taiteita harrastettiin suunnilleen yhtä aktiivisesti kuin 10 vuotta sitten. Luovia harrastuksia on mahdollista harrastaa myös kotona ja tarvittaessa ilman ohjaajaa, joten ne saattoivatkin tarjota sisältöä korona-ajan kotikeskeiseen elämään”, Hanifi toteaa.

Luovat harrastukset ovat yleisimpiä lasten keskuudessa. Lasten kohdalla joidenkin harrastusten kohdalla näkyy myös kasvua. Esimerkiksi kuvataiteita, videokuvausta ja tanssia 10–14-vuotiaat harrastavat nyt enemmän kuin 10 vuotta sitten. Sen sijaan laulun harrastaminen on selvästi vähentynyt.

”Videokuvauksen yleistymiseen vaikuttavat todennäköisesti digitalisaatio ja sosiaalisen median käytön voimakas kasvu viimeisen 10 vuoden aikana. Lisäyksessä on kysymys nimenomaan naisten videokuvausharrastuksen yleistymisestä, vaikkakin miehet harrastivat videokuvausta yhä enemmän kuin naiset”, yliaktuaari Juha Haaramo kertoo.

Soittaminen on yksi suomalaisten suosituimmista kulttuuriharrastuksista. Soittamista harrastavien määrä on viimeisen 20 vuoden aikana pysynyt suunnilleen samana. Vielä 1980-luvun alussa soittoa harrastettiin kuitenkin nykyistä enemmän. Ajankäyttötutkimuksen mukaan vuosina 2020–2021 soittoa harrasti 14 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Soittaminen on edelleen vahvasti nuorten harrastus.

”Alle 25-vuotiaat naiset harrastavat soittoa enemmän kuin samanikäiset miehet. Tätä myöhemmällä iällä naisten soittoharrastus vähenee. Vanhemmissa ikäluokissa miehet soittavat naisia enemmän”, Haaramo sanoo.

Kaiken kaikkiaan 17 prosenttia miehistä ja 12 prosenttia naisista harrasti jonkin instrumentin soittamista vuosina 2021–2022.

Lisätietoja:

Ajankäyttötutkimus 2020–2021, kulttuuriosallistumisen muutokset -katsaus

Tutkija Riitta Hanifi 029 551 2946, yliaktuaari Juha Haaramo, 029 551 3666, ajankaytto@stat.fi