Talouden tilannekuva: talouden kasvuvauhti tasaantunut

Bruttokansantuote jatkoi kasvuaan vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä: kasvu oli 0,8 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Kasvuvauhti tasaantui toisesta neljänneksestä, jolloin bkt kasvoi 2,2 prosenttia ja saavutti koronakriisiä edeltävän tason.

Kasvu jatkui myös muualla Euroopassa. Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 2,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Ruotsissa ja Saksassa kolmannen neljänneksen kasvu oli 1,8 prosenttia.

Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi edelleen kolmannella neljänneksellä. Teollisuustuotteiden hinnat olivat selvässä nousussa kolmannella neljänneksellä ja käypähintainen arvonlisäys kasvoi volyymia nopeammin. Kokonaisuutena koronan negatiivinen vaikutus on jäänyt teollisuuden osalta maltilliseksi.

Palveluissa koronakriisistä merkittävästi kärsineet liikenteen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialat kasvoivat kolmannella neljänneksellä. Uudelleen heikentyneen koronatilanteen myötä majoitus- ja ravitsemuspalveluiden sekä liikenteen toimialojen epävarmuus jatkuu loppuvuonna. Koronakriisi on näkynyt voimakkaasti myös taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoilla.

Palveluista vähittäiskauppa sekä informaation ja viestinnän toimiala ovat pärjänneet hyvin läpi koronakriisin. Kolmannella neljänneksellä kaupan toimialat olivat kuitenkin laskussa edelliseen neljännekseen nähden.

Ennen koronakriisiä talouden kasvu oli erityisesti yksityisen kulutuksen kasvun varassa. Vuoden 2021 kolmannella vuosineljänneksellä yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,1 prosenttia vuodentakaisesta. Suurempi nousu yksityisessä kulutuksessa nähtiin jo toisella neljänneksellä, jolloin myös palveluiden kulutus palasi kohti normaalia koronan aiheuttaman pudotuksen jälkeen. Koronakriisin alussa erityisesti palveluiden yksityinen kulutus oli selvästi normaalia alemmalla tasolla.

Viennin volyymi kasvoi kolmannella neljänneksellä 4,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 9,4 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti kasvoi 2,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 6,1 prosenttia vuodentakaisesta. Sekä vienti- että tuontihinnat ovat selvässä nousussa.

Myös kuluttajahinnat ovat nousseet. Suomen inflaatio oli lokakuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan 2,8 prosenttia. Euroalueen inflaatio oli lokakuussa ennakkotietojen mukaan 4,1 prosenttia.

Työllisten lukumäärä kasvoi kolmannella neljänneksellä 2,1 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Työllisyysasteen trendi romahti koronakriisin vaikutuksesta keväällä 2020 hieman alle 70 prosentin ja oli alhaisimmillaan 69,6 prosenttia kesäkuussa 2020. Sen jälkeen trendi on jatkanut kasvuaan aina vuoden 2021 lokakuun 72,7 prosenttiin.

Talouden näkymiä kuvaavat indikaattorit kertovat kuitenkin kasvun hidastuneen. Teollisuuden uusien tilausten arvo on kasvanut edelleen selvästi vuodentakaiseen verrattuna, mutta viime kuukausina kehitys on tasaantunut erityisesti paperiteollisuudessa. Uudisrakentamisen näkymät heikentyivät kolmannella neljänneksellä, ja rakennuslupien määrä kuutiometreillä mitattuna supistui 12,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Elinkeinoelämän luottamus oli vielä lokakuussa vahvaa, mutta kuluttajien odotukset Suomen taloudesta ovat marraskuussa heikentyneet.

Tiedot ovat poimintoja Tilastokeskuksen julkaisemasta Talouden tilannekuva -katsauksesta.

Lisätietoja: yliaktuaari Tapio Kuusisto p. 029 551 3318, yliaktuaari Sini Liukkonen p. 029 551 3024