Kuolleita ja syntyneitä edellisvuotta enemmän vuonna 2021

Sekä kuolleiden että syntyneiden määrä nousi vuonna 2021. Vuonna 2021 syntyi 49 583 lasta, eli 3 120 lasta enemmän kuin vuonna 2020.

Kuolleita oli 1 855 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleiden määrä, 57 343, oli myös korkein vuositasolla vuoden 1944 jälkeen. Kuolleiden naisten määrä oli suurin vuoden 1919 jälkeen.

“Kuolleiden määrään vaikuttaa väestön ikääntyminen eli väestömme ikärakenne. Vuosittain kuolleiden määrä on ollut kasvusuunnassa jo 60 vuotta”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Auli Hämäläinen.

“Ennakkotietojen mukaan kuolleisuus eli kuolleiden määrä tuhatta henkeä kohden on ollut alkuvuonna 2021 normaalia matalampi ja loppuvuonna puolestaan korkeampi kuin normaalisti. Tämän taustalla olevia syitä päästään katsomaan tarkemmin, kun kuolemansyytilaston aineisto valmistuu. Korona voi osaltaan selittää loppuvuoden korkeampaa kuolleisuutta”, Hämäläinen pohtii.

Samaan aikaan myös syntyvyys nousi edellisvuodesta. Kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,46, kun vuonna 2020 se oli 1,37.

“Media ja osa tutkijoista vaikuttavat puhuvan mielellään vauvabuumista. Termin käyttö tuntuu hieman erikoiselta, kun syntyvyys on edelleen suhteellisen matalalla tasolla. Viime vuoden ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli koko mittaushistorian neljänneksi alhaisin”, muistuttaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola.

“Esimerkiksi vuonna 2017 julkisessa keskustelussa oltiin huolestuneita syntyvyyden laskusta ja puhuttiin vauvakadosta, vaikka kokonaishedelmällisyys oli nykyistä korkeampi. Vauvabuumin sijaan puhuisin mieluummin maltillisemmin vaikkapa syntyvyyden elpymisestä. Syntyvyyden yhdeksän vuotta putkeen jatkuneen laskun jälkeen on nyt ollut kaksi peräkkäistä vuotta nousua, eli nuoli osoittaa tällä hetkellä kuitenkin ylöspäin”, Toivola sanoo.

Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli ennakkotietojen mukaan 79,2 vuotta ja tyttöjen vastaavasti 84,5 vuotta vuonna 2021. Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2020 verrattuna 0,1 vuotta ja tyttöjen lyheni 0,2 vuotta.

“Vastasyntyneiden elinajanodotteessa pitkän ajan trendi on ollut ylöspäin niin tytöillä kuin pojilla. Pienet yksittäisinä vuosina esiintyvät poikkeamat alaspäin eivät ole elinajanodotteessa harvinaisuus, vaan niitä on esiintynyt aiemminkin. Koronalla voi olla vaikutusta kuolleisuuteen vanhimmissa ikäluokissa, mutta sitä voidaan arvioida tarkemmin vasta kuolemansyytilaston tietojen valmistuttua”, Hämäläinen kertoo.

Maan sisäisessä muuttoliikkeessä nähtiin myös ennätyksellisiä lukuja vuonna 2021. Uusimaa kärsi muuttotappiota muualle Suomeen 2 575 henkilön verran. Muuttotappiota ei ole ollut kertaakaan aiemmin vuosien 1951–2020 välisenä aikana, jolta tilastoja aiheesta löytyy. Lisäksi pääkaupunkiseudun muuttotappio muihin kuntiin, 5346 henkilöä, oli selvästi suurin tällä aikajaksolla. Suomen ulkomailta saama muuttovoitto (22 305) on sekin uusi ennätys. Taustalla on etenkin maastamuuton väheneminen.

"Uudenmaan maakunnan historiallinen muuttotappio muualle Suomeen selittyy lähtömuuton kasvulla. Jos verrataan vuosia 2019 ja 2021, tulomuutto muista maakunnista Uudellemaalle on vähentynyt kymmenyksen ja samaan aikaan lähtömuutto Uudeltamaalta muualle Suomeen on kasvanut neljänneksellä”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo.

“Uusimaa menetti vuoden 2021 aikana muuttotappiona väestöä Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Varsinais-Suomeen, Pohjois- ja Etelä-Savoon ja Lappiin. Vuonna 2019 Uudenmaan muuttotase sen ja muiden maakuntien välillä oli tappiollinen ainoastaan Kanta-Hämeeseen”, Rapo sanoo.

Lisätietoa:
Väestön ennakkotilasto 2021, joulukuu

Yliaktuaari Auli Hämäläinen, p. 029 551 3615
Yliaktuaari Joonas Toivola, p. 029 551 3355
Yliaktuaari Markus Rapo, p. 029 551 3238