Uutisia 2.3.2022
Lähes joka kolmannella pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja – erityisesti osakesijoittajien määrä kasvoi vuonna 2020
Sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden omistajien lukumäärä kasvoi selvästi vuonna 2020. Uusia omistajia tuli lähes 108 000. Vuosina 2014–2019 rahastoja ja osakkeita omistavien määrä on kasvanut keskimäärin 42 000 henkilöllä vuodessa.
”Kasvua selittää erityisesti pörssiosakesijoittajien määrän kasvu. Vuonna 2020 osakesijoittajia oli jo yli 770 000, kun heitä vuotta aiemmin oli selvästi alle 700 000. Kasvusta noin puolet selittyy osakesäästötilin käyttöönotolla vuonna 2020”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Ossi Kohvakka kertoo.
Osakesijoittajien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes 13 prosentilla ja rahastosijoittajien määrä vajaalla seitsemällä prosentilla. Vuonna 2020 sijoitusrahastoja omisti yli 1,3 miljoonaa henkilöä.
Osakesäästötili oli suosittu etenkin nuorten keskuudessa. Säästötilin omistajia oli kaikkiaan 94 000 ja heistä yli 70 prosenttia oli alle 45-vuotiaita.
”Sen sijaan tarkasteltaessa kaikkia pörssiosakesijoittajia alle 45-vuotiaiden osuus oli alle 40 prosenttia vuonna 2020. Rahastosijoittajissa vastaava osuus oli 45 prosenttia”, Kohvakka kertoo.
Tilastoinnissa huomioidaan vain ne henkilöt, joilla on varallisuutta arvo-osuus- tai osakesäästötilillä.
Ikä ja sukupuoli määrittivät sijoitussalkun arvoa
Vuonna 2020 valtaosa pörssiosakkeisiin sijoittaneista oli miehiä. Rahastoissa naisten osuus oli puolestaan yhtä suuri kuin miesten. Vuodesta 2009 lähtien naisten osuus pörssiosakesijoittajista on pudonnut 44 prosentista 40 prosenttiin. Sen sijaan sijoitusrahastoihin sijoittaneista naisten osuus on pysynyt 50 prosentissa.
Pörssiosake- ja sijoitusrahastovarallisuuden mediaani oli vuoden 2020 lopussa 5 500 euroa. Mediaani kasvoi 17 prosenttia vuodesta 2018 ja kaksi prosenttia vuodesta 2019. Ikäryhmien väliset erot sijoitusvarallisuuden mediaanissa ovat kuitenkin suuria.
”Sijoitusvarallisuuden kasvu alkaa tyypillisesti 34 ikävuoden jälkeen. Elämäntilanteen vakiintumisen, kuten vakituisten ansiotulojen ja parisuhteen myötä jaettujen kustannusten seurauksena tilille voi jäädä aiempaa enemmän varallisuutta sijoitettavaksi. Samalla aika vaikuttaa olennaisesti sijoitusten arvoon esimerkiksi arvonnousun, säästämisen, korkoa korolle -ilmiön ja mahdollisten perintöjen tai lahjojen kautta”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Samuel Ikonen taustoittaa.
Iän lisäksi sukupuoli määritti sijoitussalkun arvoa: miesten salkut olivat keskimäärin naisten salkkuja painavampia. Esimerkiksi 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä sijoitusvarallisuuden mediaani oli miehillä 1 200 euroa suurempi kuin naisilla. Yli 74-vuotiaiden ryhmässä eroa oli 5 300 euroa miesten hyväksi.
”Euroissa mitattuna ero miesten ja naisten sijoitusvarallisuuden mediaanissa kasvoi merkittävästi 25–34-vuotiaiden ikäryhmästä lähtien, mikä noudatti vuoden 2019 kehitystä. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi sijoitusten markkina-arvojen muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi tiettynä vuonna mitattavaan sijoitusvarallisuuteen ja siten varallisuuseroihin”, Ikonen toteaa.
”Lukuja tarkasteltaessa on lisäksi hyvä tiedostaa, että koko väestön pörssiosake- ja sijoitusrahastovarallisuuden mediaanit niin miehille kuin naisille ovat verrattain pienet suhteutettuna esimerkiksi palkansaajien kuukausittaiseen mediaaniansioon, uuden auton hintaan tai kotitalouksien asuntovarallisuuteen, jonka käyttötarkoitus ja rahaksi muutettavuus luonnollisesti eroaa sijoitusrahasto- ja pörssiosakesijoituksista”, Ikonen lisää.
Lisätietoja: Kotitalouksien varallisuus 2020 -julkistus
Yliaktuaari Ossi Kohvakka, p. 029 551 3534, ossi.kohvakka@stat.fi
Yliaktuaari Samuel Ikonen, p. 029 551 3086, samuel.ikonen@stat.fi