Miten korona on vaikuttanut tasa-arvoon?

Koronapandemia on vaikuttanut eri tavoin miehiin ja naisiin. Naisten työllisyys laski enemmän vuoden 2020 aikana, ja naiset myös kokivat miehiä useammin yksinäisyyden lisääntyneen. Etätyöt lisääntyivät miehillä vähemmän kuin naisilla.

Korona pudotti etenkin nuorten työllisyysastetta sukupuoleen katsomatta. Kaikkiaan koronan isku työllisyyteen osui kovemmin naisiin kuin miehiin. Työllisten lukumäärä putosi vuonna 2020 edellisvuodesta naisilla 25 000 henkilöllä, miehillä laskua oli 13 000.*)

Naisista 53,3 prosenttia kertoo etätyön lisääntyneen vuonna 2020, miehistä 44 prosenttia. Taloudellinen tilanne oli heikentynyt suunnilleen yhtä suurella osalla sukupuolesta riippumatta, naisilla 21,3 prosentilla ja miehistä 21,6 prosentilla.

- Koronakriisi on vaikuttanut monin tavoin sukupuolten tasa-arvoon. Se on vaikuttanut työhön ja toimeentuloon, aiheuttanut huolta arjessa ja vähentänyt yhteydenpitoa sukulaisiin ja ystäviin. Myös lähisuhdeväkivaltatapaukset ovat kriisin aikana lisääntyneet. Sukupuolten tasa-arvon seuraaminen tilastotiedon avulla on erityisen tärkeää kriisitilanteessa, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen.

Naisista 65,4 prosentilla yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin vähentyi koronan vuoksi, miehillä vastaava luku on 59,1. Yksinäisyyden tunne oli lisääntynyt 37,6 prosentilla naisista ja 25,9 prosentilla miehistä.

Tiedot on koottu Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021 -julkaisuun (pdf), joka on julkaistu verkkoversiona. Julkaisu kokoaa eri aihealueiden tilastoja ja lähestyy niitä tasa-arvon näkökulmasta. Tietopakettiin on koottu tilastoja muun muassa perheistä, koulutuksesta, palkoista ja ajankäytöstä. Tiedot on koottu sekä Tilastokeskuksen että muiden tiedontuottajien aineistoista. Tänä vuonna uutena aihealueena koosteessa on koronan vaikutusten lisäksi ympäristö.

Naiset ovat vähemmistössä yhteiskunnan johtopaikoilla

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista yhteiskunnan erilaisissa johtotehtävissä voidaan seurata monilla mittareilla.

- Johtoasemissa toimivilla voi olla valtaa julkisessa päätöksenteossa tai yritysmaailmassa. Seurantatieto siitä, kuinka paljon naisia ja miehiä on johtoasemissa, auttaa havainnoimaan tilannetta ja puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Laura Lipasti.

Yliopistojen rehtoreista ja professoreista vuonna 2019 naisia oli 30,4 prosenttia. Pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä naisten osuus oli 28,7 prosenttia vuonna 2018. Kunnanjohtajista naisia oli 26,8 prosenttia vuonna 2019. Politiikassa naisten osuus on suurempi - eduskuntaan vuonna 2019 valituista kansanedustajista oli naisia lähes puolet eli 47 prosenttia. Viime kunnallisvaaleissa 2017 naisten osuus ehdokkaista oli 39,9 prosenttia ja valituista kunnanvaltuutetuista 39 prosenttia. Naisten osuus kuntapäättäjinä on moninkertaistunut vuodesta 1956, jolloin valituista 7,3 prosenttia oli naisia.

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa -julkaisu ilmestyy myös painettuna 31.5.2021. Lisää tasa-arvotietoa löytyy Tilastokeskuksen Sukupuolten tasa-arvo -teemasivuilta.

Julkaisun pdf-versio

*) Työvoimatutkimuksen luvut ovat vuoden 2020 loppuun saakka voimassa olleen menetelmän mukaan tuotettuja. Luvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2021 alusta uudistuneen työvoimatutkimuksen lukujen kanssa.

Lisätietoja:

erikoistutkija Marjut Pietiläinen, 029 5512 798, marjut.pietilainen@stat.fi

yliaktuaari Laura Lipasti, 029 5513 041, laura.lipasti@stat.fi