Suomalaiset yrittäjät suosivat alihankkijoita

Noin neljännes yrittäjistä kertoi vuonna 2017 suunnittelevansa yhden tai useamman työntekijän palkkaamista seuraavien noin 12 kuukauden aikana. Työnantajayrittäjistä yli puolet suunnitteli lisätyövoiman palkkaamista, mutta myös itsensätyöllistäjistä 14 prosenttia harkitsi ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Maatalousyrittäjistä palkkaamista oli miettinyt noin viidennes. Miesyrittäjillä palkkaamisaikeet olivat yleisempiä kuin naisilla.

On suunnitellut työntekijän tai työntekijöiden palkkaamista seuraavan 12 kuukauden aikana, yrittäjät sukupuolen ja yrittäjätyypin mukaan, %

Yritysten työmäärän kasvaessa yrittäjät suunnittelivat yleisemmin alihankkijoiden käyttöä kuin työntekijöiden palkkaamista. Suomessa toimivista yrittäjistä 44 prosenttia käytti alihankkijoita vuonna 2017 ja vielä useampi aikoi käyttää alihankkijoita jatkossa.

Valtaosa eli 70 prosenttia Suomessa toimivista yrittäjistä kertoi myös välittävänsä toinen toisilleen toimeksiantoja, jakavansa työtä tai kehittävänsä yhteisiä hankkeita toisten yrittäjien kanssa. Miehille tällainen verkostomainen toiminta oli hieman yleisempää kuin naisille.

”Eurostatin vertailussa verkostomainen työskentely näyttää olevan erityisen yleistä juuri Suomessa toimiville yrittäjille Norjan ja Islannin jälkeen”, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen.

Ilman palkattua työvoimaa toimivilla yrittäjillä oli useita syitä siihen, että he eivät suunnitelleet työvoiman palkkaamista lähitulevaisuudessakaan. Yleisimpiä syitä olivat halu työllistää ensisijaisesti itsensä ja palkkaamisen liian korkeat sivukulut. Syynä oli myös se, että asiakkaat halusivat juuri yrittäjän tekevän työn, töiden riittämättömyys sekä halu työskennellä mieluummin alihankkijoiden tai liikekumppanien kanssa.

Noin prosentti työllisistä tekee kombityötä

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa henkilön ammattiasema määräytyy hänen tutkimusviikolla tekemänsä työn perusteella. Jos eri töitä tai työpaikkoja on useita, päätyöksi valitaan yleensä se, jossa on tehty eniten työtunteja.

Kaikista työllisistä noin prosentti eli noin 30 000 henkeä oli tehnyt edellisen 12 kuukauden aikana palkansaajatyötä ja yrittäjätyötä niin vaihtelevasti, että ei pystynyt nimeämään kumpaakaan työnteon muotoa pääasialliseksi ammattiasemakseen. Työvoimatilastoihin nämä henkilöt ovat kuitenkin luokittuneet joko vain palkansaajiksi tai yrittäjiksi. Tilannetta kutsutaan tässä kombityöksi.

”Kombityötä tekevien joukko on pieni, mutta erityisen haasteellinen sosiaaliturvalainsäädännön kannalta”, sanoo erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta.

Kombityötä tekivät erityisesti nuoret alle 35-vuotiaat, mutta sukupuolten välillä ei ollut juuri eroa.

Palkka- ja yrittäjätyön yhdistely edellisen 12 kuukauden aikana, osuus työllisistä, palkansaajista ja yrittäjistä, %

Tällaisen varsinaiseksi kombityöksi määritellyn työnteon lisäksi noin 8 prosenttia yrittäjistä oli tehnyt myös palkkatyötä, ja noin 5 prosenttia palkansaajista oli tehnyt myös yrittäjätyötä edellisten 12 kuukauden aikana. Tämä päätyönsä lisäksi toisella ammattiasemastatuksella sivutöitä tekevien osuus kaikista työllisistä oli noin 6 prosenttia eli noin 140 000 henkeä.

Yrittäjärakenteessa selviä muutoksia

Yrittäjien määrä on pysynyt Suomessa melko vakaana viimeksi kuluneen parin vuosikymmenen aikana. Yrittäjien rakenteessa on tapahtunut tänä aikana kuitenkin selvä muutos.

Maatalousyrittäjien määrä ja osuus kaikista yrittäjistä on jatkuvasti vähentynyt. Niin sanottujen itsensätyöllistäjien eli ilman palkattua työvoimaa yrittäjänä tai yrittäjämäisesti työskentelevien yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien määrä ja osuus on vastaavasti kasvanut. Työnantajayrittäjien määrässä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta.

Naisten osuus kaikista yrittäjistä on noin kolmannes eikä tämä osuus ole muuttunut parin viime vuosikymmenen aikana. Työnantajayrittäjät ja maatalousyrittäjät ovat erityisen miesvaltaista joukkoa, kun itsensätyöllistäjien joukossa sukupuolirakenne on hieman tasaisempi.

Maatalousyrittäjät, työnantajayrittäjät ja itsensätyöllistäjät Suomessa 1997–2017, 15–64- ja 15–74-vuotiaat, 1 000 henkeä

Ensimmäinen kattava tutkimus yrittäjistä

Tilastokeskuksen julkaisema raportti Yrittäjät Suomessa 2017 pohjautuu laajaan haastattelututkimukseen, jossa on ensimmäistä kertaa kartoitettu väestöpohjaisella haastattelututkimuksella erityyppisten yrittäjien tilannetta.

Tutkimus koostui kahdesta osasta: kaikissa EU- jäsenmaissa samanlaisena toteutetusta työvoimatutkimuksen yrittäjyyttä koskevasta lisäosasta sekä Tilastokeskuksen toteuttamasta kansallisesta osasta. Raportissa tarkastellaan muun muassa yrittäjien työtilannetta, työoloja, kasvunäkymiä, verkostoitumista ja toimeentuloa sekä sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä.

Tutkimuksen ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Eläketurvakeskus, Työterveyslaitos ja Tilastokeskus.

Lähde: Yrittäjät Suomessa 2017. Tilastokeskus. Julkaisu on saatavana pdf-muodossa.

Lisätietoja: erikoistutkija Anna Pärnänen 029 551 3795, erikoistutkija Hanna Sutela 029 551 2907